Talousihmisten älykkyys

Tämä pätee erityisen hyvin pörssissä. Kun keksitään, että jossakin on tarjolla "ilmaista lounasta", niin tilanne muuttuu nopeasti niin, että tuota lounasta ei enää olekaan tarjolla.

Tieteen keskeinen ominaisuus on, että sen avulla voidaan ennustaa asioita.

Taloudessa on paljon asiota, joita ei voida käytännössä ennustaa. Ääritapauksena ns. mustat joutsenet. Taloustieteessä kyse on vain todennäköisyysmatematiikan soveltamisesta ja yrityksestä pienentää epävarmuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteen keskeinen ominaisuus on, että sen avulla voidaan ennustaa asioita.

Taloudessa on paljon asiota, joita ei voida käytännössä ennustaa. Ääritapauksena ns. mustat joutsenet. Taloustieteessä kyse on vain todennäköisyysmatematiikan soveltamisesta ja yrityksestä pienentää epävarmuuksia.

Lue lisää

Yksi räikeä esimerkki ennustuksien huonoudesta on talouden suhdanteet. Suhdanteiden vaihtuminen onnistutaan havaitsemaan lähinnä jälkikäteen niiden jo tapahduttua. Puolen vuoden ennustus nousu- tai laskukaudesta on jo todella hyvä suoritus ja usein menevät aika rankasti pieleen.

Tyhmintä tässä on, että meidän yhteiskuntaa rakennetaan taloustieteen teorioiden ja mallien pohjalta, vaikka ne eivät tuota kovinkaan hyviä ennusteita. Malleissa on paljon enemmän omaa ideologiaa vasemmisto-oikeisto kuin oikeaa, tarkkaa tiedettä.

"Totta. Evoluutioteoria ei tuota yhtään täsmällistä ennustetta"

Pieleen meni tässä, evoluutioteoria siis ennustaa että laji tulee muuttumaan ajan myötä ollakseen paremmin sopeutunut uusiin tilanteisiin, esim. laittamalla bakteereita "esteradalle" jossa päästäkseen eteenpäin, bakteerilajin pitää kehittyä antibiootteja kestäväksi, aluksi pieni määrä antibioottia mutta myöhemmin 1000x annos.

Evoluutio videolla:
https://www.youtube.com/watch?v=plVk4NVIUh8

"Meteorologia ei ole kunnon tiedettä, koska säätä ei voida kunnolla ennustaa"

7-päivän sääennuste ei välttämättä ole se mitä tieteessä tarkoitetaan ennusteella. Esim se, että ilmasto käyttäytyy ennustettavasti ja kuukausien keskilämpötilat pysyvät vuosi vuodelta melko samanlaisina on hyvä esimerkki siitä miten ennustettavia ne ovat.

"Taloudelliset mallit ja teoriat ennustavat heikosti"
Tässä olet oikeassa, niillä on heikohko mutta huomattava ennustamiskyky. riippuen tosin kyseenomaisesta teoriasta, se on joko lähempänä filosofiaa tai sosiologiaa.

"Tieteen pitää pystyä myös selittämään. Newtonin gravitaatiomalli ennustaa hyvin, mutta ei selitä mistä yhdysvaikutuksessa oikein on kysymys."

Tiede on todellisuuden tutkimusta ja sen tarkoitus on selvittää miten todellisuus toimii, se jos siitä saa vielä päälle ymmärrettävän selityksen on kiva, muttei todellakaan pakollista tieteelle.

"Eisteinin yleinen gravitaatioteoria ennustaa kuulemma hyvin, vaikka aikaa ei edes ole olemassa siinä maailmassa jossa ihmiset elävät. Täten sillä ei ole käytännön sovelluksia muuta kuin kellojen täsmentämisessä GPS:ssä."

Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria on kyllä tuttu, mutten ihan ymmärrä mitä tarkoitat sillä että "aikaa ei ole olemassa maailmassa jossa ihmiset elävät" silloin kun tämä on mm. suhteellisuusteorian vastainen väite (johon liittyy 4-ulotteinen maailma, jossa on 3 tila-ulottuvuutta ja yksi aika-ulottuvuus).

"Täten sillä ei ole käytännön sovelluksia muuta kuin kellojen täsmentämisessä GPS:ssä"

Se, että olet kuullut jostain pienen osan suhteellisuusteoriasta ei tarkoita että ymmärrät sen, se vaikuttaa myös esim. aineiden väreihin (esim. kullan väri tulee relativistisesta efektistä) tai siihen miksi elohopea ei jäädy, tai miten vanhat kuvaputket toimivat.

Tämän lisäksi se toimii pohjana suurelle määrälle muuta tiedettä auttaen epäsuorasti esim. informaatioteorian kenttää, sillä valonnopeus on maksiminopeus jolla tietoa voi siirtyä.

"Hiukkasfysiikan standardimalli rikkoo monia tieteenfilosofia perusperiaatteita, eikä se edes pidä sisällään gravitaatiota."

Standardimalli on ihan tieteenfilosofian mukainen eikä sisällä sen puolesta ongelmia.

