On tuommoinen pieni 28 Ah 12 V AGM-akku ihan vaan yleiseen käyttöön. Ihmetyttää kun akun tietoihin ei ole vaivauduttu merkitsemään mikä olisi suurin loppujännite lataukselle tai maksimivirta latauksessa. Mitkähän olisivat sopivat arvot näille, akkua kun ladataan tarvittaessa labrapowerilla?
AGM-akun latas
Anonyymi
476045
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
8 A ja 14,4 V.
Tuo 8 A latausvirta on tuon kokoiselle akulle liian iso. Puoletkin riittäisi.
Kyllä+niitä+yleensä+saa+ladata+30%+kapasiteetista.+Onko+se+sitten+tarpeen+on+toinen+juttu.+Lopussa+virta+alenee+kuitenkin,+kun+jännitettä+rajoitetaan.
"Lopussa virta alenee kuitenkin, kun jännitettä rajoitetaan"
Lopussa virta alenee kuitenkin koska akku alkaan olemaan täysin varautunut, jolloin täytyy rajoittaa lähteen jännitettä ylläpitojännitteeseen.
Eri valmistat antavat eri maksisimilatausvirtaspeksejä, yleensä alueella 0,3/h .. 0,5/h kapasiteetista. Mitä suuremmalla virralla varaa, sen enemmän rasittaa akkua, tuollainen 28 Ah varautuu yön yli 4 A:lla ja viikonlopun noin 1A:lla.
Oli akun mukana tulleessa lappusessa sentään jotain latausohjeita.
Kehotetaan käyttämään moottoripyörän akkulaturia jonka latausvirta olisi 1/10-osa akun Ah määrästä. Latauksen jälkeen 2 tunnin kuluttua pitää tarkistaa akun jännite, jos se on alle 12,8 volttia, pitää ladata uudelleen. Kaipa se noinkin onnistuu.
Kyllä+se+virta+käytännössä+nollaan+menee+tuolla+14,4+V+latausjännitteellä.+8+A+alittuu+ehkä+70%+varaustason+kohdalla+ja+siitä+laskee.+Täyteen+28+Ah+akkuun+voi+mennä+0,1-0,3+A+14,4+V+jännitteellä.
"Kyllä+se+virta+käytännössä+nollaan+menee+tuolla+14,4+V+latausjännitteellä"
Lukitaan toistaiseksi tuo 13,6 V joka asetetaan labrapowerin jännitteeksi, ja virtarajoitukseen 2,8 A. Lataillaan niin kauan kunnes virta on laskenut lähelle nollaa. Pari tuntia latauksen jälkeen tarkistetaan vielä että akun jännite on yli 12,8 V.
Höpö höpö! Sekä veneessä että autossa akut kestävät mulla 10 v. Latausjännite 14,4 V ja sillä virta menee hyvin pieneksi parissa tunnissa siitä kun 14,4 V on saavutettu. Ei sitä niin kiire ole sammuttaa.
Veneellä on monet kerrat ajettu 10 h täydellä akulla ja moottori puskee silloin tuon 10 h 14,4 V. Sitten vielä päälle maasähkölaturi puskee satamassa 2 tuntia 14,8 V kunnes tajuaa siirtyä ylläpitoon.
Veneessä on tekemäni akkumonitori, josta näkee 10 mA resoluutiolla virran sekä 0,01 V tarkkuudella napajännitteen. 180 Ah akkuun menee reilusti alle 1 A 14,4 V jännitteellä akun ollessa täysi. Aurinkopaneelin säädin ei osaa mennä alle 0,2 A ja sekin nostaa jännitteen 13,9 V paikkeille.
Lyijyakku sulfatoituu alhaisesta varaustilasta ei päälle jääneestä latauksesta, joka päinvastoin auttaa sulfatoituneisiin levyihin.
Ainoa haitta pidempiaikaisesta 14,4 V latauksesta on vedenkulutus. Se on kuitenkin vielä varsin vähäistä tuolla jännitteellä. Kasvaa nopeasti jännitteen noustessa. 14,8 V:llä avoakku kuplii jo varsin reilusti.
Tuo+oli+huvittava+väite,+että+lataus+pitäisi+lopettaa,+kun+napajännite+saavuttaa+"float"+jännitteen.
