Onko typerämpää kuin tuhlata rahojaan kaiuttimiin ja niiden jatkuvaan päivittelyyn? Senkin vielä ymmärtää että vaihtaa autoa, koska uudemmalla on mukavampi ajaa, mutta kaiuttimien kohdalla vaikea mitään käytännön hyötyä nähdä. Käytännössä kaikki kaiuttimet soivat hyvin, ero on vain vivahteissa ja niitäkin voi säätää equalizerilla. Minulla on 2002 ostetut Jamo Studio 160 kaiuttimet jotka ovat palvelleet luotettavasti tähän päivään asti, ja tulevat palvelemaan niin kauan kuin toimivat - todennäköisesti siis hamaan loppuun asti.
En tajua hivistelijöitä
Anonyymi
47
1933
Vastaukset
- Anonyymi
Ongelma onkin siinä, ettet tajua hifistelijöitä. Eihän kaikki syö maksalaatikkoakaan.
- Anonyymi
Kaikki kaiuttimet eivät varmasti soi hyvin, mutta totta on sekin, että kultakorvia on huomattavan paljon, jos heidän musiikillisia kykyjään vertaa vaikkapa paikallisen karaokebaarin esiintyjiin.
Ihmisen kyky erottaa musiikin vivahteita lisääntyy varallisuuden kasvaessa. Karaokebaarissa 90 prosenttia laulajista laulaa enemmän tai vähemmän epäpuhtaasti, mutta musiikkia muista lähteistä kuunnellessaan he yltävät ilmiömäisiin kykyihin kuulla eroja eri laitteiden soinnissa.
Mielestäni yksi parhaista kommenteista oli 90-luvulla Hi-fi-lehdessä. Siinä joku kultakorva sanoi kuulevansa eron cd-soittimen tuottamassa äänessä, kun pistotulppa irrotetaan pistorasiasta, käännetään 180 astetta ja työnnetään takaisin pistorasiaan. Sama kyky kuuli myös cd-soittimen äänen paranevan, jos se asetetaan sentin paksuiselle pehmeälle alustalle.
Miehen korvat olivat tarkat, mutta fysiikasta hän ei tiennyt mitään. Eipä ihme, että Hi-fi-lehti lopulta lakkautettiin. - Anonyymi
Kunnolliset kajarit soivat puhtaasti. Tätä eroa marketromuihin ei tajua, ellei ole kuunnellut kunnollisia kajareita. Hyvää ei saa halvalla. Eri juttu on sitten, jos äänen puhtaus ei innosta.
- Anonyymi
Kajarit soi hyvin vain, jos on kunnon kaapelit, vähintään 1000€ per metri.
- Anonyymi
Kaapeli on vahvistimen ja kaiuttimen välissä joten kyllä on väliä.
- Anonyymi
"Ihmisen kyky erottaa musiikin vivahteita lisääntyy varallisuuden kasvaessa. " Heh heh. Ikäänkuin kuulo paranee jos on enemmän massia?
- Anonyymi
Ostin äskettäin uudet kaiuttimet entisten 80-luvulla hankittujen tilalle. Vaikka hintaluokka oli sama niin äänessä on ero kuin yöllä ja päivällä. Nyt kaikki soittimet kuulostavat hätkähdyttävän luonnollisilta, ja pystyy melkein sormella osoittamaan missä kohtaa lavaa soittajat puuhastelevat. Hintaa kaiutinparilla oli vasta reilu tonni.
- Anonyymi
Mitkä kaiuttimet? Tonnilla ei vielä kovin kummoista stereokuvaa saa
- Anonyymi
Aloittaja ei ilmeisesti ole koskaan kuullut miltä oikeasti hyvät kaiuttimet kuulostavat. Eroja nimittäin on, isoja. Jos halutaan laajaa taajuustoistoa erityisesti bassopäässä ja pieni särö, pitää kapasiteettia olla niin paljon että käytettävillä kuunteluvoimakkuuksilla ollaan vielä kaukana maksimiäänenpaineista. Sitten vielä taajuusvasteen tulisi olla suora, vapaakenttävasteen myös, ja suuntaavuuden mahdollisimman sama kaikilla taajuuksilla myös (kohtuuden rajoissa, bassolla käytännössä mahdotonta toteuttaa).
Oma kailotinsetti on masterointistudion ammattitasoa (PMC IB2s ja Genelec 7072A, noin 25k€ nykyhinta) , ja aika hämmästyneinä on moni poistunut lyhyenkin kuuntelusession jälkeen. Pelkkä 3" keskiäänikalottielementti painaa 11 kg. 105 dB SPL äänenpaine huipuissa ei tuota mitään vaikeuksia, kun maksimi mitä ne pystyvät puhtaasti tuottamaan 18 - 20000 Hz olisi noin 110 dB.- Anonyymi
Juu juu. Mutta kuitenkin. Musiikin kuuntelemiseen ei tarvita 25 tonnin kaiuttimia, vähempikin riittää. Täydellisyyden tavoittelijat on aina vähän erikoisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu juu. Mutta kuitenkin. Musiikin kuuntelemiseen ei tarvita 25 tonnin kaiuttimia, vähempikin riittää. Täydellisyyden tavoittelijat on aina vähän erikoisia.
