AGM-akun latas

Anonyymi

On tuommoinen pieni 28 Ah 12 V AGM-akku ihan vaan yleiseen käyttöön. Ihmetyttää kun akun tietoihin ei ole vaivauduttu merkitsemään mikä olisi suurin loppujännite lataukselle tai maksimivirta latauksessa. Mitkähän olisivat sopivat arvot näille, akkua kun ladataan tarvittaessa labrapowerilla?

40

175

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      8 A ja 14,4 V.

      • Anonyymi

        Tuo 8 A latausvirta on tuon kokoiselle akulle liian iso. Puoletkin riittäisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 8 A latausvirta on tuon kokoiselle akulle liian iso. Puoletkin riittäisi.

        Kyllä niitä yleensä saa ladata 30% kapasiteetista. Onko se sitten tarpeen on toinen juttu. Lopussa virta alenee kuitenkin, kun jännitettä rajoitetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niitä yleensä saa ladata 30% kapasiteetista. Onko se sitten tarpeen on toinen juttu. Lopussa virta alenee kuitenkin, kun jännitettä rajoitetaan.

        "Lopussa virta alenee kuitenkin, kun jännitettä rajoitetaan"

        Lopussa virta alenee kuitenkin koska akku alkaan olemaan täysin varautunut, jolloin täytyy rajoittaa lähteen jännitettä ylläpitojännitteeseen.

        Eri valmistat antavat eri maksisimilatausvirtaspeksejä, yleensä alueella 0,3/h .. 0,5/h kapasiteetista. Mitä suuremmalla virralla varaa, sen enemmän rasittaa akkua, tuollainen 28 Ah varautuu yön yli 4 A:lla ja viikonlopun noin 1A:lla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lopussa virta alenee kuitenkin, kun jännitettä rajoitetaan"

        Lopussa virta alenee kuitenkin koska akku alkaan olemaan täysin varautunut, jolloin täytyy rajoittaa lähteen jännitettä ylläpitojännitteeseen.

        Eri valmistat antavat eri maksisimilatausvirtaspeksejä, yleensä alueella 0,3/h .. 0,5/h kapasiteetista. Mitä suuremmalla virralla varaa, sen enemmän rasittaa akkua, tuollainen 28 Ah varautuu yön yli 4 A:lla ja viikonlopun noin 1A:lla.

        Oli akun mukana tulleessa lappusessa sentään jotain latausohjeita.
        Kehotetaan käyttämään moottoripyörän akkulaturia jonka latausvirta olisi 1/10-osa akun Ah määrästä. Latauksen jälkeen 2 tunnin kuluttua pitää tarkistaa akun jännite, jos se on alle 12,8 volttia, pitää ladata uudelleen. Kaipa se noinkin onnistuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lopussa virta alenee kuitenkin, kun jännitettä rajoitetaan"

        Lopussa virta alenee kuitenkin koska akku alkaan olemaan täysin varautunut, jolloin täytyy rajoittaa lähteen jännitettä ylläpitojännitteeseen.

        Eri valmistat antavat eri maksisimilatausvirtaspeksejä, yleensä alueella 0,3/h .. 0,5/h kapasiteetista. Mitä suuremmalla virralla varaa, sen enemmän rasittaa akkua, tuollainen 28 Ah varautuu yön yli 4 A:lla ja viikonlopun noin 1A:lla.

        Kyllä se virta käytännössä nollaan menee tuolla 14,4 V latausjännitteellä. 8 A alittuu ehkä 70% varaustason kohdalla ja siitä laskee. Täyteen 28 Ah akkuun voi mennä 0,1-0,3 A 14,4 V jännitteellä.

        Jos ei halua vahtia, voi latauksen tehdä myös vaikkapa 13,8 V jännitteellä. Silloin akku voi olla laturissa vaikka viikon, mutta tulee täyteen n. vuorokaudessa. 14,4 V:llä loppulataus on huomattavasti nopeampi, mutta alkaa olla sillä rajoilla keittääkö akkua.

        AGM on hyvin herkkä keittämiselle, koska vettä ei voi lisätä. Ulos se kuitenkin pääsee, kun paine nousee tarpeeksi eli regenerointi ei riitä.

        14,4 V latauksessa on siis syytä lopettaa lataus muutama tunti sen jälkeen kun 14,4 V on saavutettu. Automaattilatureissa usein tuo on kaksi tuntia, tosin silloin saattaa olla hiukan korkeampi jännite, esimerkiksi 14,8 V.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se virta käytännössä nollaan menee tuolla 14,4 V latausjännitteellä. 8 A alittuu ehkä 70% varaustason kohdalla ja siitä laskee. Täyteen 28 Ah akkuun voi mennä 0,1-0,3 A 14,4 V jännitteellä.

        Jos ei halua vahtia, voi latauksen tehdä myös vaikkapa 13,8 V jännitteellä. Silloin akku voi olla laturissa vaikka viikon, mutta tulee täyteen n. vuorokaudessa. 14,4 V:llä loppulataus on huomattavasti nopeampi, mutta alkaa olla sillä rajoilla keittääkö akkua.

        AGM on hyvin herkkä keittämiselle, koska vettä ei voi lisätä. Ulos se kuitenkin pääsee, kun paine nousee tarpeeksi eli regenerointi ei riitä.

        14,4 V latauksessa on siis syytä lopettaa lataus muutama tunti sen jälkeen kun 14,4 V on saavutettu. Automaattilatureissa usein tuo on kaksi tuntia, tosin silloin saattaa olla hiukan korkeampi jännite, esimerkiksi 14,8 V.

        "Kyllä se virta käytännössä nollaan menee tuolla 14,4 V latausjännitteellä"

        Tuo oli hyvä. Takuulla menee virta nollaan ajan kanssa ... sekä menee paksu sulfidikerros levyille, josta osa karisee pohjalle. Kun mitä tahansa uutuuttaan kiiltävää tavallista lyijyakkua (ei koske hopea-kalsium akkua) rupeaa latailemaan jatkuvalla 14,4V:lla niin sitten kourallisen latauskertojen päästä se vastaa akkua jota käsitelty oikein viitisensataa lataussykliä.

        "14,4 V latauksessa on siis syytä lopettaa lataus muutama tunti sen jälkeen kun 14,4 V on saavutettu"

        Todellakin, tuolla tavalla tuhoaa akun nopeasti (ei koske hopea-kalsium akkua). Kaikille muille lyijyakkuteknologioille (6 kennnoinen) kuin hopea-kalsium, jatkuva 14,4V latausjännite on elinikää voimakkaasti kuluttava.

        Akkujen turvallisin latausjännite on niiden "float" jännite joka tyypillisesti on:

        - geeliakku 13,2 V
        - korkillinen/perinteinen lyijyakku 13,4 V
        - AGM akku 13,6 V
        - hopea-kalsium akku 14,4V

        ellei valmistaja muutta speksaa.

        Akkuja voi pikaladata suuremmalla napajännitteellä, kunhan ei ylitetä kyseiselle akulle speksattua suurinta sallittua latausvirtaspeksiä ... joka on akun sisälämpötilariippuvainen ja kun akun pinta tuntuu huoneenlämpöiseltä niin sen levyillä saattaa olla polttavan kuuma. Hopea-kalsium akuille kuitenkin on myös maksimijänniterajoitus 14,8 V.