Niin. Lyijyakut sietävät kaltoinkohtelua, kuten esim autoissa tapahtuu (koska autoissa käytännöllisesti on pakko pikaladata). Jokamieskäytössä auton akun ylilatausrasitus on helppo sietää, esimerkiksi taxi-autoissa jotka ovat liikkeellä 24/7 akku menehtyy ylilataamisen takia paljon nopeammin.
Silloin kun kyseessä on akku jota ei ole tarvetta ladata nopeasti, niin sen käyttöikä maksimoituu kun lataa varsin penellä virralla eikä koskaan ylitä float jännitettä.
"veneeni akku ei ole varmaankaan koskaan ollut niin tyhjä, ettei 60 A riittäisi nostamaan napajännitettä reilusti yli 13 V"
Se että akun joka ei ole täyteen varattu napajännite kasvaa huomattavasti suurivirtaisen latauksen aikana tarkoittaa että akku ei ota virtaa ja kertoo siis siitä että akku on ns viimeisellä mailillaan. Tähän on testi, en viitsi etsiä sitä koska en koskaan kohtele mitään akkua siten.
Tuo veneen akku on mulla ollut 10 vuotta ja noin se on käyttäytynyt sen 9 vuotta, kun akkumonitori on ollut. Eipä se ole varmaankaan koko tuota aikaa viimeisillään ollut?
Tässä+vielä+yksi+valmistajan+latausohje:
Hyvin eripuraista tietoa saa kun yrittää selvittää AGM akun varausjännitettä verrattuna perinteiseen. Monet laturit varaavat hieman isommalla jännitteellä AGM asetuksella.
AGM akun kanssa kannattaa kuitenkin jokatapauksessa olla tarkempi ettei lataa liian pitkää aikaa, eli tarkkana varsinkin tuommoisen powerin kanssa joka ei osaa siirtyä itse ylläpitoon
https://exide.fi/batterikunskap/optimaalinen-varausjannite/
https://www.varta-automotive.fi/fi-fi/varta-teknista-tietoa/varaaminen/akun-varaaminen
Akun valmistajan sivuilta yleensä lötyy speksit mutta en nyt voi etsiä niitä koska osoittautui että akun merkki ja malli ovat huippusalaista tietoa.
Joo. Eli jos ap haluaa akkua parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa, niin suosittelisin ihan c-teck-laturia AGM- ja moottoripyörä -alueilla niin voi olla aina kytkettynä. Labrapowerilla jos lataa niin sitten laittaisin 14.4 - 14-7V jännitetä ja laturista irti kun virta tippuu jonnekin 400mA.
Hifistelyyn voisi olla vaikka 1 - 5A latausvirtaa mutta käytännössä itse antaisin akun ottaa virtaa sen mitä ottaa. Jos akun eliniän optimointi on suurin asia niin mitä vähemmän purkaa, sitä pidempään kestää eikä silloin edes ota suurta virtaa niin että olisi tarvetta rajoittaa.
Sellainen kokemus että itsellä on ollut tämä akku viisi vuotta webasto/invertteriakkuna:
https://m.motonet.fi/fi/tuote/909401/Exide-Dual-AGM-EP450-50Ah750A-akku-P265xL175xK206
Talvella joka päivä 1-2 kertaa webastoa ja monet kerrat unohtunut invertteri päälle tai muuten jääkaapilla tms. purettu aivan tyhjäksi. Kun auto käynnistetään kaksi laturia yhdessä työntää sinne 170A ilman että jännite nousee 14.4V. Nyt rupeaa olemaan jo niin heikossa kunnossa ja ensi talveksi pitää varmasti uusia, että webasto pysyy päällä.
"Exide-Dual-AGM-EP450-50Ah750A-akku" "Kun auto käynnistetään kaksi laturia yhdessä työntää sinne 170A ilman että jännite nousee 14.4V."
Ei ole totuuden hiventäkään tuossa.
Mitähän sinä tuolla mölinällä mahdat tarkoittaa, sotkea asiallisia ketjuja vain vai oikeasti vain kujalla, kun et edes mitään perustellut? Akku antaa uloskin päin 500A vinssille. Seuraavaksi varmaan sanot, ettei sellaisia vinssejä ole olemassakaan?