Niin no tuo "vähempikin riittää" asenne tekee kyllä monet muutkin hankinnat turhaksi. Jos nyt alun auton vaihteluun palataan niin ei sitä 25 tonnin autoakaan välttämättä tarvitse, vähempikin riittää.
- Anonyymi
Onko subbarista hyötyä PMC IB2s-kaiuttimien kanssa? Kaiuttimet pystyvät toistamaan ilmankin alle 30 Hz. Levyillä on aika vähän alle 50 Hz jyrinöitä. Kokeilin joskus subbaria BW 801 kanssa, mutta totesin sen turhaksi. Kämpässäni ja kuulossanikin on tosin toivomisen varaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin no tuo "vähempikin riittää" asenne tekee kyllä monet muutkin hankinnat turhaksi. Jos nyt alun auton vaihteluun palataan niin ei sitä 25 tonnin autoakaan välttämättä tarvitse, vähempikin riittää.
No ei nyt mennyt suhteutuksesi oikein putkeen. Sinun olisi pitänyt kirjoittaa, että 120 tonnin autoa ei välttämättä tarvitse, 25 tonnin auto riittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko subbarista hyötyä PMC IB2s-kaiuttimien kanssa? Kaiuttimet pystyvät toistamaan ilmankin alle 30 Hz. Levyillä on aika vähän alle 50 Hz jyrinöitä. Kokeilin joskus subbaria BW 801 kanssa, mutta totesin sen turhaksi. Kämpässäni ja kuulossanikin on tosin toivomisen varaa.
Menee alemmas subbarin kanssa, siinähän on -3 dB piste 18 hertsissä ja PMC IB2s jossain oktaavia ylempänä. Kuuntelen aika paljon urkumusiikkia, jossa on taajuuksia 30 Hz alapuolella, samoin monissa klassisissa kappaleissa bassorumpua, bassopasunaa, tuubaa ja kontrafagottia, ja joskus urkujakin. Lisäksi subbari ottaa kuormaa pois bassoelementiltä, joka ei 85 Hz jakotaajuudella oikeastaan näytä edes liikkuvan, vaikka huiput pyörivät yli 100 dB SPL tasolla (mitattu äänenpainemittarilla), nollatasolla kalibroitu huiput 105 dB tasolle, jonka jälkeen löytyy vielä 10 dB lisävaraa. IB2s on erittäin tiukkabassoinen iso transmissiolinjakaiutin, kuten varmaan tiedät. Vaikka basso on vain 10" tulee äänenpainetta kiitettävästi eikä elementti pääse läpättämään millää taajudella kuten refleksikoteloitten kanssa saattaa kaydä.
Kyllä tietysti tulisi toimeen ilmankin, mutta kun tietää mitä sieltä puuttuu niin mukava se Genelecci on olemssa siellä verhon takana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu juu. Mutta kuitenkin. Musiikin kuuntelemiseen ei tarvita 25 tonnin kaiuttimia, vähempikin riittää. Täydellisyyden tavoittelijat on aina vähän erikoisia.
Toki halvemmallakin saa erittäin laadukasta ääntä, esimerkiksi Genelecin uusimmat koaksiaalimonitorit ovat aivan loistavia muutamalla tuhannella kpl. Lisäksi subbari kylkeen.
Isoissa kaiuttimissa lyömätöntä on äänen tuoton vaivattomuus. kun rahkeissa on varaa, on hiljempaa kuunnellessa särötaso ihan olematon. Jos on mahdollisuus kuunnella kovaa, niin silloin ei ole litrojen ja neliösenttien voittanutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu juu. Mutta kuitenkin. Musiikin kuuntelemiseen ei tarvita 25 tonnin kaiuttimia, vähempikin riittää. Täydellisyyden tavoittelijat on aina vähän erikoisia.
Vielä sen verran, että hifistelijöitä on monenlaisia. Maailmassa on paljon hirvittävän hintaisia kultakorville suunniteltuja kaiuttimia, joita myydään aivan ihmeellisillä argumenteilla. Minä taas olen sitä mieltä, että arvostetuimmat monitorikaiuttimet, kuten juuri PMC on oikea valinta, koska levyfirmat itse kuuntelevat ja masteroivat äänityksensä niillä. Ne ovat kalliita, mutta niissä ei ole kultakorvalisää. Joku valmistaja uskaltaa jopa suoraan sanoa, että he eivät laita erillisiä elementtien kaapeliliittimiä monijohdotukseen, koska siinä ei ole mitää tieteellistä pohjaa, eli se on humpuukia (niin kuin onkin, jos vähänkin ymmärtää sähkötekniikkaa).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menee alemmas subbarin kanssa, siinähän on -3 dB piste 18 hertsissä ja PMC IB2s jossain oktaavia ylempänä. Kuuntelen aika paljon urkumusiikkia, jossa on taajuuksia 30 Hz alapuolella, samoin monissa klassisissa kappaleissa bassorumpua, bassopasunaa, tuubaa ja kontrafagottia, ja joskus urkujakin. Lisäksi subbari ottaa kuormaa pois bassoelementiltä, joka ei 85 Hz jakotaajuudella oikeastaan näytä edes liikkuvan, vaikka huiput pyörivät yli 100 dB SPL tasolla (mitattu äänenpainemittarilla), nollatasolla kalibroitu huiput 105 dB tasolle, jonka jälkeen löytyy vielä 10 dB lisävaraa. IB2s on erittäin tiukkabassoinen iso transmissiolinjakaiutin, kuten varmaan tiedät. Vaikka basso on vain 10" tulee äänenpainetta kiitettävästi eikä elementti pääse läpättämään millää taajudella kuten refleksikoteloitten kanssa saattaa kaydä.
