"Suomen Pankin (SP) mukaan kotitalouksien kasvavaan velkaantumiseen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8ee88b64-d931-4295-ad58-9c182222cec7
Sitten pitäisi myös rajoittaa asuntojen ja talojen hintoja. Kalliimpi asunto vaatii pidemmän laina-ajan ja enemmän lainaa kuin halvempi.
Sitten tullaan äkkiä siihen keskusteluun, että monen mielestä kaikki pitää olla "vapaata kilpailua". Miksi pitäisi, jos se on yhteiskunnan kannalta huono asia. Sitten rajoitetaan kaikkea, jos sellainen on hyvä asia maan ja kansan näkökulmasta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8ee88b64-d931-4295-ad58-9c182222cec7
Sitten pitäisi myös rajoittaa asuntojen ja talojen hintoja. Kalliimpi asunto vaatii pidemmän laina-ajan ja enemmän lainaa kuin halvempi.
Sitten tullaan äkkiä siihen keskusteluun, että monen mielestä kaikki pitää olla "vapaata kilpailua". Miksi pitäisi, jos se on yhteiskunnan kannalta huono asia. Sitten rajoitetaan kaikkea, jos sellainen on hyvä asia maan ja kansan näkökulmasta.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Eikö+pankit+voi+jo+menetellä+noin+ilman,+etyä+SP+kuuluttaa.
Pankit myyvät lainoja. Se on niiden perusbisnestä. Velkaisten korot ovat heille tuottoa. Ei sillä ole väliä, jos joku imetään kuiviin. Vakuudet ovat turvana pankeille. Ylivelkaantuneen ja takaajien vakuudet ja omaisuus realisoidaan, jos korkojen maksu ei onnistu.
Perusbisnestä kyllä. On myös pankin itressi että velallinen pystyy maksamaan sitä velkaansa joka siis on pankin "tuloa".
ei+ne+täällä+lukuja+ymmärrä+kun+eivät+maahanmuuton+hintojakaan
Miljardissa onm 12 nollaa. Riehaannuin hieman....hihhih
4 000 000 000 ja 80 000 000.
Nonniin. Joko.
Beng
"Pankit myyvät lainoja. Se on niiden perusbisnestä"
Juuri näin
ja viikonlopun aikana menee sopimuksen aikaraja rikki eli Sammolla on oikeus myydä Nordea pois
ja odotusarvo on että ihan lähipäivinä
Nordea myydään
siten on kysemys onko Nordea ylös vain alas hinnoitelty nyt
Suhteellisuudentaju pankkivirkailijalla soisi olevat.
Jos lainanhakijalla ei laskupäätä olisi, niin pitäisi sitä olla tiskin takana siis tulot vrt. lyhennykset. Velkainen on ollut pankille tärkeämpi asiakas kuin rahojen lepuuttaja, vaikka niistähän voi lainata etiäppäin, siten nykyisin, että lepuuttelu tilillä ei tuota, mutta lainanannosta pankki saa himpsasen korkoa ja lainamarginaalista plus kaikenlaisista palvelumaksuista, vaikka olemme nykyisin itsemme pankkineitejä.
No. Okei. Ohjelmien ylläpito ja kehittäminen maksaa pankille.
Beng
En olisi muutama vuosi sitten saanut asuntolainaa ilman sentinkään alkupääomaa, jos ei pankkiherra olisi ollut rohkea ja sitä myöntänyt.
Nyt on kaikki pois maksettu.
Asuntokauppa käy kuumana.
Pitäähän suomen ilmastossa jonkinlainen asunto olla. Varmasti korona aiheuttaa ongelmia asuntovelallisille ja nyt hypenä oleva kakkosasunnon hankkiminen etätöitä varten lisää velkariskejä. Osalla ihmisistä ongelmia jo nyt tulojen romahdettua, mutta edessä voipi olla pommi nimenomaan nyt tehtävien kauppojen velkojen makselemisessa.
Osalla jengistä menot pienentyneet myös koronan ansiosta ja se tietenkin innostaa asuntokaupoille, lisäks odotettevaissa inflaatiota.