Auton oma laturi on 90A denso ja ilmastoinnin kompressorin paikalla on joku tarvike 80A lucas ja autossa on jännitemittarit akuille. Tyhjä Exide nostaa jännitteen jonnekin 13.5V tuntumalle, kun antaa 2500rpm. Joskus olen virrankin mitannut ja muistelen 170 - 200A välissä mitä sieltä sai ulos. Kaapeloinnit 35mm2, virtapiiri alle 5m
Käytännön olosuhteissa (kuten esim. autovalmistajat tekevät) yleensä ei ole mitään tarvetta rajoittaa akun latausvirtaa koska akku rajoittaa sen itse, jos jänniterajoitus on kunnossa. Harrastushifistely/päteminen on erikseen.
Et ole mitannut 170 - 200A latausviraa 50 Ah akulle.
Kaltaisillasi+mystisillä+kommentoijilla+on+kaksi+vaihtoehtoa;+aiheesta+ymmärtämätön+provoilija+tai+sitten+joku+masterpappa,+joka+vänkää+asiaa+tahalleen+päälaelleen,+joka+on+kuitenkin+teoriassa+jotenkin+oikein.+Joten+selitä+mitä+tarkoitat?+Sinun+kohdallasi+veikkaan+ensimmäistä+vaihtoehtoa,+jos+et+saa+mitään+perusteltua?+Muuten+oletan+itseni+"voittajaksi".
"Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?"
Siinä on tyhjäpäälle ihmettelemistä.
Taidat olla se sama täällä pullisteleva kodinkonekorjaaja ja "huippuammattilainen". Suolisto onkin hyvä paikka tuolle mölinälle koska rekkausfoorumeilta pistetään pihalle. Se ettei tiedä ei ole häpeä mutta se, ettei pysty perustelemaan on.
Aloittajalle tiedoksi, ettei latausvirtaa ole yleensä mitään tarvetta rajoittaa vaan akku rajoittaa sen itse.
Joskus nuorena poikana muutin 525EXC kotarin vaihtovirtavalot kokonaan tasasuunnatuksi akun kautta ja tehokkaamman kolmivaihemagneeton. Mopossa oli 4Ah suljettu akku eikä isompaa mahtunut tilalle. Purin akun aivan tyhjäksi ja poljin käyntiin ilman valoja. Akku otti magneetolta 25A latausvirtaa ja kesti sen ihan hyvin mopon pitämisen loppuun asti.
"latausvirtaa ole yleensä mitään tarvetta rajoittaa vaan akku rajoittaa sen itse."
Hoh hoijakkaa.
Ei sinua kukaan täällä ota vakavasti kun et perustele tai linkitä lähteitä 🤣
170+A+on+kyllä+varsin+paljon+50+Ah+akkuun.+Tuskin+montaa+minuuttia+ottaa+noin+paljoa+vastaan,+ainakaan+13,5+V+jännitteellä.
"Tuolle akulle luvataan 750A ulos, ja sieltä saa enemmänkin, jos jännite saa mennä nollaan. Miksi sinne ei menisi sisään saman verran?"
Koska kyseessä on lyijyakku. Autojen latureiden jännitetasoilla ei ole mitenkään mahdollista saavuttaa 170 A latausvirtaa 50 Ah lyijyakulle, vaikka olisi miten monta tahansa autolaturia rinnan. Akkuvalmistajat muuten tyypillisesti speksaavat lyijyakuille maksilatausvirran C-rate 0,3/h keippeille, joka tarkoittaa 50Ah akulle 50 x 0,3 = 15A.
Kun+olet+noin+etevä+niin+ihan+tiedoksi,+että+isot+pojat+jotka+jotain+näistä+oikeasti+ymmärtää+on+rekkausfoorumeilla,+vaikka+techbbs.+Tule+sinne+suo0ltamaan+niin+saadaan+hyvät+naurut+kun+arvaillaan+kilpaa+kuinka+monta+viestiä+saat+kirjoittaa+tuota+pas+kaa+ennen+kuin+modet+pistää+bannia.+Vai+onko+tämä+ainoa+paikka+josta+et+ole+vielä+saanut+bannia?
"Onko sinulla mitään käsitystä mikä on ohmin laki (tasavirralle) tai mikä on akun sisäinen vastus?"
Akku ei lataudu eikä purkaudu Ohm:n lain mukaan.
Kappas,+johan+oli+melkoinen+toteaminen.+Samalla+tavalla+voin+varmaan+todeta,+että+sitä+ei+tuossa+lainauksessasi+väitetty,+että+purkautuisi+vaan+se+on+kysymys,+kuten+"mitä+söit+aamupalaksi".+Se+on+eri+asia+kuin+väite,+että+söit+banaanin+aamupalaksi.