Kyllä tietysti tulisi toimeen ilmankin, mutta kun tietää mitä sieltä puuttuu niin mukava se Genelecci on olemssa siellä verhon takana.Kuuletko alle 30 Hz taajuuksia? Kuuntelen kotona vain pienellä äänenvoimakkuudella ja olen todennut BW 801 toimivan tarpeisiini kaikin puolin oivallisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toki halvemmallakin saa erittäin laadukasta ääntä, esimerkiksi Genelecin uusimmat koaksiaalimonitorit ovat aivan loistavia muutamalla tuhannella kpl. Lisäksi subbari kylkeen.
Isoissa kaiuttimissa lyömätöntä on äänen tuoton vaivattomuus. kun rahkeissa on varaa, on hiljempaa kuunnellessa särötaso ihan olematon. Jos on mahdollisuus kuunnella kovaa, niin silloin ei ole litrojen ja neliösenttien voittanutta.Olen katsellut Genelecin tuotteita, mutta en ole päässyt kuulolle. G Five olisi siedettävän hintainen ja toimisi varmasti riittävän hyvin ilman subbariakin. Genelec 8351B SAM on todennäköisesti vielä parempi, mutta selvästi kalliimpi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuuletko alle 30 Hz taajuuksia? Kuuntelen kotona vain pienellä äänenvoimakkuudella ja olen todennut BW 801 toimivan tarpeisiini kaikin puolin oivallisesti.
Ihmisellä ai ole kuuloalueessa samanlaista alarajaa kuin korkeassa päässä. Kun matalat taajuudet tulevat riittävällä voimakkuudella ne kyllä kuulee, ja siitä alempaa tuntee. Muutamat soittimet menevät 16 hertsiin ja muutamissa isoimmissa uruissa on jopa 64' äänikertoja eli alin taajuus 8 Hz, eräänlaista ilman tytinää. Siis kyllä alle 20 Hz taajuudet kuulee aivan helposti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä sen verran, että hifistelijöitä on monenlaisia. Maailmassa on paljon hirvittävän hintaisia kultakorville suunniteltuja kaiuttimia, joita myydään aivan ihmeellisillä argumenteilla. Minä taas olen sitä mieltä, että arvostetuimmat monitorikaiuttimet, kuten juuri PMC on oikea valinta, koska levyfirmat itse kuuntelevat ja masteroivat äänityksensä niillä. Ne ovat kalliita, mutta niissä ei ole kultakorvalisää. Joku valmistaja uskaltaa jopa suoraan sanoa, että he eivät laita erillisiä elementtien kaapeliliittimiä monijohdotukseen, koska siinä ei ole mitää tieteellistä pohjaa, eli se on humpuukia (niin kuin onkin, jos vähänkin ymmärtää sähkötekniikkaa).
Tieteellis-teknis-kaupallisesta näkökannasta katsoen koko nykyinen kaiutin- ja vahvistinsysteemi on ihan perCstä.
Oikein olisi näin:
Myydään erilaisia aktiivikaiuttimia, siis yksi malli sille, joka haluaa laitteensa halvalla, toinen sille, joka haluaa hyvää ääntä, kolmas sille, joka haluaa hienon ulkonäön.
Ja superkallis malli sille, joka haluaa sekä hyvää ääntä että myös hienon ulkonäön samassa laitteessa.
Mutta jokaisessa myydyssä aktiivikaiuttuimessa on juuri kyseisille kaiutinelementeille parhaiten sopiva vahvistin.
Ei ole mitään todellista tarvetta vaihtaa joko kaiuttimia tai vahvistinta erikseen, ne pitäisi vaihtaa parina.
Tuolloin kaiuttimessa voisi olla seuraavanlaisia liittmiä:
1) RCA
2) 3,5 mm stereo
3) Bluetooth (langaton)
4) Wi-Fi (langaton)
5) Optinen (Toshlink)
6) Ethernet (digitaalinen langallinen audio)
7) verkkovirta 230 V AC sisään
Hyötynä esim. tämä:
Jakosuodin voisi olla jo ennen päätevahvistinta, ja päätevahvistin voisi olla kullekin kaiutinelementille erikseen, eli jos on 3-tiekaiutin, niin olisi bassopäätevahvistin, keskiäänipäätevahvistin ja diskanttipäätevahvistin .
