Yksinäisyys, masennus, alakuloisuus,elämänilon puuttuminen kaikki kulkee käsi kädessä. Millä tavoin yritätte parantaa yksinäisyyden tuomaa epätoivoa? Jos sinulla ei ole ketään kenelle puhua haetko ammattiapua vai jäätkö yksin murehtimaan? Tuntuuko ettei elämällä ole enää mitään hyvää annettavaa? Itsellä kaikki voimat on aivan loppu ja elämä näyttää aika toivottomalta. On yritetty jo vaikka mitä, tuloksetta. Alan olla jo erakoitunut kaupassa käynti alkaa olla jo ylipääsemätön ongelma. Sängynpohjalla lojumista tv surffailua tätäkö tää elämä nyt vaan on?
Yksinäisyys
Anonyymi
16215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Et ole ainoa jolla elämä tollasta, samaa täälläkin.
Tänään on ollut huono päivä.
Olen todennut sen tylsän asiallisesti. Ei mitään vetoa. Kuitenkin olen tehnyt päivän hommat loppuun, ja odottelen että kohta pääsen nukkumaan.
Kokemuksesta tiedän, että huomenaamulla on paljon paremmin.
Ei oo kukaan soittanut tänään, enkä viiti ite soitella kenellekään.
Kun ovat parisuhteessa, niin ei heidän tartte kun on toisensa.
Minkälainen se suhde sitten on, voi olla huonokin.
Itelleni on hyvä se kun oon oppinut toteamaan, että just nyt on tylsää ja yksinäistä, - mutta se on vain nyt. Aamulla on paremmin.
Hyviä öitä, kyllä tämä tästä.
Kiva kun ootte siellä, niin saa jollekin kertoa!
Kerronpa aamutunnelmat kannustukseksi.
Ihan hyvät tunnelmat.
Heräsin täynnä uutta uskoa tälle päivälle.
Eli vaikka eilen tuntui olo ontolta, niin se kokemus että "välillä vain on tylsää" pitää paikkansa.
Tsemppiä kaikille ja iloista mieltä!
Se iloinen mieli on asennekysymys muuten.
Kesä on tulossa - tosin pari päivää kylmää luvassa - pian on kesä ja mielikin virkistyy!
Tuohon haluan ottaa kantaa sen verran, että vaikka ihmiset olisivat parisuhteessa, tarvitsevat he ystäviä ja kavereita suhteen ulkopuoleltakin.
Kuvittele vaikka itsesi tilanteeseen, että sulla olisi puoliso ja ainoastaan hänen kanssaan jakaisit kaikki päivät. Mitä siitä tulisi ?
On myös hyvä, kun osaa myöntää itselleen, että tänään on huono päivä, koska sitten kun se edes vähän parempi päivä tulee, niin tuntuu jo paremmalta, edes sen päivän.
On hyvä ajatella iltaisin, että huomenna on paremmin. Jos ei muun takia, niin ainakin siksi, että ehkä nukkuu yönsä paremmin.
Ja eihän huomisesta koskaan tiedä.....
Kiva kun kirjoittelet, ja olet olemassa!
Mulla ainakin huono päivä ja huono yö takana, kaikki ärsyttää ja yksin taas, tekis mieli vaan nukkua koko elämä pois. Ei tässä ole mitään järkeä.
Sama täällä. Mistään elämässä ei saa otetta. Olo on turta ja aikaansaamaton. Vaikka kuinka yrittäisi ei vaan jaksa. Joskus täytyy ihan miettiä jaksaako edes hengittää. Kun on pohjalla ei voi alemmas vajota. Olisi edes joku joka potkisi persauksille. Mutta kun ei ole. Oon vajonut niin alas ettei valoa näy ilosta puhumattakaan. Olo on kuin aivokuoleella tsombilla
No minä potkaisen sinua persauksille!
Siinä tuli, iso onnenpotku!
Mutta elä kiittele, sillä jos joku antaa onnenpotkun, niin ei saa kiitellä!
Kyllä saa otetta, kun ottaa. Ihan vaikka pikkusen.
Ota tää päivä vielä silleen alamaissa, murehdi ihan kaikki mitä vain om mahdollista.
Aloita huomenna heti aamusta myönteisesti, askel etteenpäin.