Mikään akku ei ole epälineaarinen vastus.
Sinä et varmaan ole aikaisempi mölisiä tai sitten mainitsemani Masterpappa joka tarkoituksella vähän kokeilee nuoria poikia kuinka pinna kestää 😉
Joo siis ei todellakaan ota montaa minuuttia ja tietenkin vain silloin kun akun napajännite on mennyt oikeasti lähelle nollaa, vaikka 12V jääkaapilla. Saattaa myös käydä niin että kun starttaan niin jännite nousee 14.4V ja pienen hetken kuluttua akku alkaa ottamaan virtaa vastaan ja jännitteet putoaa
Kun starttaa aivan tyhjän akun niin jännite on luokkaa 13.5V latureiden pyöriessä ja jonkun minuutin ajelee niin nousee 14.4V
Ja tienkin akun sisäinen vastus kasvaa kun akku täyttyy. Ohmin lakia voi soveltaa kun akkua tarkkaillaan tietyssa varauspisteessä mutta ei tietenkään lineaarisen vastuksen tavoin laskea siitä arvoja. Samoin kuin diodi, saa sillekin vastuksen laskettua kun virta on vakio.
Juttuhan on se että normaaliolosuhteissa akkua ei pureta tyhjäksi ja silloin se ottaa järkevää virtaa 14.4V jännitteellä, vaikka virranantokyky olisi ääretön.
Jos akku aina puretaan nollaan ja ladataan 14.4V kiinteällä jännitteellä niin kyllä jää ikä lyhyeksi niin latausvirrasta kuin syväpurkamisestakin. Sitä tuossa alunperin yritin selittää millaista pahoinpitelyä tuo exide on kestänytkin kohta kuusi vuotta.
Ehjät autolaturit, 12V systeemissä ,eivät kykene tuuppaamaan murto-osaakaan 170A latausvirrasta mihinkään 12V lyijyakkuun, täysin riippumatta akun kapasiteetista ja täysin rippumatta sitä kuinka monta laturia on rinnakkain ja täysin riippumatta siitä kuinka valtava lähtövirtaspeksi latureilla on.
Miksei pystyisi? Nehän vain pyrkivät pitämään jännitteen säätöarvossa, vaikkapa 14,4 V. Sitten tuuppaavat sen verran virtaa kun kykynevät, jos akku tai muu kuluttaja onnistuu laskemaan jännitteen tuon alle. Nykyään autoissa 100-200 A laturit ovat vakiokamaa.
Ei tuohon mölisijään kannata haaskata aikaansa vaikka ilmeisesti on ihan tosissaan tuolla tasolla.
Ei kerta kaikkiaan ymmärrä/usko ohmin lakia kuinka virta ja jännite kulkee käsikädessä. Eikä ole myöskään koskaan kokeillut ladata täysin tyhjäksi purettua akkua vaan ainoastaan kohtuullisesti purettua, jolloin se ei virtaakaan ota kun sen 20A luokkaa. Kuvittelee että laturi ei pysty tuuppaamaan, vaikka kyse on siitä, ettei lähes täysi akku halua ottaa vastaan (ilman että jännite nostetaan luvattomiin lukemiin)
Mahtaakohan tämä huippu ammattilainen jatkossa pysytellä poissa pätemästä kun osaamiset on todistettu koko palstalle 🤣🤣🤣
Autossa laturin antaman maksimivirran määrittää laturin teho. Tyypillisesti puhutaan luokkaa 60 A tai siitä ylöspäin. Satojen ampeereiden virtoja et ainakaan vanhempien henkilöautojen latureista saa ulos kun niissä ei teho yksinkertaisesti riitä.
https://www.matec-conferences.org/articles/matecconf/pdf/2017/04/matecconf_aigev2017_01076.pdf
2000-luvun autoissa, ainakin isommissa, on laturit jo 150 A luokkaa. Ei mun -99 autossakaan jännite tippunut, vaikka tyhjäkäynnillä laittoi kaikki valot ja takalasinlämmittimen päälle. Tulee noista jo se 60 A ja laturin teho kasvaa reilusti kierroksien mukana.
60 A latureita saa hakea jo varsin vanhoista tai pienistä autoista.
Väitetty 170 A virta syntyi kahdella laturilla, joiden koot oli mainittu.
"Väitetty 170 A virta syntyi kahdella laturilla, joiden koot oli mainittu."