        Myöskään audiovisuaalista vastetta ei saa jättää huomioimatta, jos akusta kuuluu latauksen aikana ... rahinaa niin siinä samassa on vähintään puolitettava latausvirta. Jos rahinaa kuuluu silloin kun akkua ladataan turvallisesti (eli sen speksejä noudattaen) niin se on sulfidoitunut akku, sellaisen akun saattaa akkumaakari ehkä kyetälä elvyttämään, jossain määrin, mutta ei koskaan läheskään akun täyteen voimaan.

        Pikalataus kannattaa lopettaa vihoviimeistään silloin kun akun napajännite saavuttaa "float" jännitteen, mutta optimisti jo noin 3 ... 5 % sitä ennen (ja siis siirtyä silloin vakiojännitemuodossa "float" lataukseen).

        Lyhyesti:

        a) Akun elinikä optimoituu kun sitä aina ladataan "float" jännitteellä. Tämä tarkoittaa pitkähköjä latausaikoja. Esimerkiksi autoissa näin ei koskaan tapahdu.

        b) Akut ...kohtuullisesti sietävät monenmoista käsittelyä, niitä voi nopealadata ja jopa pikaladata, ja rajulatausten vaikutus akun elinikään on usein helposti hyväksyttävissä (kuten autoissa). Myös alilataus/heikkolataus (alle "float" jännitteellä) on akkua jonkin verran rasittavaa, mutta ne sietävät sitäkin ...kohtuudella. Niin kutsuttu "trickle charging" lähes aina on alilatausta.

        c) ylimielinen / tietämätön akun kaltoinkohtelu kuitenkin tuhoaa akun erittäin nopeasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä se virta käytännössä nollaan menee tuolla 14,4 V latausjännitteellä"

        Tuo oli hyvä. Takuulla menee virta nollaan ajan kanssa ... sekä menee paksu sulfidikerros levyille, josta osa karisee pohjalle. Kun mitä tahansa uutuuttaan kiiltävää tavallista lyijyakkua (ei koske hopea-kalsium akkua) rupeaa latailemaan jatkuvalla 14,4V:lla niin sitten kourallisen latauskertojen päästä se vastaa akkua jota käsitelty oikein viitisensataa lataussykliä.

        "14,4 V latauksessa on siis syytä lopettaa lataus muutama tunti sen jälkeen kun 14,4 V on saavutettu"

        Todellakin, tuolla tavalla tuhoaa akun nopeasti (ei koske hopea-kalsium akkua). Kaikille muille lyijyakkuteknologioille (6 kennnoinen) kuin hopea-kalsium, jatkuva 14,4V latausjännite on elinikää voimakkaasti kuluttava.

        Akkujen turvallisin latausjännite on niiden "float" jännite joka tyypillisesti on:

        - geeliakku 13,2 V
        - korkillinen/perinteinen lyijyakku 13,4 V
        - AGM akku 13,6 V
        - hopea-kalsium akku 14,4V

        ellei valmistaja muutta speksaa.

        Akkuja voi pikaladata suuremmalla napajännitteellä, kunhan ei ylitetä kyseiselle akulle speksattua suurinta sallittua latausvirtaspeksiä ... joka on akun sisälämpötilariippuvainen ja kun akun pinta tuntuu huoneenlämpöiseltä niin sen levyillä saattaa olla polttavan kuuma. Hopea-kalsium akuille kuitenkin on myös maksimijänniterajoitus 14,8 V.

        Myöskään audiovisuaalista vastetta ei saa jättää huomioimatta, jos akusta kuuluu latauksen aikana ... rahinaa niin siinä samassa on vähintään puolitettava latausvirta. Jos rahinaa kuuluu silloin kun akkua ladataan turvallisesti (eli sen speksejä noudattaen) niin se on sulfidoitunut akku, sellaisen akun saattaa akkumaakari ehkä kyetälä elvyttämään, jossain määrin, mutta ei koskaan läheskään akun täyteen voimaan.

        Pikalataus kannattaa lopettaa vihoviimeistään silloin kun akun napajännite saavuttaa "float" jännitteen, mutta optimisti jo noin 3 ... 5 % sitä ennen (ja siis siirtyä silloin vakiojännitemuodossa "float" lataukseen).

        Lyhyesti:

        a) Akun elinikä optimoituu kun sitä aina ladataan "float" jännitteellä. Tämä tarkoittaa pitkähköjä latausaikoja. Esimerkiksi autoissa näin ei koskaan tapahdu.

        b) Akut ...kohtuullisesti sietävät monenmoista käsittelyä, niitä voi nopealadata ja jopa pikaladata, ja rajulatausten vaikutus akun elinikään on usein helposti hyväksyttävissä (kuten autoissa). Myös alilataus/heikkolataus (alle "float" jännitteellä) on akkua jonkin verran rasittavaa, mutta ne sietävät sitäkin ...kohtuudella. Niin kutsuttu "trickle charging" lähes aina on alilatausta.

        c) ylimielinen / tietämätön akun kaltoinkohtelu kuitenkin tuhoaa akun erittäin nopeasti.

        Lukitaan toistaiseksi tuo 13,6 V joka asetetaan labrapowerin jännitteeksi, ja virtarajoitukseen 2,8 A. Lataillaan niin kauan kunnes virta on laskenut lähelle nollaa. Pari tuntia latauksen jälkeen tarkistetaan vielä että akun jännite on yli 12,8 V.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä se virta käytännössä nollaan menee tuolla 14,4 V latausjännitteellä"

        Tuo oli hyvä. Takuulla menee virta nollaan ajan kanssa ... sekä menee paksu sulfidikerros levyille, josta osa karisee pohjalle. Kun mitä tahansa uutuuttaan kiiltävää tavallista lyijyakkua (ei koske hopea-kalsium akkua) rupeaa latailemaan jatkuvalla 14,4V:lla niin sitten kourallisen latauskertojen päästä se vastaa akkua jota käsitelty oikein viitisensataa lataussykliä.

        "14,4 V latauksessa on siis syytä lopettaa lataus muutama tunti sen jälkeen kun 14,4 V on saavutettu"

        Todellakin, tuolla tavalla tuhoaa akun nopeasti (ei koske hopea-kalsium akkua). Kaikille muille lyijyakkuteknologioille (6 kennnoinen) kuin hopea-kalsium, jatkuva 14,4V latausjännite on elinikää voimakkaasti kuluttava.

        Akkujen turvallisin latausjännite on niiden "float" jännite joka tyypillisesti on:

        - geeliakku 13,2 V
        - korkillinen/perinteinen lyijyakku 13,4 V
        - AGM akku 13,6 V
        - hopea-kalsium akku 14,4V

        ellei valmistaja muutta speksaa.

        Akkuja voi pikaladata suuremmalla napajännitteellä, kunhan ei ylitetä kyseiselle akulle speksattua suurinta sallittua latausvirtaspeksiä ... joka on akun sisälämpötilariippuvainen ja kun akun pinta tuntuu huoneenlämpöiseltä niin sen levyillä saattaa olla polttavan kuuma. Hopea-kalsium akuille kuitenkin on myös maksimijänniterajoitus 14,8 V.