Näistä ainakin bassopäätevahvistin, mahdollisesti myös keskiäänipäätevahvistin voisi olla täysdigitaalisia, diskanttipäätevahvistimen osalta en ole varma, onko teknisesti ja taloudellisesti mahdollista tehdä täysdigitaalista vahvistinta, vai onko niin, että jos halutaan sekä hyvä äänenlaatu että kohtuullinen hinta, niin diskanttien osalta paras ratkaisu on edelleen se perinteinen analoginen vahvistin.
Noita digitaalivahvistimia monet tekevät 1-bit-audio -periaatteella, mutta itse tekisin 2-bit-audio -periaatteella, siis näin:
00 = kaiuttimelle 0 volttia eli ei jännitettä eikä virtaa
01 = kaiuttimelle N volttia
10 = kaiuttimelle -N volttia
11 = ei pitäisi esiintyä koskaan, mutta jotta laite ei virhetilanteessakaan tuhoa itseään oikosululla, käsitellään 11 samoin kuin 00 = kaiuttimelle 0 volttia eli ei jännitettä eikä virtaa.
tuo N sitten riippuu siitä, mikä on suurin tarvittava äänenvoimakkuus.
Mitä suurempaa äänenvoimakkuutta tarvitaan, sitä suurempi on N.
jos miljoona kertaa sekunnissa on mahdollisuus valita joko 00, 01 tai 10 (ja kaiuttimelle menevä hetkellinen jännite bittiyhdistelmän mukaisesti), niin ainakin bassokaiuttimen ohjaamiseen tuo ratkaisu toimisi hyvin.
Jos tuo digitaalinen ohjaustaajuus nostetaan esim. 4 miljoonaan kertaan sekunnissa, riittää hyvin keskiäänielementinkin ohjaukseen.
Diskanttielementin ohjaus tuolla tavalla on kaikkein vaativinta; jos tässä ei olla huolellisia, niin moni kultakorva valittaa ylimääräisistä sirinöistä tuollaisen digitaalivahvistimen ohjaaman kaiuttimen äänessä !
PWM -ohjauksestahan tässäkin on kyse, mutta vaikka moni suunnittelija tykkää tuosta "1-bit-audio" -periaatteesta, niin sehän vastaa muuten tässä esitettyä "2-bit-audio":ta, paitsi että 00 = 0 Volttia ei käytetä lainkaan, ja bittien muunnostaulukko voisi mennä vaikkapa näin:
0 -> 01
1 -> 10
Tuo 1-bittinen vaan tuhlaa sähköä (ja kuumentaa turhaan kaiuttimen puhekelaa) aina, kun pitää toistaa hiljaisuutta, ja myös, kun kuunnellaan hiljaisella äänenvoimakkuudella.
Kas kun se 1-bittinen ei kykene muuhun kuin syöttämään joko N volttia tai -N volttia kaiuttimelle, eli jos vaikkapa N = 20 V, ja haluttaisiin kaiuttimelle 1V, niin tuolla systeemillä yritetään aproksimoida 1 voltti näin:
52,5 % ajasta kaiuttimelle menee 20V ja 47,5 % ajasta kaiuttimelle menee - 20V.
Koska bassokaiuttimen kartio on suhteellisen iso ja painava, niin jos sille syötetään 525 ns ajan 20 V, ja 475 ns ajan -20V, niin kaiuttimen kartio käyttäytyy suunnilleen samoin kuin jos sille annettaisiin koko ajan 1V, paitsi, että se kuumenee huomattavasti enemmän !
Tuo esittämäni 2 -bittinen ohjaus välttää tämän ongelman, sillä sama keskimäärin 1V saadaan aikaan näin:
5% ajasta 20V, 95 % ajasta 0 V.
Muuten sama lopputulos, mutta selvästi vähäisempi hukkalämmön tuotto ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei nyt mennyt suhteutuksesi oikein putkeen. Sinun olisi pitänyt kirjoittaa, että 120 tonnin autoa ei välttämättä tarvitse, 25 tonnin auto riittää.
Ihan turhaa tuhlausta on 25 tonnia autoonkin. Kyllä vähempikin riittää.
- Anonyymi
Mulla on B&W:n vanha lippulaivamalli, nykyrahassa maksoin silloin joskus käytetyistä n. 4 k€. Denonin muutaman vuoden ikäisen n. 500 euron stereovahvistimen perässä. Sonyn alle satasen digilevypyörittimestä lähtee muhevat soundit, vaikka nupit ovat lähempänä lounasta kuin kaakkoa. Erotan valitettavasti alkeellisissa oloissa väännetyt lätyt korvia hivelevistä huipputuotteista, joten suurin osa levyhyllystä saa pölyttyä rauhassa.
- Anonyymi
Oletko koskaan elämässäs päässy kuuntelemaan kunnollisia kaiuttimia asiallisella volyymillä?