Kun kaksi autolaturia vain kytketään rinnakkain niin se niistä jonka lähtöjännite milloinkin on suurempi ottaa kaiken kuorman ja toinen on tyhjän panttina.
Ei nyt ihan noin. Ensinnäkin kaapeleissa tulee jännitehäviötä. Yhden laturin täydellä virralla se on jo helposti muutanan kymmenyksen. Riippuu tietysti miten laturit on kytketty rinnan.
Latureissa on usein myös lämpötilakompensointi. Suuri kuorma nostaa säätimen lämpötilaa ja tällöin se laskee jännitettä.
Sitten tietysti tilanteet, joissa yhden laturin virta ei riitä. Tällöin jännite laskee kunnes toinen tulee mukaan.
Latureiden sisäimpedanssilla on tässä varmasti paljon suurempi merkitys kuin kaapeleilla, mutta silti: Siltä laturilta jolla kulloinkin on suurempi lähtöjännite otetaan _käytännöllisesti katsoen_ kaikki tarvittava virta. Autolatureiden jännitteet ovat akkuteknologiakohtaisesti säädettyjä, siis autonvalmistaja valitsee autoon jonkin akun ja ko akulle soveltuvan laturin. Eri teknologiaa olevilla lyijyakuilla on eroa tarvittavassa latausjännitteessä, joten latureiden lähtöjännitteillä on yleensä eroa jo tästä syystä.
Niinhän se menee, että laturien tehojakauma on epätasainen silloin kuin sähköä ei tarvita. Juuri niin kuin ylempi kaveri yritti sinulle selittää. Johtuen kaapeleista, lämpötila-antureista ja laturin muusta ohjelmoinnista. Sen sijaan käämityksen impedanssilla ei ole merkitystä pätkän vertaa koska kenttäkäämitystä kuitenkin rajoitetaan päälle/pois jos laturin tehoa ei tarvita.
Lopeta jo tuollainen pas0kan sönköttäminen aiheesta, josta et kerta kaikkiaan ymmärrä enempää kuin lehmä uudesta navetasta. Kaikki säätö tapahtuu roottorin kenttäkäämin magnetointia säätämällä päälle/pois, nykyisin kenttää ohjataan jopa väylän kautta. Staattorin sisäimpedanssi näkyy ainoastaan laturin suurimpana luvattuna virta-arvona, kuten vaikka 80A.
Mitä yrität oikein vängätä kahdesta laturista? Jos sähköä ei tarvita niin autovalmistajan oma laturi riittää tuottamaan kaiken kuten tehtaalla on suunniteltu. Omilla lisälaitteilla kuten vinssi tai invertteri tapahtuu niin että ensin menee toinen laturi täysille, sitten toinen laturi auttaa oman arvonsa mukaan ja lopulta alkaa akkukin purkautumaan liian suurella kuormalla ja jännitteet laskevat.
Rinnakkain kytketyistä latureista saa molemmista täyden tehon yhdessä, vaikka toinen laturi olisi 12V ja toinen 15V aina silloin kun akun jännite laskee alle tuon toisen laturin tuottaman 12V
"Rinnakkain kytketyistä latureista saa molemmista täyden tehon yhdessä, vaikka toinen laturi olisi 12V ja toinen 15V aina silloin kun akun jännite laskee alle tuon toisen laturin tuottaman 12V"
Ei saa 50 Ah lyijyakkuun 170 A latausvirtaa mistään auton generaattorista olipa miten tehokas tahansa tai kuinka monta tahansa rinnakkain, ja riippumatta akun varaustilasta, koska 50Ah lyijyakut eivät generaattorien jännitetasoilla ota niin valtavasti virtaa.
Tilanne jossa auton generaattori(t) pyörii mutta akun napajännite olisi alle 12V on mahdoton muulla tavalla kuin että on jonkin aikaa ollut generaattori(e)n maksimitehonsyötön ylittävä kuorma päällä. Alkuperäisessä tarinassasi tarinoit kuitenkin näin:
"Talvella joka päivä 1-2 kertaa webastoa ja monet kerrat unohtunut invertteri päälle tai muuten jääkaapilla tms. purettu aivan tyhjäksi. Kun auto käynnistetään kaksi laturia yhdessä työntää sinne 170A ilman että jännite nousee 14.4V."