        Myöskään audiovisuaalista vastetta ei saa jättää huomioimatta, jos akusta kuuluu latauksen aikana ... rahinaa niin siinä samassa on vähintään puolitettava latausvirta. Jos rahinaa kuuluu silloin kun akkua ladataan turvallisesti (eli sen speksejä noudattaen) niin se on sulfidoitunut akku, sellaisen akun saattaa akkumaakari ehkä kyetälä elvyttämään, jossain määrin, mutta ei koskaan läheskään akun täyteen voimaan.

        Pikalataus kannattaa lopettaa vihoviimeistään silloin kun akun napajännite saavuttaa "float" jännitteen, mutta optimisti jo noin 3 ... 5 % sitä ennen (ja siis siirtyä silloin vakiojännitemuodossa "float" lataukseen).

        Lyhyesti:

        a) Akun elinikä optimoituu kun sitä aina ladataan "float" jännitteellä. Tämä tarkoittaa pitkähköjä latausaikoja. Esimerkiksi autoissa näin ei koskaan tapahdu.

        b) Akut ...kohtuullisesti sietävät monenmoista käsittelyä, niitä voi nopealadata ja jopa pikaladata, ja rajulatausten vaikutus akun elinikään on usein helposti hyväksyttävissä (kuten autoissa). Myös alilataus/heikkolataus (alle "float" jännitteellä) on akkua jonkin verran rasittavaa, mutta ne sietävät sitäkin ...kohtuudella. Niin kutsuttu "trickle charging" lähes aina on alilatausta.

        c) ylimielinen / tietämätön akun kaltoinkohtelu kuitenkin tuhoaa akun erittäin nopeasti.

        Höpö höpö! Sekä veneessä että autossa akut kestävät mulla 10 v. Latausjännite 14,4 V ja sillä virta menee hyvin pieneksi parissa tunnissa siitä kun 14,4 V on saavutettu. Ei sitä niin kiire ole sammuttaa.

        Veneellä on monet kerrat ajettu 10 h täydellä akulla ja moottori puskee silloin tuon 10 h 14,4 V. Sitten vielä päälle maasähkölaturi puskee satamassa 2 tuntia 14,8 V kunnes tajuaa siirtyä ylläpitoon.

        Veneessä on tekemäni akkumonitori, josta näkee 10 mA resoluutiolla virran sekä 0,01 V tarkkuudella napajännitteen. 180 Ah akkuun menee reilusti alle 1 A 14,4 V jännitteellä akun ollessa täysi. Aurinkopaneelin säädin ei osaa mennä alle 0,2 A ja sekin nostaa jännitteen 13,9 V paikkeille.

        Lyijyakku sulfatoituu alhaisesta varaustilasta ei päälle jääneestä latauksesta, joka päinvastoin auttaa sulfatoituneisiin levyihin.

        Ainoa haitta pidempiaikaisesta 14,4 V latauksesta on vedenkulutus. Se on kuitenkin vielä varsin vähäistä tuolla jännitteellä. Kasvaa nopeasti jännitteen noustessa. 14,8 V:llä avoakku kuplii jo varsin reilusti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä se virta käytännössä nollaan menee tuolla 14,4 V latausjännitteellä"

        Tuo oli hyvä. Takuulla menee virta nollaan ajan kanssa ... sekä menee paksu sulfidikerros levyille, josta osa karisee pohjalle. Kun mitä tahansa uutuuttaan kiiltävää tavallista lyijyakkua (ei koske hopea-kalsium akkua) rupeaa latailemaan jatkuvalla 14,4V:lla niin sitten kourallisen latauskertojen päästä se vastaa akkua jota käsitelty oikein viitisensataa lataussykliä.

        "14,4 V latauksessa on siis syytä lopettaa lataus muutama tunti sen jälkeen kun 14,4 V on saavutettu"

        Todellakin, tuolla tavalla tuhoaa akun nopeasti (ei koske hopea-kalsium akkua). Kaikille muille lyijyakkuteknologioille (6 kennnoinen) kuin hopea-kalsium, jatkuva 14,4V latausjännite on elinikää voimakkaasti kuluttava.

        Akkujen turvallisin latausjännite on niiden "float" jännite joka tyypillisesti on:

        - geeliakku 13,2 V
        - korkillinen/perinteinen lyijyakku 13,4 V
        - AGM akku 13,6 V
        - hopea-kalsium akku 14,4V

        ellei valmistaja muutta speksaa.

        Akkuja voi pikaladata suuremmalla napajännitteellä, kunhan ei ylitetä kyseiselle akulle speksattua suurinta sallittua latausvirtaspeksiä ... joka on akun sisälämpötilariippuvainen ja kun akun pinta tuntuu huoneenlämpöiseltä niin sen levyillä saattaa olla polttavan kuuma. Hopea-kalsium akuille kuitenkin on myös maksimijänniterajoitus 14,8 V.

        Myöskään audiovisuaalista vastetta ei saa jättää huomioimatta, jos akusta kuuluu latauksen aikana ... rahinaa niin siinä samassa on vähintään puolitettava latausvirta. Jos rahinaa kuuluu silloin kun akkua ladataan turvallisesti (eli sen speksejä noudattaen) niin se on sulfidoitunut akku, sellaisen akun saattaa akkumaakari ehkä kyetälä elvyttämään, jossain määrin, mutta ei koskaan läheskään akun täyteen voimaan.

        Pikalataus kannattaa lopettaa vihoviimeistään silloin kun akun napajännite saavuttaa "float" jännitteen, mutta optimisti jo noin 3 ... 5 % sitä ennen (ja siis siirtyä silloin vakiojännitemuodossa "float" lataukseen).

        Lyhyesti:

        a) Akun elinikä optimoituu kun sitä aina ladataan "float" jännitteellä. Tämä tarkoittaa pitkähköjä latausaikoja. Esimerkiksi autoissa näin ei koskaan tapahdu.

        b) Akut ...kohtuullisesti sietävät monenmoista käsittelyä, niitä voi nopealadata ja jopa pikaladata, ja rajulatausten vaikutus akun elinikään on usein helposti hyväksyttävissä (kuten autoissa). Myös alilataus/heikkolataus (alle "float" jännitteellä) on akkua jonkin verran rasittavaa, mutta ne sietävät sitäkin ...kohtuudella. Niin kutsuttu "trickle charging" lähes aina on alilatausta.

        c) ylimielinen / tietämätön akun kaltoinkohtelu kuitenkin tuhoaa akun erittäin nopeasti.

        Tuo oli huvittava väite, että lataus pitäisi lopettaa, kun napajännite saavuttaa "float" jännitteen.

        Silloin ei kyllä ladattaisi juuri koskaan muuta kuin float-jännitteellä. Sehän saavutetaan jo viimeistään 50% varaustasossa suositellulla latausvirralla. Tuo veneeni akku ei ole varmaankaan koskaan ollut niin tyhjä, ettei 60 A riittäisi nostamaan napajännitettä reilusti yli 13 V. 50% varaustasolla riittää jo 20-30 A eli n. 15% kapasiteetista.