- Anonyymi
Klassisen musiikin levyjen masterointivolyymiksi on määritelty 85 dB -20 dB tasolla, eli nollatason huiput menevät 105 dB SPL voimakkuudella kuuntelupisteessä. Tämän PMC IB2s & Genelce 7072A hoitaa vaivattomasti ja vielä jää 200W päätteissä varaa, Genessähän on 500W pääte itsessään.
Toki hiljempaakin voi kuunnella, mutta hyvällä klassisella orkesteriäänitteellä tai urkulevyllä tuo on oikein hyvä taso, enimmäkseenhän taso pyörii jossain 90 dB kieppeillä. Poppia ei tuolla volyymilla kestä kuuro erkkikään, kun se on tasapaksua pätköä ja tavallisesti vielä korvia viiltävää.
- Anonyymi
Vielä yksi kommentti: Kaiuttimien jatkuva vaihtaminen (oletettavasti) parempiin ei saa minultakaan kannatusta. Kannattaa ostaa kerralla kunnolliset, niitä voi hyvin käytää parikymmentä vuotta, jossa ajassa sitten ehtiikin tapahtua hieman kehitystä, mutta ei juuri sen nopeammin.
Oma kehityskulkuni:
70 luku: AR (Acoustic Research) umpikoteloiset kirjahyllykajarit, ihan OK
80 luku: Yamaha NS1000M ammattimonitorit, samat mitä YLE osti rekkalastillisen vuosikymmenen vaihteessa. Näihin Gradient teki 2x2x12" subbarin tilautyönä vuonna -92.
90 luvun loppu: Tilaustyönä suunnitellut ja valmistetut lattiakaiuttimet, 13" basso, 2x5" keskiääninen ja titaanikalotti diskantti. Suunnittelu ja valmistus veljekset Weckström. Tätä myytiin myöhemmin rakennussarjana.
Tässä välissä lisättiin Genelec 7072A subbari, vuotta en muista
Noin 2009: ADAM A77X aktiivimonitorit (tehon puutetta, meni aika pian vaihtoon).
10-luvun alku: PMC IB2s monitorit.
Toisin sanoen 45 vuoden aikana vastaa viidennet kaiuttimet menossa ja nykyiset jäävät luultavasti viimeisiksi. Legendaariset Yamaha NS1000M monitorit ovat ehdottomat klassikot ja edelleen perheessä ja myyntikiellossa.- Anonyymi
Kaiuttimien vaihtaminen loppui, kun B&W 801 tuli taloon kolmantena kaiuttimena vuosikymmeniä takaperin. Vahvistimia olen uusinut sen jälkeen. Mieli tekisi kokeilla aktiivikauttimia, vaikka en uskokaan äänimaailman mullistuvan. Kunnolliset vain maksavat liikaa.
- Anonyymi
Tässä oma ”kaiutin historia”:
1974 AR6
1984 KLH2
2014 genelec G4
2015 genelec G5
2023 genelec 8351b
Lisäksi tv äänet: 5x genelec G3+2x genelec F2+2x atmos. Tv : Sony 85” mini led.
Luulempa, että, kun nyt tulee mittariin 70v, niin näillä keskitytään seuraavat 10 v vain nauttimaan, mistä kaikki alkoi v. 1966 ensimmäisestä kelamankasta nauhoitetusta radion ”pop iskelmä 66” Markku Helismaan ohjelmasta (Kinks: Sunny afternoon)
- Anonyymi
Eri ihmisillä on eri prioriteetit. Toisille auto ei paljon merkitse ja voivat ajaa vanhoilla autoilla, vaikka olisi varaa useampaan uuteen autoon. Ja sama henkilö voi käyttää kaiuttimiin enemmän kuin autoon. Itsekin muistan yhden, joka ajoi parin tonnin autolla, mutta osti yli 6 tonnin polkupyörän. Hänelle vain polkupyörä oli tärkeämpi kuin auto.
Kaikilla on eri intohimot ja ovat valmiita käyttämään erilaisiin asioihin. Joillekin vain musiikki on niin tärkeä, että on valmis käyttämään siihen paljonkin rahaa. Ja se on ihan ok. Itse en toki tonneja kaiuttimiin laittaisi, mutta jokainen tehköön mitä haluaa omilla rahoillaan. - Anonyymi
Kaipa se vaan on tapa joillekin ihmisille tuhlata elämänsä, johonkinhan se elämä joka tapauksessa täytyy tuhlata. Harvemmin nämä hifistelijöiden väitteet mitään oikeaa kriittistä tarkastelua läpäisevät. Tietyn perustason jälkeen en usko että maailman tarkinkaan hifikorva pystyy luotettavasti sokkona erottamaan laadukkaampia järjestelmiä toisistaan.