Kaitpa kaikki muistaa ysärin laman ja siitä seuranneet tapahtumat, silloin nimenomaan asuntovelallisilla oli paskaiset paikat. Ei tämä oikeestaan eroa siitä ajasta, joka tosin johtui vauhtisokeudesta ja jonkinlaisesta liiallisesta luottamuksesta tulevaisuuteen, ei kulkutaudista.
Oikeestaan perusongelma koko asiassa on suomalainen omistusasumiseen perustuva järjestelmä, ihmiset mieluusti sijoittaa fyrkkansa luukkuun, kuin asuisivat vuokralla. Jos vuokralaiselta menee luukku alta, siltä vaan menee luukku, omistusasujalta saattaapi mennä koko eliniän aikana kerätty omaisuus. Ja päälle sitten jäänönsvelat maksettavaksi. Tavallaan omistusasuminen on velkavankeudessa elämistä, eikä jo maksettukaan luukku ole välttämättä mikään hyvä sijoitus, sen arvo saattaa pudota olemattomaksi.
Ihan hyvähän se on ohjata asuntokauppaa, itse järjestelmää se ei muuta miksikään. Sinällään positiivinen ilmiö on sijoitusasuntoihin kohdistuva buumi, periaatteessa markkinoille pitäis tulla vuokraluukkuja enenpi. Ollut vaan jo otsikoita, vuokrakämpistä ylitarjontaa ja niitten tuotot laskevat tarjonnan määrästä johtuen. Noh, siinäpä sitten sijoitusasuntoon sijoittaneet puolestaan on ongelmissa velkojensa kanssa.
Asunto-omaisuuden uusjako on jo käynnissä, suurten loispummi-ikäluokkien kämpät siirtymässä perintöinä kakaroilleen. Tarkoittaapi sitä, pian voi asuntoja olla kaupan pilvin pimein polkuhintaan. Joku net ostaa, käärii kermat päältä. Kävi miten kävi, koko touhusta hyötyy pitkän päälle lähinnä pankit ja isot asuntokauppaa, tai vuokraamista harjoittavat firmat.
Niettä artisti maksaa aina, joku käärii fyrkat, se on kapitalismia.
=DW=
Ei se perintökään nyt niin varma ole. Omaiseni pisti vanhemmiltaan saadun perinnön haisemaan, eikä meille jäänyt mitään perittävää. Hävisi, kuin pieru saharaan!
Kallein tapa asua on asua vuokralla, hassua miten tätä monet vieläkään eivät ymmärrä. Vuokralainen maksaa kaiken vuokrassaan ja sen kaiken päälle hän maksaa yleensä vottoa vuokranantajalle. Vuokralainen maksaa ja maksaa ja maksaa, koskaan hän ei tule omistaneeksi mitään.
Ei se vuokranantaja toimi vuokraajana ns. hyväähyvyyttään, se homma on hänelle bisnes, tuloa!
Nykyään pitää olla paljon sitä omaa pääomaa. Ei pankit tyhjätaskuille myönnä lainoja.
Sain lainan 2005 vielä ilman senttiäkään omaa rahaa.
2005 on eri aikakautta kuin 2020-luku.
Taidetaan+nykyään+vaatia+lähes+20%+omaa+rahaa+kun+asuntoa+hankkii.
Prosenttina vähän, jos vertaa 80-lukuun. Mitta euroina paljon, kun tutkii vaikkapa pääkaupunkiseudun hintoja.
Beng
Lottovoitto aikaa sanottiin pankissakin!
20%+on+silti+20%,+oli+valuutta+mikä+vaan.
Sääliksi+käy+nuoria+jotka+yrittävät++opiskelujen+jälkeen+miettiä+oman+asunnon+hankintaa.
Joop.
Mainittava seikka muuten asunnon vakuusarvo. Jos nyt asunnon markkina-arvo romahtaa, siinäpä alkaa olemaan ongelmia, koska velkaa voi olla enenpi, kuin omaisuutta.
Tää ei ehkä koske pk-seutua, tai kaupunkeja noin yleensä, pöndellä asia voi olla aika musertava.
Ja lisks hittijuttu. Asunnon arvo kun ei määrydy kullattujen vessanhanojen mukaan. Se ja sama, jos on kämppä vuokratontille, jolle kaapunki meinaa rakentaa parit kerrostalot. Siinäpä vikiset parketties kans, kun kaupunki tuee ottamaan omansa kaivinkoneen avulla.