Katso joku video.
Vaikka tää:
https://www.youtube.com/watch?v=bELbXSTSVa4
https://www.youtube.com/watch?v=BvnDqnCfsnU
Jos ahdistunut ja/tai masentunut ihminen paranisi sillä, että hän pakottaa itsensä ajattelemaan myönteisesti, kyseiset ihmiset olisi parannettu jo aikaa sitten.
Kysymys on jostakin syvemmästä tilasta.
Itse katselisin enemmän hormonien, veriarvojen ja aivojen välittäjäaineiden suuntaan. Tietääkseni noihin ei pysty ajattelemisella vaikuttamaan.
Ymmärrän että tarkoitat hyvää, mutta tuollainen teksti mitä kirjoitit vaikuttaa todennäköisesti juuri vastakkaisesti mitä tarkoitit. Itse kutsuisin sitä lässytykseksi vailla käsitystä siitä, missä mennään.
Toinen levoton yö takana, masentaa, ääniherkkyys, ottaa hermoon noi mopojen äänetkin kun yksin väsyneenä. Asioita pitäisi hoitaa mut tajusin et ei mitään tukiverkkoakaan niin YKSIN.
Ei onnenpotkua kannata lytätä.
Tarkoitus kirjoittajalla on hyvä, sehän on tärkeintä. Ei tärkeintä ole se, onko siitä apua vai ei.
Kenties se jonkun päivää piristääkin edes vähän.
"On yritetty jo vaikka mitä"
No mitä on yritetty?
Itselleni korona-ajan alku oli järkytys, kun kaikki toiminnan mahdollisuudet ja ihmiskontaktit katosivat lähes yhdessä yössä. Henkilökohtaisia ihmissuhteita minulla on aina ollut vähän, mutta erilaisissa toiminnoissa olen tavannut "puolituttuja". Eli on ollut kuitenkin kuulumisen ja osallistumisen mahdollisuus. Korona-ajan alkuun sattui myös paikkakunnan muutto. Kesä meni vielä kohtuullisesti, mutta syksyn pimeys, eristäytyneisyys ja tapahtumattomuus sekä tietysti koronarajoitukset pikkupaikkakunnalla alkoivat käydä hermojen päälle. Ihmissuhteita ei ollut, eikä erityisemmin menopaikkoja.
Itselläni on ollut viime vuoden puolelta joitain nettituttuja, jotka ovat kehittyneet jollain tavalla "omiksi ihmisiksi" ja tyydyttäneet sosiaalisuuden tarvetta. Äskettäin ensimmäistä kertaa olen tutustunut myös naapuriin. Tällaista juttukaveria olisin kaivannut jo puoli vuotta sitten. Olisi ollut helpompi talvi, jos olisi voinut tarinoida edes naapurin kanssa turvavälin päästä!
Korona ei ole mun yksinäisyyteen vaikuttanut mitenkään, samaa tää on ollut vuosikymmenen.
Parisuhteessa olin enempi yksin lopulta, ja ei yksinoloa tarvii pelätä, ihmisiä on maailma täynnä. Antaa sen tunteen tulla ja mennä, eikä taistele vastaan. Näin itse olen selvinny ja tsemppiä!
Ei oo korona vaikuttanut muuten kuin vain parempaan suuntaan.
Säästynyt rahnaa, kun ei joka päivä ramppaa kaupassa.
Uudelta vuodelta pidin sadan päivän tipaton-kuurin, oli hyvä terveydelle ja säästyi rahnaa. Nyt menee yks viiniputeli viikossa, ostan sen lauantaina. Ei paha.
Luonne on kehittynyt, osaan olla ja viihdyn yksin, kun keksin tekemistä ja netiltä seuraan maailman politiikkaa, syvällisiä keskusteluja ja filmejä.
Ite kirjoittelen myös eri palstoille ja yritän kannustaa ja rohkaista kanssareissaajia.
Ikää on serran verran, että en kirjoittele ilkeitä. Kaikilla on omat ongelmansa, ja hyvä kun saavat kertoa niistä muille, ja saavat muilta ehkä hyviä neuvojakin.
Oon ihan tyytyväinen elämääni ja toivon hyvää kevättä ja iloista mieltä kaikille!
Kiitos samoin! :)