kauhukirjallisuus

Luen. Ja miksikö? Se on jostain syystä kivaa.

Sairasta tai ei, mutta kauhutarinat ovat aina liittyneet jollakin tavalla ihmisten elämään kautta historian. Jo muinaisilla nuotiotulilla kertoiltiin kummitusjuttuja, peloteltiin pahoilla hengillä. Urbaanilegendat, kauhuromaanit ja kauhuelokuvat ovat vain päivitettyä kansanperinnettä.

Alunperinhän mm. Grimmin satujen kohderyhmänä eivät olleet lapset, vaan ne olivat aikuisten kauhutarinoita.

Olen kauhulirjallisuuden- ja elokuvien satunnaiskuluttaja. Itselleni kauhu on tavallaan "mielen extremeä", on jännittävää ja mielenkiintoista kokea pelon ja jännityksen tunteita, hallitussa ympäristössä. Adrealiinin erityshän tuo myös hyvänolontunetta, johon ymmärtääkseni voi jäädä koukkkuun, kuten esim liikunnan lisäämän endorfiinin tuomaan hyvänolontunteeseen.
Itse koen kauhun lukemisen ja katsomisen hiukan lapsellisena (vrt kummitusjutut)itsensäpelotteluna, jonka viihdearvoa en toki kiellä.

Ylpeänä tunnustaudun minäkin kauhun ystäväksi!
Miksikö? Hmm...
H.P. Lovecraft on joskus ilmaissut asian seuraavalla tavalla: "vanhin ja voimakkain ilmiskunnan tunteista on pelko, ja vanhinta ja voimakkainta pelkoa on tuntemattoman pelko."
Kautta aikojen ihmistä on kiinnostanut tuntemattomat voimat, oudot ja selittämättömät tapahtumat, yliluonnolliset ilmiöt sekä erilaisiin pelkoihin liittyvät teemat. Kauhukirjallisuuden perusolemusta on antaa näille ihmisen peloille hahmo ja "dramatisoida" niiden esiintuloa toimien ikäänkuin "varaventtiilinä" tai "suodattimena" lukijalle. Ja tottakai... jokainen rakastaa kunnon säikähdästystä.

"En tahdo lainkaan vähentää kertomuksesi vaikutusta, mutta en voi olla sanomatta, kuinka, totta vie, karvani nousivat pystyyn..."
(Petronious, Trimalkion pidot)

Jo aivan pienet lapset rakastavat kummitusjuttuja. Pelontunne kiehtoo, kun voi samanaikaisesti käpertyä juttua kertovan aikuisen turvalliseen kainaloon. Eiköhän kauhukirjojen lukeminen tai kauhuleffojen katseleminen oli vähän sama asia?

...on lähellä sydäntäni. Miksi?Sitä en osaa sanoa. Ehkä osasyynä on enemmän tai vähemmän omituinen luonteeni.Tai sitten se että kaikki mikä on pelottavaa kiehtoo minua.

öööö`????