        Kaikki älylaturit tai lataussäätimet pitävät täyttä virtaa kunnes asetettu jännite saavutetaan tuo jännite on yleensä 14,2-14,8 V. Sitten pidetään vakiojännitettä kunnes kuluu tietty aika (2-4 h) tai virta alenee asetusarvoon (esim 1% kapasiteetista) ja tiputetaan float jännitteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo oli huvittava väite, että lataus pitäisi lopettaa, kun napajännite saavuttaa "float" jännitteen.

        Silloin ei kyllä ladattaisi juuri koskaan muuta kuin float-jännitteellä. Sehän saavutetaan jo viimeistään 50% varaustasossa suositellulla latausvirralla. Tuo veneeni akku ei ole varmaankaan koskaan ollut niin tyhjä, ettei 60 A riittäisi nostamaan napajännitettä reilusti yli 13 V. 50% varaustasolla riittää jo 20-30 A eli n. 15% kapasiteetista.

        Kaikki älylaturit tai lataussäätimet pitävät täyttä virtaa kunnes asetettu jännite saavutetaan tuo jännite on yleensä 14,2-14,8 V. Sitten pidetään vakiojännitettä kunnes kuluu tietty aika (2-4 h) tai virta alenee asetusarvoon (esim 1% kapasiteetista) ja tiputetaan float jännitteeseen.

        Niin. Lyijyakut sietävät kaltoinkohtelua, kuten esim autoissa tapahtuu (koska autoissa käytännöllisesti on pakko pikaladata). Jokamieskäytössä auton akun ylilatausrasitus on helppo sietää, esimerkiksi taxi-autoissa jotka ovat liikkeellä 24/7 akku menehtyy ylilataamisen takia paljon nopeammin.

        Silloin kun kyseessä on akku jota ei ole tarvetta ladata nopeasti, niin sen käyttöikä maksimoituu kun lataa varsin penellä virralla eikä koskaan ylitä float jännitettä.

        "veneeni akku ei ole varmaankaan koskaan ollut niin tyhjä, ettei 60 A riittäisi nostamaan napajännitettä reilusti yli 13 V"

        Se että akun joka ei ole täyteen varattu napajännite kasvaa huomattavasti suurivirtaisen latauksen aikana tarkoittaa että akku ei ota virtaa ja kertoo siis siitä että akku on ns viimeisellä mailillaan. Tähän on testi, en viitsi etsiä sitä koska en koskaan kohtele mitään akkua siten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Lyijyakut sietävät kaltoinkohtelua, kuten esim autoissa tapahtuu (koska autoissa käytännöllisesti on pakko pikaladata). Jokamieskäytössä auton akun ylilatausrasitus on helppo sietää, esimerkiksi taxi-autoissa jotka ovat liikkeellä 24/7 akku menehtyy ylilataamisen takia paljon nopeammin.

        Silloin kun kyseessä on akku jota ei ole tarvetta ladata nopeasti, niin sen käyttöikä maksimoituu kun lataa varsin penellä virralla eikä koskaan ylitä float jännitettä.

        "veneeni akku ei ole varmaankaan koskaan ollut niin tyhjä, ettei 60 A riittäisi nostamaan napajännitettä reilusti yli 13 V"

        Se että akun joka ei ole täyteen varattu napajännite kasvaa huomattavasti suurivirtaisen latauksen aikana tarkoittaa että akku ei ota virtaa ja kertoo siis siitä että akku on ns viimeisellä mailillaan. Tähän on testi, en viitsi etsiä sitä koska en koskaan kohtele mitään akkua siten.

        Tuo veneen akku on mulla ollut 10 vuotta ja noin se on käyttäytynyt sen 9 vuotta, kun akkumonitori on ollut. Eipä se ole varmaankaan koko tuota aikaa viimeisillään ollut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo veneen akku on mulla ollut 10 vuotta ja noin se on käyttäytynyt sen 9 vuotta, kun akkumonitori on ollut. Eipä se ole varmaankaan koko tuota aikaa viimeisillään ollut?

        Tässä vielä yksi valmistajan latausohje:
        https://usbattery.com/wp-content/uploads/2018/10/usb-charging-recommendations.pdf

        Huomaa kuinka jo 10%C virralla napajännite nousee yli floatjännitteen (2,23 V/kenno eli 13,4 V) jossain 4 h paikkeilla eli enintään 40% varaustasolla. 8 h kohdalla saavutetaan suositeltu latausjännite 2,45 V/kenno eli 14,7 V. Silläkin virta tippuu muutamassa tunnissa tasolle 3%C, joka on heidän suosittelema lopetusraja. Joka 30. lataus voidaan vielä jatkaa muutama tunti lisää, jolloin virta tippuu lisää.

        Toinen valmistaja antaa samalla 2,45 V/kennolla lopetusrajaksi 1,2-2%C ja absorptiovaiheen kestoksi enintään 8 h. Virraksi suositellaan 15-35%C. Floatjännitteeksi 2,275 V/kenno eli 13,65 V.
        https://resources.fullriverbattery.com/fullriver-battery/external-media/manuals/agm-charging-instructions.pdf


    • Anonyymi

      Hyvin eripuraista tietoa saa kun yrittää selvittää AGM akun varausjännitettä verrattuna perinteiseen. Monet laturit varaavat hieman isommalla jännitteellä AGM asetuksella.
      AGM akun kanssa kannattaa kuitenkin jokatapauksessa olla tarkempi ettei lataa liian pitkää aikaa, eli tarkkana varsinkin tuommoisen powerin kanssa joka ei osaa siirtyä itse ylläpitoon

      https://exide.fi/batterikunskap/optimaalinen-varausjannite/

      https://www.varta-automotive.fi/fi-fi/varta-teknista-tietoa/varaaminen/akun-varaaminen

    • Anonyymi

      Akun valmistajan sivuilta yleensä lötyy speksit mutta en nyt voi etsiä niitä koska osoittautui että akun merkki ja malli ovat huippusalaista tietoa.

    • Anonyymi

      Joo. Eli jos ap haluaa akkua parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa, niin suosittelisin ihan c-teck-laturia AGM- ja moottoripyörä -alueilla niin voi olla aina kytkettynä. Labrapowerilla jos lataa niin sitten laittaisin 14.4 - 14-7V jännitetä ja laturista irti kun virta tippuu jonnekin 400mA.

      Hifistelyyn voisi olla vaikka 1 - 5A latausvirtaa mutta käytännössä itse antaisin akun ottaa virtaa sen mitä ottaa. Jos akun eliniän optimointi on suurin asia niin mitä vähemmän purkaa, sitä pidempään kestää eikä silloin edes ota suurta virtaa niin että olisi tarvetta rajoittaa.

      Sellainen kokemus että itsellä on ollut tämä akku viisi vuotta webasto/invertteriakkuna:
      https://m.motonet.fi/fi/tuote/909401/Exide-Dual-AGM-EP450-50Ah750A-akku-P265xL175xK206
      Talvella joka päivä 1-2 kertaa webastoa ja monet kerrat unohtunut invertteri päälle tai muuten jääkaapilla tms. purettu aivan tyhjäksi. Kun auto käynnistetään kaksi laturia yhdessä työntää sinne 170A ilman että jännite nousee 14.4V. Nyt rupeaa olemaan jo niin heikossa kunnossa ja ensi talveksi pitää varmasti uusia, että webasto pysyy päällä.