- Anonyymi
Sokkotesti on älytön, sillä ihmisen aistit täydentävät toisiaan. On lopulta yksi lysti, mistä nautinto tulee, mutta se saattaa tulla myös kuunnellessa musiikkia silmät kii. Silmät kiinni pystyy keskittymään, mutta en tiedä, onko nautinto silloin suurimmillaan, vaikka kuulo olisikin herkimmillään pimeässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sokkotesti on älytön, sillä ihmisen aistit täydentävät toisiaan. On lopulta yksi lysti, mistä nautinto tulee, mutta se saattaa tulla myös kuunnellessa musiikkia silmät kii. Silmät kiinni pystyy keskittymään, mutta en tiedä, onko nautinto silloin suurimmillaan, vaikka kuulo olisikin herkimmillään pimeässä.
Niin älytönhän se testi olisi oikeasti ruveta järjestämään koska pohjimmiltaan koko hifistely vain perustuu paskanpuhumiseen. Toki tämä voidaan järkeillä jollain "kokonaisuus merkitsee", mutta tosiasiassa ihmiset ostavat tuotteet lähinnä sen perusteella kuinka se on heille markkinoitu.
- Anonyymi
Kaiuttimet pystyy, muita komponentteja ei. Parhattenkin kaiuttimien välillä, vaikka olisivat yhtä hyviä, on noin 10000 kertaisia taajuusvaste- ja vaihe-eroja elektroniikkaan verrattuna, jotka nykyään ovat käytännössä täydellisiä, ja halpoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin älytönhän se testi olisi oikeasti ruveta järjestämään koska pohjimmiltaan koko hifistely vain perustuu paskanpuhumiseen. Toki tämä voidaan järkeillä jollain "kokonaisuus merkitsee", mutta tosiasiassa ihmiset ostavat tuotteet lähinnä sen perusteella kuinka se on heille markkinoitu.
Markkinoinnista ja yllytyshulluudesta riippumatta laitteissa on korvin kuultavia eroja. Halpa pikkupönttö kuulostaa erilaiselta kuin huolella suunniteltu raskas hifikaiutin. Eroa ei voi tietää ja uskoa kuulematta raskaan sarjan hifiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Markkinoinnista ja yllytyshulluudesta riippumatta laitteissa on korvin kuultavia eroja. Halpa pikkupönttö kuulostaa erilaiselta kuin huolella suunniteltu raskas hifikaiutin. Eroa ei voi tietää ja uskoa kuulematta raskaan sarjan hifiä.
Laulujen sanoistakin saa paremmin selvää, kun toiston yksityiskohdat hoituvat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Markkinoinnista ja yllytyshulluudesta riippumatta laitteissa on korvin kuultavia eroja. Halpa pikkupönttö kuulostaa erilaiselta kuin huolella suunniteltu raskas hifikaiutin. Eroa ei voi tietää ja uskoa kuulematta raskaan sarjan hifiä.
Niin sen takia tuossa sanottiinkin "tietyn perustason jälkeen". Toki kympin äänentoistovehkeet erottaa vähän kalliimmista mutta ne vähän kalliimmat paljon kalliimmasta onkin sitten hankalampi erottaa. Siinä alkaa se paskanjauhamisen ja markkinoinnin tärkeys tulla oleellisemmaksi asiaksi kuin mikään oikeasti ihmisen korvalla verrattava äänenlaatu.
Tuo "eroa ei voi tietää ja uskoa kuulematta raskaan sarjan hifiä" on juuri perus markkinapuhetta. Mihinkään oikeasti tutkittavaan vertailukelpoiseen tietoon tuollaiset väitteet eivät perustu. Samaa paskaa kuin kalliit viinit, ne maistuvat hyvältä pääasiassa siksi että ovat kalliita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin sen takia tuossa sanottiinkin "tietyn perustason jälkeen". Toki kympin äänentoistovehkeet erottaa vähän kalliimmista mutta ne vähän kalliimmat paljon kalliimmasta onkin sitten hankalampi erottaa. Siinä alkaa se paskanjauhamisen ja markkinoinnin tärkeys tulla oleellisemmaksi asiaksi kuin mikään oikeasti ihmisen korvalla verrattava äänenlaatu.
Tuo "eroa ei voi tietää ja uskoa kuulematta raskaan sarjan hifiä" on juuri perus markkinapuhetta. Mihinkään oikeasti tutkittavaan vertailukelpoiseen tietoon tuollaiset väitteet eivät perustu. Samaa paskaa kuin kalliit viinit, ne maistuvat hyvältä pääasiassa siksi että ovat kalliita.Mikä on tietty perustaso, hinta jne?
- Anonyymi
Miten laitteiston (ja kuulon) taajuusalueen voi testata? Jos kaiuttimen alueeksi ilmoitetaan esim. 40 -20 000 Hz, niin millaista ääntä laitteistoon pitää syöttää tarkistukseksi?
- Anonyymi
Kaiuttimien koko taajuusvastetta ei voi mitata kuin kaiuttomassa huoneessa tai ulkona hiljaisessa paikassa tolpan nokassa (ei maaheijastusta).