Josta totta on vain se, että auton generaattorit eivät syötä suurempaa kuin 14,4V tietämillä olevaa jännitettä (paitsi autoissa jossa on hopea-kalsium tekniikan lyijyakku, niissä generaattori tuuppaa enimmillään noin 14,8V).
Välillä tulee mieleen että täytyy olla niin, että tämä 170A homekorva latailee 12V/50Ah ruppana-akkuaan rekannupilla tms jossa on 24V järjestelmä, sellainen kyllä tuuppaa 170A tai enemmäkin 12V/50Ah ruppana-akkuun.
Mutta toisaalta, silloin kävisi niin että 12V/50Ah ruppana-akku roiskahtaisi homekorvan silmille ja sitten homekorvalla olisi suuria vaikeuksia töräytellä uskomuksiaan/kuvitelmiaan/tarinoitaan tänne.
Eihän+hän+ole+väittänyt,+että+170+A+olisi+pitkäaikainen+tilanne.+Reilut+3C+on+todella+paljon+lyijyakulle,+mutta+varmasti+mahdollista+hetken+aikaa+suurelle+virralle+suunnitellussa+akussa.+Tässä+on+tutkittu+lyijyakun+latausta+1C+virralla.++Akku+on+3-kennoinen+eli+6+V.+Jo+alussa+jännite+on+7,25+V+eli+14,5+V+12+V+akulle.+Puolen+tunnin+eli+50%+varaustason+kohdalla+menee+jo+7,5+V+eli+15+V+rikki.+Tuossa+on+myös+mitattu+lämpötilat.+Akku+lämpesi+melko+lineaarisesti+22C->37C+vajaassa+tunnissa.+Kovin+ihmeitä+ei+siis+varmasti+tapahtuisi+minuutin+170+A+virralla+50+Ah+akussa.
"Reilut 3C on todella paljon lyijyakulle, mutta varmasti mahdollista hetken aikaa suurelle virralle suunnitellussa akussa."
Tietenkin, valtavat virtapiikit akkuun ovat mahdollisia - kun käytössä on labrapoweri (tai 24V rekannuppi), millisekunttitasolla.
Mutta 170A latausvirta, joka on siis 3,4C, ei kertakaikkiaan ole mahdollinen, edes millisekuntitasolla, 12V/50Ah akulle - niillä jännitteillä jota 12V systeemissä auton generaattori (tai kuvitteelliset kaksi generaattoria rinnan) syöttää. Tuossa researchgate dokkarissa on käytössä labrapowerit, niillä tietenkin voi tuupata erittäin isoja virtoja etetenkin korkiliseen akkuun ilman että akku hajoaa, se vain edellyttää paljon suurempaa jännitettä kun se mitä auton generaattorit tuottavat. Tässä tarinassa on kuitenkin tarinoidaan umpisuljetusta ns vapaajanakusta, ne eivät siedä läheskään niin ankaraa väärinkäyttöä kuin korkilliset akut sietävät.
Ei tuon pölvästin kanssa kannata vääntää, nyt vielä väittää, että avoakku käsittelee suurempia virtoja kuin rullakenno AGM.
Saatiin palstalle uusi Oho3 ja se on tullut jäädäkseen. Tästä lähtien aina kun joku erehtyy mainitseman jotain akuista niin tuo itse oppinut filosofi ilmestyy palstoille sekoilemaan hopeakalsium akkujen latausjännitteestä millivoltin tarkkuudella.
Henriksoni, Ohkolmonen ja kolmas sukupolvi on Huippuammattilainen.
Joo.. Tai jos puhut tehosta niin silloin Watteina. Siinäkin kiintoisaa on laturin hyötysuhde paljonko menee mekaanista akselitehoa sisään ja paljonko saa navoilta sähkötehoa ulos.
Ei vanhoissa ollut kummoisia. Mulla on Valmetissa joku 60A ja sekin on vaihdettu tasavirtalaturista, joka on ollut ehkä 20A luokkaa joskus. Auto on 2015 ja siinäkin on vain 90A vakiona, johtunee siitä, ettei varustelutasoon kuulu paljon muuta sähköohjattavaa kuin yhteispaineruiskutus ja ABS-jarrut. Ohjaustehostinkin on hydraulinen.
Jostain Volvo S80 180A laturista tein generaattorin 6.5hp vaaka-akselimoottorille. Siinä oli vähän patentoimista, kun kenttäkäämi oli LIN-väyläohjattu ja magnetointia piti rajoittaa, ettei moottori sammu 160A latausvirran paikkeilla.