      • Anonyymi

        "Exide-Dual-AGM-EP450-50Ah750A-akku" "Kun auto käynnistetään kaksi laturia yhdessä työntää sinne 170A ilman että jännite nousee 14.4V."

        Ei ole totuuden hiventäkään tuossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Exide-Dual-AGM-EP450-50Ah750A-akku" "Kun auto käynnistetään kaksi laturia yhdessä työntää sinne 170A ilman että jännite nousee 14.4V."

        Ei ole totuuden hiventäkään tuossa.

        Mitähän sinä tuolla mölinällä mahdat tarkoittaa, sotkea asiallisia ketjuja vain vai oikeasti vain kujalla, kun et edes mitään perustellut? Akku antaa uloskin päin 500A vinssille. Seuraavaksi varmaan sanot, ettei sellaisia vinssejä ole olemassakaan?

        Auton oma laturi on 90A denso ja ilmastoinnin kompressorin paikalla on joku tarvike 80A lucas ja autossa on jännitemittarit akuille. Tyhjä Exide nostaa jännitteen jonnekin 13.5V tuntumalle, kun antaa 2500rpm. Joskus olen virrankin mitannut ja muistelen 170 - 200A välissä mitä sieltä sai ulos. Kaapeloinnit 35mm2, virtapiiri alle 5m

        Käytännön olosuhteissa (kuten esim. autovalmistajat tekevät) yleensä ei ole mitään tarvetta rajoittaa akun latausvirtaa koska akku rajoittaa sen itse, jos jänniterajoitus on kunnossa. Harrastushifistely/päteminen on erikseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän sinä tuolla mölinällä mahdat tarkoittaa, sotkea asiallisia ketjuja vain vai oikeasti vain kujalla, kun et edes mitään perustellut? Akku antaa uloskin päin 500A vinssille. Seuraavaksi varmaan sanot, ettei sellaisia vinssejä ole olemassakaan?

        Auton oma laturi on 90A denso ja ilmastoinnin kompressorin paikalla on joku tarvike 80A lucas ja autossa on jännitemittarit akuille. Tyhjä Exide nostaa jännitteen jonnekin 13.5V tuntumalle, kun antaa 2500rpm. Joskus olen virrankin mitannut ja muistelen 170 - 200A välissä mitä sieltä sai ulos. Kaapeloinnit 35mm2, virtapiiri alle 5m

        Käytännön olosuhteissa (kuten esim. autovalmistajat tekevät) yleensä ei ole mitään tarvetta rajoittaa akun latausvirtaa koska akku rajoittaa sen itse, jos jänniterajoitus on kunnossa. Harrastushifistely/päteminen on erikseen.

        Et ole mitannut 170 - 200A latausviraa 50 Ah akulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ole mitannut 170 - 200A latausviraa 50 Ah akulle.

        Kaltaisillasi mystisillä kommentoijilla on kaksi vaihtoehtoa; aiheesta ymmärtämätön provoilija tai sitten joku masterpappa, joka vänkää asiaa tahalleen päälaelleen, joka on kuitenkin teoriassa jotenkin oikein. Joten selitä mitä tarkoitat? Sinun kohdallasi veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa, jos et saa mitään perusteltua? Muuten oletan itseni "voittajaksi".

        - Mittasin latureiden tuoton Fluken pihtivirtamittarilla ja se vastaa laturivalmistajien lupaamia nimellisarvoja?

        - Minnehän se virta sitten mene, jos ei tyhjään akkuun, kun muuta kuormaa ei ole? Laturi kun tekee aina täysillä (100% kenttämagnetointi) töitä, jos jännite ei nouse sinne 14.4V tavoitteeseen?

        - Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?

        - Tai paljonko tyhjään akkuun sinun mielestäsi saa menemään sisään ja millä jännitteellä se tapahtuu?

        - Onko sinulla mitään käsitystä mikä on ohmin laki (tasavirralle) tai mikä on akun sisäinen vastus?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaltaisillasi mystisillä kommentoijilla on kaksi vaihtoehtoa; aiheesta ymmärtämätön provoilija tai sitten joku masterpappa, joka vänkää asiaa tahalleen päälaelleen, joka on kuitenkin teoriassa jotenkin oikein. Joten selitä mitä tarkoitat? Sinun kohdallasi veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa, jos et saa mitään perusteltua? Muuten oletan itseni "voittajaksi".

        - Mittasin latureiden tuoton Fluken pihtivirtamittarilla ja se vastaa laturivalmistajien lupaamia nimellisarvoja?

        - Minnehän se virta sitten mene, jos ei tyhjään akkuun, kun muuta kuormaa ei ole? Laturi kun tekee aina täysillä (100% kenttämagnetointi) töitä, jos jännite ei nouse sinne 14.4V tavoitteeseen?

        - Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?

        - Tai paljonko tyhjään akkuun sinun mielestäsi saa menemään sisään ja millä jännitteellä se tapahtuu?

        - Onko sinulla mitään käsitystä mikä on ohmin laki (tasavirralle) tai mikä on akun sisäinen vastus?

        "Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?"

        Siinä on tyhjäpäälle ihmettelemistä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?"

        Siinä on tyhjäpäälle ihmettelemistä.

        Taidat olla se sama täällä pullisteleva kodinkonekorjaaja ja "huippuammattilainen". Suolisto onkin hyvä paikka tuolle mölinälle koska rekkausfoorumeilta pistetään pihalle. Se ettei tiedä ei ole häpeä mutta se, ettei pysty perustelemaan on.

        Aloittajalle tiedoksi, ettei latausvirtaa ole yleensä mitään tarvetta rajoittaa vaan akku rajoittaa sen itse.

        Joskus nuorena poikana muutin 525EXC kotarin vaihtovirtavalot kokonaan tasasuunnatuksi akun kautta ja tehokkaamman kolmivaihemagneeton. Mopossa oli 4Ah suljettu akku eikä isompaa mahtunut tilalle. Purin akun aivan tyhjäksi ja poljin käyntiin ilman valoja. Akku otti magneetolta 25A latausvirtaa ja kesti sen ihan hyvin mopon pitämisen loppuun asti.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat olla se sama täällä pullisteleva kodinkonekorjaaja ja "huippuammattilainen". Suolisto onkin hyvä paikka tuolle mölinälle koska rekkausfoorumeilta pistetään pihalle. Se ettei tiedä ei ole häpeä mutta se, ettei pysty perustelemaan on.

        Aloittajalle tiedoksi, ettei latausvirtaa ole yleensä mitään tarvetta rajoittaa vaan akku rajoittaa sen itse.

        Joskus nuorena poikana muutin 525EXC kotarin vaihtovirtavalot kokonaan tasasuunnatuksi akun kautta ja tehokkaamman kolmivaihemagneeton. Mopossa oli 4Ah suljettu akku eikä isompaa mahtunut tilalle. Purin akun aivan tyhjäksi ja poljin käyntiin ilman valoja. Akku otti magneetolta 25A latausvirtaa ja kesti sen ihan hyvin mopon pitämisen loppuun asti.