Kaiuttimeen syötetään koko taajuusalueella niinsanottua vaaleanpunaista kohinaa, jossa energiaa on sama määrä oktaavia kohden. Ulos tuleva ääni mitataan mittamikrofonilla, jonka taajuusvaste on tiedossa. Tavoitteena suunnittelussa on saada aikaan tuote, jonka suora taajuusvaste edestä on mahdollisimman tasainen koko toistuvalla alueella.
Vekotin mitataan myös eri suunnista, jotta tiedetään tehovaste, eli miten paljon ääntä milläkin taajuudella säteilee eri suuntiin. Tavoitteena on hallittu suuntaavuus, eli että kaikki taajuudet leviäisivät samanlaisena keilana. Tämä on aika hankalaa toteuttaa ja matalilla taajuuksilla käytännössä mahdotonta. Tehovaste eli joka suuntaan lähtevän äänen yhteismäärä on hyvissä kaiuttimissa tasaisesti nouseva korkeille taajuuksille mennessä, koska tyypillisissä huoneissa korkeat äänet imeytyvät seiniin ja huonekaluihin, mutta matalat kimpoilevat niistä, joten korkeita ääniä tuotetaan hieman ylimääräistä tätä kompensoimaan.
Jos ei ole käytössä kaiutonta huonetta ja ulkona sataa, voi vasteita mitata tavallisessakin huoneessa noin 400 Hz ylöspäin lähettämällä kaiuttimeen vain niin lyhyt purske, että se ehditään mitata ennen huoneheijastuksia. Matalien taajuuksien aallonpituus on niin iso, että niitä ei voi luotettavasti mitata tavallisessa huoneessa. - Anonyymi
Kuuloa testataan siihen tehdyillä vehkeillä, kuulokkeet korville ja niihin syötetään eri taajuksisia lyhyitä signaaleita, jotka joko kuulee tai ei. Eli haetaan kuulukynnys kullekin taajuudelle (ei saada aukotonta käyrää kuitenkaan). Tämä ei ole ihan hirveän tarkkaa, koska se riippuu ihmisen tarkkaavaisuudesta ja osin harjaantuneisuudestakin. Selkeät kuulossa olevat puutteet on kuitenkin helppo havaita. Itselläni on selkeä vaimentuma korkeissa äänissä oikeassa korvassa johtuen armeijassa saadusta kuulovauriosta. Hankalottaa joskus keskustelua meluisissa paikoissa, mutta ei musiikista nauttimista. Muuten minulla on aika tarkka korva äänen suhteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuuloa testataan siihen tehdyillä vehkeillä, kuulokkeet korville ja niihin syötetään eri taajuksisia lyhyitä signaaleita, jotka joko kuulee tai ei. Eli haetaan kuulukynnys kullekin taajuudelle (ei saada aukotonta käyrää kuitenkaan). Tämä ei ole ihan hirveän tarkkaa, koska se riippuu ihmisen tarkkaavaisuudesta ja osin harjaantuneisuudestakin. Selkeät kuulossa olevat puutteet on kuitenkin helppo havaita. Itselläni on selkeä vaimentuma korkeissa äänissä oikeassa korvassa johtuen armeijassa saadusta kuulovauriosta. Hankalottaa joskus keskustelua meluisissa paikoissa, mutta ei musiikista nauttimista. Muuten minulla on aika tarkka korva äänen suhteen.
Minulla on testi-CD. Jäin ihmettelemään vain äänen laatua, kun kuulen 20 Hz kohinan, mutta en kuule jotakin 20 Hz siniaaltoa. Mitä eroa näissä samantaajuisissa äänissä on? Onko jotakin äänilähdettä, millä voi testata kotona, mikä taajuusalue stereoista kuuluu? Samalla tulisi testatuksi kuulo ja huonekin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on testi-CD. Jäin ihmettelemään vain äänen laatua, kun kuulen 20 Hz kohinan, mutta en kuule jotakin 20 Hz siniaaltoa. Mitä eroa näissä samantaajuisissa äänissä on? Onko jotakin äänilähdettä, millä voi testata kotona, mikä taajuusalue stereoista kuuluu? Samalla tulisi testatuksi kuulo ja huonekin.
Kohinat ovat 1/3 oktaavin levyisiä, eli niissä on korkeampiakin taajuuksiamukan kuin nimellistaajuus. 20 Hz itsessään on niin matala että erittäin harvat kaiuttimet moista toistavat. Kuulokkeilla saattaisi jotain kuuluakin.
Jos sillä levyllä on taajuuspyyhkäisy niin kuuntele se näin aluksi. Valitettavasti vain siitä ei suoraan tiedä mikä taajuus kulloinkin on.
Netistä löytyy taajuusgeneraattoreita joilla voit tehdä eri taajuuksia, jos saat tietokoneesi kiinni stereoihin niin sillä voi sitten kokeilla haluamillaan taajuuksilla miten systeemi toimii. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kohinat ovat 1/3 oktaavin levyisiä, eli niissä on korkeampiakin taajuuksiamukan kuin nimellistaajuus. 20 Hz itsessään on niin matala että erittäin harvat kaiuttimet moista toistavat. Kuulokkeilla saattaisi jotain kuuluakin.