Joskin olet oikeassa siitä ettei se ole vielä täydellinen ja kaipaa täydennystä, samoin kuin Einstein täydensi Newtonin kehittämää teoriaa mekaniikasta, tarkentaen sitä suhteellisuusteorialla.

"Tällä teorialle ei liene yhtään käytännön sovellusta."
Sekoitat tässä kokonaan pohjalla olevat teoriat joihin kaikki muut teoriat (joilla on paljon käytännön sovellutuksia) niihin alempiin teorioihin jotka näistä polveutuvat, esim. materiaalien tutkimus ja erilaiset anturit perustuvat ymmärrykseen standardimallista.

"Luonnonlait sähkömagnetismia lukuunottamatta tunnetaan vielä heikosti. (jotain pienempiä asioita toki ymmärretään kohtuullisesti)."
Voitko perustella paremmin mitä ajattelet että niistä ei tunneta vielä?

"Kosmologian mukaan maailmankaikkeus on saanut alkunsa tyhjästä"
Älä valehtele, tämän hetken varmin teoria (big bang theory) ei väitä että olisi missään vaiheessa ollut tyhjää.

"Matematiikka on tieteiden kuningas, ei fysiikka (niin hyödyllinen kuin fysiikka parhaimmillaan onkin)"
Tarkoitatko tässä kuninkaalla että vähiten todellisuuteen sidottu ja eniten teoreettinen (sanan yleismerkityksessä)?

"Tosin matematiikka viimeisen 150 vuoden aikana on ollut abstraktia filosofiaa (esim. joukko-oppi)"
Taas sama kuin muissa mistä valitit että on liian teoreettisia, joukko-oppi siis toimii perustana suurelle osalle matematiikan teorioita, joista taas tulee hyötyä esim. tietokonetieteisiin, fysiikkaan sekä kyllä, liiketalouteen ja statistiikkaan :)

"todennäköisyyslaskenta ei ole kunnon matematiikkaa, koska todennäköisyyttä ei ole olemassa siinä maailmassa, jossa ihmiset elävät"
Tämä on väite, jolle olisi kiva saada todiste erityisesti koska tämänhetken todisteet näyttäisivät väitteesi olevan väärässä, vrt. esim. epävarmuusperiaate.

"Mitä tulee itse älykkyyteen, se on tosi tärkeä psykologinen asia. Ongelmana on se, että meillä ei ole edes yleisesti hyväksyttyä älykkyyden määritelmää."

Tästä ollaan samaa mieltä ja onneksi lisäsit tämän niin viestissäsi oli toinenkin kohta joka meni oikein :)

Taloudellista käyttäytymistä ei voida ennustaa yksilötasolla, jota voidaan kutsua mikrotasoksi. Sen sijaan makrotasolla, joka tarkoittaa keskimääräistä taloudellista käyttäytymistä, ennustaminen on mahdollista, mutta käytetty metodologia on usein vääränlainen.

Meille opetetaan jo peruskoulussa, että 1 euro 1 euro = 2 euroa. Päivittäistavarakaupassa kun lasketaan tuotteiden hintoja yhteen, ei ongelmia synny.

Mutta kun tarkastellaan temporaalista ulottuvuutta, jossa syklit tulevat mukaan 1 euro 1 euro ei olekaan kaksi euroa, koska eurot korreloivat ajan suhteen. Noususuhdanteessa eurot korreloivat positiivisesti ja laskusuhdanteessa negatiivisesti. 1 euro 1 euro = 2 euroa pätee vain jos eurot ovat korreloimattomia ilman yhdysvaikutusta. Tämä korjaus jää usein tekemättä kun esim. hintoja, jotka ilmaistaan rahassa, ennustetaan tai tarkastellaan.

Ja mitä ihmettä on 10 euroa miinus 20 euroa? Miinus 10 euroa sanotaan. Mitä tarkoittaa miinus kymmenen euroa?

Perusongelma taloustieteessä on se, että kysyntä- ja tarjonta, jotka määrittävät hinnan ovat todellisuudessa vektorikenttiä, eikä skalaareja (lukuja). Taloustiede vielä nykyäänkin olettaa että kysyntä- ja tarjonta ovat ilmaistavissa skalaarein, vaikka todellisuudessa nämä on keskenään vuorovaikutuksessa olevia vektorikenttiä.

Lisäksi taloustieteessä ei ymmärretä mitä dynaamisuus todellisuudessa tarkoittaa. Taloustieteilijät väärinkäyttävät dynaamisuustermiä, josta aiheutuu vääriä malliteknisiä ratkaisuja.

Taloustiede, niin kuin tieteet yleensäkin, on vielä lapsenkengissä. Se aikuistuu kyllä joskus, mutta siihen menee oma aikansa, vaikka aikaa sinänsä ei ole olemassa. On vain oleellista aikaa, joka ei ole suhteellista, vaan objektiivista liikettä.

Kaiken kaikkiaan taloustiede on aivan liian abstraktia (teoreettista) verrattavissa nykyfilosofiaan ja nykymatematiikkaan (joka ei ole muuta kuin teoreettista filosofiaa).