        "latausvirtaa ole yleensä mitään tarvetta rajoittaa vaan akku rajoittaa sen itse."

        Hoh hoijakkaa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "latausvirtaa ole yleensä mitään tarvetta rajoittaa vaan akku rajoittaa sen itse."

        Hoh hoijakkaa.

        Ei sinua kukaan täällä ota vakavasti kun et perustele tai linkitä lähteitä 🤣


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaltaisillasi mystisillä kommentoijilla on kaksi vaihtoehtoa; aiheesta ymmärtämätön provoilija tai sitten joku masterpappa, joka vänkää asiaa tahalleen päälaelleen, joka on kuitenkin teoriassa jotenkin oikein. Joten selitä mitä tarkoitat? Sinun kohdallasi veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa, jos et saa mitään perusteltua? Muuten oletan itseni "voittajaksi".

        - Mittasin latureiden tuoton Fluken pihtivirtamittarilla ja se vastaa laturivalmistajien lupaamia nimellisarvoja?

        - Minnehän se virta sitten mene, jos ei tyhjään akkuun, kun muuta kuormaa ei ole? Laturi kun tekee aina täysillä (100% kenttämagnetointi) töitä, jos jännite ei nouse sinne 14.4V tavoitteeseen?

        - Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?

        - Tai paljonko tyhjään akkuun sinun mielestäsi saa menemään sisään ja millä jännitteellä se tapahtuu?

        - Onko sinulla mitään käsitystä mikä on ohmin laki (tasavirralle) tai mikä on akun sisäinen vastus?

        170 A on kyllä varsin paljon 50 Ah akkuun. Tuskin montaa minuuttia ottaa noin paljoa vastaan, ainakaan 13,5 V jännitteellä.

        Sisäinen vastus on vain karkea malli akun toiminnalle, ei alkuunkaan tarkka. Sisäinen vastus myös muuttuu akun varaustilan mukana.

        Luvattu 750 lienee CA-arvo eli lämpimässä 7,2 V napajännitteeseen 30 s saatava virta akun ollessa täyteen ladattu. Tuolloin siis 12,7 V lepojännitteeseen on 5,5 V jännite-ero. Olettamalla akun noudattavan ohmin lakia tuosta siis saisi, että 1 V jännite-erolla pitäisi jo saada 140 A.

        Miten oletus toimii täyteen tai vaikkapa 75% ladattuun akkuun? Lepojännite tuolloin 12,5-12,7 V eli meneekö tuolloin 13,5-13,7 V jännitteellä 140 A? Ei taatusti mene, tuskin menee edes 1,4 A.

        Täysin tyhjän akun lepojännite on 11 V eli 13,5 V tarkoisi jo 2,5 V jännite-eroa. Sillä voisi tuon 170 A jo saadakin ko. tilanteessa. Ainakin hetkeksi. Tuskin montaa kovin pitkäksi ajaksi. Ehkä muutamaksi minuutiksi?

        Ei tuo ohmin lain mukaan laskeminen toimi edes täyden akun purulle. 12 V napajännitteellä pitäisi jo saada n. 100 A. Käytännössä napajännite tippuu 12 V paikkeille jo 10-20 A kuormalla parissa minuutissa. Jo parin A kuorma tiputtaa jännitettä useita kymmenyksiä. Suuremmilla kuormilla akku toimii sitten paremmin ohmin lain tapaisesti.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaltaisillasi mystisillä kommentoijilla on kaksi vaihtoehtoa; aiheesta ymmärtämätön provoilija tai sitten joku masterpappa, joka vänkää asiaa tahalleen päälaelleen, joka on kuitenkin teoriassa jotenkin oikein. Joten selitä mitä tarkoitat? Sinun kohdallasi veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa, jos et saa mitään perusteltua? Muuten oletan itseni "voittajaksi".

        - Mittasin latureiden tuoton Fluken pihtivirtamittarilla ja se vastaa laturivalmistajien lupaamia nimellisarvoja?

        - Minnehän se virta sitten mene, jos ei tyhjään akkuun, kun muuta kuormaa ei ole? Laturi kun tekee aina täysillä (100% kenttämagnetointi) töitä, jos jännite ei nouse sinne 14.4V tavoitteeseen?

        - Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?

        - Tai paljonko tyhjään akkuun sinun mielestäsi saa menemään sisään ja millä jännitteellä se tapahtuu?

        - Onko sinulla mitään käsitystä mikä on ohmin laki (tasavirralle) tai mikä on akun sisäinen vastus?

        "Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?"

        Koska kyseessä on lyijyakku. Autojen latureiden jännitetasoilla ei ole mitenkään mahdollista saavuttaa 170 A latausvirtaa 50 Ah lyijyakulle, vaikka olisi miten monta tahansa autolaturia rinnan. Akkuvalmistajat muuten tyypillisesti speksaavat lyijyakuille maksilatausvirran C-rate 0,3/h keippeille, joka tarkoittaa 50Ah akulle 50 x 0,3 = 15A.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?"

        Koska kyseessä on lyijyakku. Autojen latureiden jännitetasoilla ei ole mitenkään mahdollista saavuttaa 170 A latausvirtaa 50 Ah lyijyakulle, vaikka olisi miten monta tahansa autolaturia rinnan. Akkuvalmistajat muuten tyypillisesti speksaavat lyijyakuille maksilatausvirran C-rate 0,3/h keippeille, joka tarkoittaa 50Ah akulle 50 x 0,3 = 15A.

        Kun olet noin etevä niin ihan tiedoksi, että isot pojat jotka jotain näistä oikeasti ymmärtää on rekkausfoorumeilla, vaikka techbbs. Tule sinne suo0ltamaan niin saadaan hyvät naurut kun arvaillaan kilpaa kuinka monta viestiä saat kirjoittaa tuota pas kaa ennen kuin modet pistää bannia. Vai onko tämä ainoa paikka josta et ole vielä saanut bannia?

        Ja vielä viimeisen kerran: akkuvalmistaja antaa lataussuosituksia vaikka 10% kapasiteetista mutta henkilöauton laturi lataa sitä paljon nopeammin. Pahimmassa tapauksessa sadoilla ampeereilla, jos akku on mennyt aivan tyhjäksi mutta on vielä terve ottamaan virtaa vastaan.

        Tätähän voi helposti kokeilla vaikka laittamalla kalibroidun Fluken pihtivirtamittarin akkukaapelin väliin mutta lyödään panokset pöytään ensin jos minun autolla ja mittareilla joudutaan tekemään. Sinulla kun ei varmaan ole mitään työkaluja? 😉


    • Anonyymi
      UUSI

      Sinä et varmaan ole aikaisempi mölisiä tai sitten mainitsemani Masterpappa joka tarkoituksella vähän kokeilee nuoria poikia kuinka pinna kestää 😉

      Joo siis ei todellakaan ota montaa minuuttia ja tietenkin vain silloin kun akun napajännite on mennyt oikeasti lähelle nollaa, vaikka 12V jääkaapilla. Saattaa myös käydä niin että kun starttaan niin jännite nousee 14.4V ja pienen hetken kuluttua akku alkaa ottamaan virtaa vastaan ja jännitteet putoaa

      Kun starttaa aivan tyhjän akun niin jännite on luokkaa 13.5V latureiden pyöriessä ja jonkun minuutin ajelee niin nousee 14.4V

      Ja tienkin akun sisäinen vastus kasvaa kun akku täyttyy. Ohmin lakia voi soveltaa kun akkua tarkkaillaan tietyssa varauspisteessä mutta ei tietenkään lineaarisen vastuksen tavoin laskea siitä arvoja. Samoin kuin diodi, saa sillekin vastuksen laskettua kun virta on vakio.