Jos sillä levyllä on taajuuspyyhkäisy niin kuuntele se näin aluksi. Valitettavasti vain siitä ei suoraan tiedä mikä taajuus kulloinkin on.
Netistä löytyy taajuusgeneraattoreita joilla voit tehdä eri taajuuksia, jos saat tietokoneesi kiinni stereoihin niin sillä voi sitten kokeilla haluamillaan taajuuksilla miten systeemi toimii.Netin taajuusgeneraattorilla kuulen 20 Hz - 9000 Hz kuulokkeilla. Tinnitus haittaa yläpään kuulemista. Taustahälyäkin on ontelolaattatalossa. Ihan kelvollinen tulos näillä korvilla ja näissä oloissa musiikin kuuntelijalle.
- Anonyymi
Löysin tällaisen maallikon ymmärrykseen sopivan selvityksen. Käytännössä riittää, että kaiutin ja laitteisto kykenee toistamaan 40 - 10 000 Hz. Alle 40 Hz ja yli 10 000 Hz ovat plussaa hifisteille. http://ruippo.fi/mustek/bandikamat/page19/page21/page21.html
- Anonyymi
Kysyisin vähän eri tavalla eli se että minkälaiset kaiuttimet ihminen osta niin rippu tietenkin minkä verran ihmisellä on raha käytössä eli mitkä ovat hänen kanaltta kun otta huomion hänen tulot ja vaaralisuus niin mitkä on realistisesti hänellä mahdollista hankkia.
Ja jos hän todella on kinnostunut kaiuttimista niin hän tietenkin laitta niihin sen verran raha kun mitä hänellä on mahdollista.
Niin kysyisin että ihminen joka saa kelasta eläke ja joka ei ikinä ole ollut työissä niin mitkä on parhaimmat kaiuttimiet mitä hän pysty tuloillan realistisesti hankkiman.
Eli tarkoittan sittä sama hintaluokka mitä minulla on kaiuttimissa eli noin 1000€ se on tietenkin jollekin paljon raha mutta mahdollista kuiteskin jos anta vanhat kaiuttimet vaihdossa tai myy vanhat kaiuttimet pois ja säästä ja myy pois kaikki ylimäräiset tavarat.
En ota kanta sihen miten 100 tonnin kaiuttimet kuulosta kun en ole nittä päässy kunteleman mutta luultavasta ne kuulosta mahtavaltta.
Olem kunellut en muista mallia mutta jotkut 18 tonnia Avantgarde aktivi torvi kaiuttimet Next Level Audio eli ääni oli nissä tietenkin mahtava ja nissä oli mahtava dynamikka ostaisin ehdottomasti sellaiset jos olis raha nissä oli iso 12" tuuman basso.
Mutta jos otta budjetti 1000€ niin mitkä on parhaimmat mitä sillä rahalla saa.
Eli kyllä minä sitten tuulevaisuudessa menen sinne akkutehdatalle työhin ja lainan sen 18 tuhatta ja ostan ne Avatgarde aktivi torvi kaiuttimet.
Mutta ennen sittä niin mitkä on parhaimmat 1000€ kaiuttimet mitä voi osta eikä yhtän haitta vaikka on käytettyt koska hyvä kuntoiset käytettyt ovat halvemmat kun uudet kaiuttimet.- Anonyymi
Ostaka keralla kunnon kaiuttimet ja ostaka Cerwin Vega XLS-215 ja nihin tykki vahvistin parempia kaiuttimia ei löydy mistän ei edes vaikka katso kaiuttimet miljona euron hintaluokkassa niin silti ei löydy parempia mistän joku voi näyttä paperilla hyvältä jos ne lupa 18 hz tai 16 hz mutta ei niistä silti kuulu alle 34 hz ja jos joku haukku Cerwin Vega XLS-215 niin se johtu sittä että hänellä ei ole tykki vahvistin vaan hänellä on kehno vahvistin mutta noi tule oikeuksin tykki vahvistimella :) 100 100 100
- Anonyymi
Jamon kovaäänisistä en ole ikinä pitänyt. Itsellä nyt Acoustic Energyn lattiakovaääniset. B&W kiinnisti, mutta rahat eivät riittäneet. Olen edelleenkin sitä mieltä, että kaksi kunnon kaijutinta on paras ratkaisu musiikin kuunteluun pienellä budjettilla kerrostalossa. Leffoja katselen myös. Välillä ollut mietinnässä ostaa sitä varten taakse pari ja eteen yksi halvempi. Jäänyt tekemättä kun piuhojen veto hankalaa. Paremmat kovaääniset innostaa kuuntelemaan myös klassista. Itse mietin usein miten rummut, piano ym on mikitetty.
Olen saanut kuulla Genelecin 1235A isoja SAM-monitoreita. parempaa äänenlaatua en ole kuullutkaan. kaiuttimissa 2x15" bassot per kajari ja molemmille kajareille erikseen järeät todella tehokkaat vahvistimet. parihinta on muistaakseni reilusti yli 20k.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162178Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842128- 1011397
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101316Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841217Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249896Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854