      Juttuhan on se että normaaliolosuhteissa akkua ei pureta tyhjäksi ja silloin se ottaa järkevää virtaa 14.4V jännitteellä, vaikka virranantokyky olisi ääretön.

      Jos akku aina puretaan nollaan ja ladataan 14.4V kiinteällä jännitteellä niin kyllä jää ikä lyhyeksi niin latausvirrasta kuin syväpurkamisestakin. Sitä tuossa alunperin yritin selittää millaista pahoinpitelyä tuo exide on kestänytkin kohta kuusi vuotta.

      • Anonyymi
        UUSI

        Ehjät autolaturit, 12V systeemissä ,eivät kykene tuuppaamaan murto-osaakaan 170A latausvirrasta mihinkään 12V lyijyakkuun, täysin riippumatta akun kapasiteetista ja täysin rippumatta sitä kuinka monta laturia on rinnakkain ja täysin riippumatta siitä kuinka valtava lähtövirtaspeksi latureilla on.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehjät autolaturit, 12V systeemissä ,eivät kykene tuuppaamaan murto-osaakaan 170A latausvirrasta mihinkään 12V lyijyakkuun, täysin riippumatta akun kapasiteetista ja täysin rippumatta sitä kuinka monta laturia on rinnakkain ja täysin riippumatta siitä kuinka valtava lähtövirtaspeksi latureilla on.

        Miksei pystyisi? Nehän vain pyrkivät pitämään jännitteen säätöarvossa, vaikkapa 14,4 V. Sitten tuuppaavat sen verran virtaa kun kykynevät, jos akku tai muu kuluttaja onnistuu laskemaan jännitteen tuon alle. Nykyään autoissa 100-200 A laturit ovat vakiokamaa.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksei pystyisi? Nehän vain pyrkivät pitämään jännitteen säätöarvossa, vaikkapa 14,4 V. Sitten tuuppaavat sen verran virtaa kun kykynevät, jos akku tai muu kuluttaja onnistuu laskemaan jännitteen tuon alle. Nykyään autoissa 100-200 A laturit ovat vakiokamaa.

        Ei tuohon mölisijään kannata haaskata aikaansa vaikka ilmeisesti on ihan tosissaan tuolla tasolla.

        Ei kerta kaikkiaan ymmärrä/usko ohmin lakia kuinka virta ja jännite kulkee käsikädessä. Eikä ole myöskään koskaan kokeillut ladata täysin tyhjäksi purettua akkua vaan ainoastaan kohtuullisesti purettua, jolloin se ei virtaakaan ota kun sen 20A luokkaa. Kuvittelee että laturi ei pysty tuuppaamaan, vaikka kyse on siitä, ettei lähes täysi akku halua ottaa vastaan (ilman että jännite nostetaan luvattomiin lukemiin)


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehjät autolaturit, 12V systeemissä ,eivät kykene tuuppaamaan murto-osaakaan 170A latausvirrasta mihinkään 12V lyijyakkuun, täysin riippumatta akun kapasiteetista ja täysin rippumatta sitä kuinka monta laturia on rinnakkain ja täysin riippumatta siitä kuinka valtava lähtövirtaspeksi latureilla on.

        Mahtaakohan tämä huippu ammattilainen jatkossa pysytellä poissa pätemästä kun osaamiset on todistettu koko palstalle 🤣🤣🤣


    • Anonyymi
      UUSI
      • Anonyymi
        UUSI

        2000-luvun autoissa, ainakin isommissa, on laturit jo 150 A luokkaa. Ei mun -99 autossakaan jännite tippunut, vaikka tyhjäkäynnillä laittoi kaikki valot ja takalasinlämmittimen päälle. Tulee noista jo se 60 A ja laturin teho kasvaa reilusti kierroksien mukana.

        60 A latureita saa hakea jo varsin vanhoista tai pienistä autoista.

        Väitetty 170 A virta syntyi kahdella laturilla, joiden koot oli mainittu.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        2000-luvun autoissa, ainakin isommissa, on laturit jo 150 A luokkaa. Ei mun -99 autossakaan jännite tippunut, vaikka tyhjäkäynnillä laittoi kaikki valot ja takalasinlämmittimen päälle. Tulee noista jo se 60 A ja laturin teho kasvaa reilusti kierroksien mukana.

        60 A latureita saa hakea jo varsin vanhoista tai pienistä autoista.

        Väitetty 170 A virta syntyi kahdella laturilla, joiden koot oli mainittu.

        "Väitetty 170 A virta syntyi kahdella laturilla, joiden koot oli mainittu."

        Kun kaksi autolaturia vain kytketään rinnakkain niin se niistä jonka lähtöjännite milloinkin on suurempi ottaa kaiken kuorman ja toinen on tyhjän panttina.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Väitetty 170 A virta syntyi kahdella laturilla, joiden koot oli mainittu."

        Kun kaksi autolaturia vain kytketään rinnakkain niin se niistä jonka lähtöjännite milloinkin on suurempi ottaa kaiken kuorman ja toinen on tyhjän panttina.

        Ei nyt ihan noin. Ensinnäkin kaapeleissa tulee jännitehäviötä. Yhden laturin täydellä virralla se on jo helposti muutanan kymmenyksen. Riippuu tietysti miten laturit on kytketty rinnan.

        Latureissa on usein myös lämpötilakompensointi. Suuri kuorma nostaa säätimen lämpötilaa ja tällöin se laskee jännitettä.

        Sitten tietysti tilanteet, joissa yhden laturin virta ei riitä. Tällöin jännite laskee kunnes toinen tulee mukaan.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei nyt ihan noin. Ensinnäkin kaapeleissa tulee jännitehäviötä. Yhden laturin täydellä virralla se on jo helposti muutanan kymmenyksen. Riippuu tietysti miten laturit on kytketty rinnan.

        Latureissa on usein myös lämpötilakompensointi. Suuri kuorma nostaa säätimen lämpötilaa ja tällöin se laskee jännitettä.

        Sitten tietysti tilanteet, joissa yhden laturin virta ei riitä. Tällöin jännite laskee kunnes toinen tulee mukaan.

        Latureiden sisäimpedanssilla on tässä varmasti paljon suurempi merkitys kuin kaapeleilla, mutta silti: Siltä laturilta jolla kulloinkin on suurempi lähtöjännite otetaan _käytännöllisesti katsoen_ kaikki tarvittava virta. Autolatureiden jännitteet ovat akkuteknologiakohtaisesti säädettyjä, siis autonvalmistaja valitsee autoon jonkin akun ja ko akulle soveltuvan laturin. Eri teknologiaa olevilla lyijyakuilla on eroa tarvittavassa latausjännitteessä, joten latureiden lähtöjännitteillä on yleensä eroa jo tästä syystä.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Latureiden sisäimpedanssilla on tässä varmasti paljon suurempi merkitys kuin kaapeleilla, mutta silti: Siltä laturilta jolla kulloinkin on suurempi lähtöjännite otetaan _käytännöllisesti katsoen_ kaikki tarvittava virta. Autolatureiden jännitteet ovat akkuteknologiakohtaisesti säädettyjä, siis autonvalmistaja valitsee autoon jonkin akun ja ko akulle soveltuvan laturin. Eri teknologiaa olevilla lyijyakuilla on eroa tarvittavassa latausjännitteessä, joten latureiden lähtöjännitteillä on yleensä eroa jo tästä syystä.

        Niinhän se menee, että laturien tehojakauma on epätasainen silloin kuin sähköä ei tarvita. Juuri niin kuin ylempi kaveri yritti sinulle selittää. Johtuen kaapeleista, lämpötila-antureista ja laturin muusta ohjelmoinnista. Sen sijaan käämityksen impedanssilla ei ole merkitystä pätkän vertaa koska kenttäkäämitystä kuitenkin rajoitetaan päälle/pois jos laturin tehoa ei tarvita.

        Lopeta jo tuollainen pas0kan sönköttäminen aiheesta, josta et kerta kaikkiaan ymmärrä enempää kuin lehmä uudesta navetasta. Kaikki säätö tapahtuu roottorin kenttäkäämin magnetointia säätämällä päälle/pois, nykyisin kenttää ohjataan jopa väylän kautta. Staattorin sisäimpedanssi näkyy ainoastaan laturin suurimpana luvattuna virta-arvona, kuten vaikka 80A.

        Mitä yrität oikein vängätä kahdesta laturista? Jos sähköä ei tarvita niin autovalmistajan oma laturi riittää tuottamaan kaiken kuten tehtaalla on suunniteltu. Omilla lisälaitteilla kuten vinssi tai invertteri tapahtuu niin että ensin menee toinen laturi täysille, sitten toinen laturi auttaa oman arvonsa mukaan ja lopulta alkaa akkukin purkautumaan liian suurella kuormalla ja jännitteet laskevat.

        Rinnakkain kytketyistä latureista saa molemmista täyden tehon yhdessä, vaikka toinen laturi olisi 12V ja toinen 15V aina silloin kun akun jännite laskee alle tuon toisen laturin tuottaman 12V


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se menee, että laturien tehojakauma on epätasainen silloin kuin sähköä ei tarvita. Juuri niin kuin ylempi kaveri yritti sinulle selittää. Johtuen kaapeleista, lämpötila-antureista ja laturin muusta ohjelmoinnista. Sen sijaan käämityksen impedanssilla ei ole merkitystä pätkän vertaa koska kenttäkäämitystä kuitenkin rajoitetaan päälle/pois jos laturin tehoa ei tarvita.

        Lopeta jo tuollainen pas0kan sönköttäminen aiheesta, josta et kerta kaikkiaan ymmärrä enempää kuin lehmä uudesta navetasta. Kaikki säätö tapahtuu roottorin kenttäkäämin magnetointia säätämällä päälle/pois, nykyisin kenttää ohjataan jopa väylän kautta. Staattorin sisäimpedanssi näkyy ainoastaan laturin suurimpana luvattuna virta-arvona, kuten vaikka 80A.

        Mitä yrität oikein vängätä kahdesta laturista? Jos sähköä ei tarvita niin autovalmistajan oma laturi riittää tuottamaan kaiken kuten tehtaalla on suunniteltu. Omilla lisälaitteilla kuten vinssi tai invertteri tapahtuu niin että ensin menee toinen laturi täysille, sitten toinen laturi auttaa oman arvonsa mukaan ja lopulta alkaa akkukin purkautumaan liian suurella kuormalla ja jännitteet laskevat.

        Rinnakkain kytketyistä latureista saa molemmista täyden tehon yhdessä, vaikka toinen laturi olisi 12V ja toinen 15V aina silloin kun akun jännite laskee alle tuon toisen laturin tuottaman 12V

        "Rinnakkain kytketyistä latureista saa molemmista täyden tehon yhdessä, vaikka toinen laturi olisi 12V ja toinen 15V aina silloin kun akun jännite laskee alle tuon toisen laturin tuottaman 12V"

        Ei saa 50 Ah lyijyakkuun 170 A latausvirtaa mistään auton generaattorista olipa miten tehokas tahansa tai kuinka monta tahansa rinnakkain, ja riippumatta akun varaustilasta, koska 50Ah lyijyakut eivät generaattorien jännitetasoilla ota niin valtavasti virtaa.

        Tilanne jossa auton generaattori(t) pyörii mutta akun napajännite olisi alle 12V on mahdoton muulla tavalla kuin että on jonkin aikaa ollut generaattori(e)n maksimitehonsyötön ylittävä kuorma päällä. Alkuperäisessä tarinassasi tarinoit kuitenkin näin:

        "Talvella joka päivä 1-2 kertaa webastoa ja monet kerrat unohtunut invertteri päälle tai muuten jääkaapilla tms. purettu aivan tyhjäksi. Kun auto käynnistetään kaksi laturia yhdessä työntää sinne 170A ilman että jännite nousee 14.4V."

        Josta totta on vain se, että auton generaattorit eivät syötä suurempaa kuin 14,4V tietämillä olevaa jännitettä (paitsi autoissa jossa on hopea-kalsium tekniikan lyijyakku, niissä generaattori tuuppaa enimmillään noin 14,8V).


    • Anonyymi
      UUSI

      Joo.. Tai jos puhut tehosta niin silloin Watteina. Siinäkin kiintoisaa on laturin hyötysuhde paljonko menee mekaanista akselitehoa sisään ja paljonko saa navoilta sähkötehoa ulos.

      Ei vanhoissa ollut kummoisia. Mulla on Valmetissa joku 60A ja sekin on vaihdettu tasavirtalaturista, joka on ollut ehkä 20A luokkaa joskus. Auto on 2015 ja siinäkin on vain 90A vakiona, johtunee siitä, ettei varustelutasoon kuulu paljon muuta sähköohjattavaa kuin yhteispaineruiskutus ja ABS-jarrut. Ohjaustehostinkin on hydraulinen.

      Jostain Volvo S80 180A laturista tein generaattorin 6.5hp vaaka-akselimoottorille. Siinä oli vähän patentoimista, kun kenttäkäämi oli LIN-väyläohjattu ja magnetointia piti rajoittaa, ettei moottori sammu 160A latausvirran paikkeilla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eronnut Kirsi Alm-Siira vitsailee "jäätävistä silmäpusseista" - Yöllinen valvottaja on tässä!

      OMG, nyt on kyllä söpö yöllinen valvottaja. Kummatkin on kyllä aikamoisia nappisilmiä täytyy sanoa: https://www.suomi24.fi/viihde/eronnut-kirsi-alm-si
      Kotimaiset julkkisjuorut
      36
      6107
    Aihe