Toinen ylläri vuokratonteissa on vuokrasopparit, kun vuokrasoppari loppuu ja uus tehdään, myyjän markkinat. Tapahtunut, vuokran korotus uudessa sopparissa liki tuhat prossaa. Siinä halpa vastike onkin "yllättäen" aika kallis.
Kaikki tollaset jutu vaikuttaa asuntokauppaan, jotkut jopa tienaa, monet maksaa liikaa. Tärkeä asia kuitenkin on, aina pankki ja verottaja saapi siivunsa. Mutta sp on kyllä oikeassa, kansan tolkuttomuutta pitäis kyllä hillitä asuntomarkkinoila, kska ihmisten nyt pitää kuitenkin asua jossain, että pystyvät duunaamaan ja maksamaan veroja yhteiskunnallekkin.
=DW=
Useimmilla on pelkkä rahanhimo ja rahojen tavoittelu mielessä, eivätkä ne ajattele yhteiskuntaa kokonaisuutena. Yritystenkin tulisi ottaa vastuuta yhteiskunnasta, eikä puristaa maksimaalisia voittoja kaikin keinoin.
Sekava kommentti 8.5 klo 21:46. Minuako tarkoitat rahanhimoisella, sellainen tässä tulee mieleen kun tiedät että "useimmilla"?
Miten sinä toimit niin että ajattelet yhteiskuntaa kokonaisuutena?
Telkkarissa sanottiin, että asuntoautot on myyty loppuun. Monikohan niistäkin on velkavetoisia. Sitten, kun tulee lama me vitkastelijat saamme ostaa niitä käyttetyinä
SP siis sanoo että tulisi ja pitäisi...entä sitten?
Kyseinen lakiehdotus estää tavallisen palkansaajan mahdollisuuden osallistua esim. asuntosijoittamiseen. Velkakatto tulisi määritellä ehdottomasti vakuudettoman velan osuuden suhteen, eikä kokonaisvelan suhteen. Hallituksen velkakattoesitys estää tavallisen kansalaisen vaurastumismahdollisuuden. Mitä politiikkaa tämä oikein edustaa? Köyhät köyhtyu rikkaat rikastuu.
Kyseinen ehdotus, joka ei ole edes lakiehdotus vaan vain lausuttu mielipide, ei estä tavalliselta palkansaajalta yhtään mitään. Ehdotuksessa vilauteltu lainan määrä olisi joka tapauksessa niin suuri, neljä, jopa viisi kertaa vuoden ansiotulojen suuruinen, että jos henkilöllä on tulot 50000 ja asuntolainaa silloin 200000- 250000 Euroa, ei hänellä ole kykyä enää lisälainarahalla sijoituksia tehdä!
Ehdotettu lainakatto esitetyssä suuruudessaan olisi lähinnä symbolinen, ani harvalla lainaa on noin paljon. Yhtä symbolista ja psykologista on nyt yks kaks poliitikoilta vaikkapa vaalikeskusteluissa suhtautua lainakattoon kielteisesti.
Suomessa on sen verran paljon sen verran suuren asuntolainan omaavia että jos jossain vaiheessa korot tosissaan nousevat vaikka vain 4- 6- prosenttiin, kymmenet tuhannet ovat hetkessä henkilökohtaisessa konkurssissa. Lainakatto olisi tarvittu ja se olisi tarvittu paljon matalampana kuin nyt esitetty joskus 10- 15 vuotta sitten!
Kokonaiskuva velkaisuudesta on myös valmistelun taustalla. Tarvittaisiinko jokin kokoava tiedosto, jossa näkyisivät kaikki lainat ja pikavipit. Pankkien kilpailu ja asiakassalaisuudet rajoittavat koko tilanteen kartoittamista lainaa hakiessa. Sellainen tiedosto, mikä sulkisi toisen pankin tai pikavipparin toiminimen voisi antaa totuudenmukaisempaa tietoa, kun asuntolainen hakija menee pankkiin x.
Lainakatto on numeerinen esitys. Puututtaisiinko laina-aikaan? Jossain mielessä voisi kysyä, mitä se valtiolle kuuluu pankkien lainakauppa. Siinä vaiheessa, kun tulee jokin katastrofi elämässä ja maksukyky menee eikä voi omaisuuttaan realisoida tuosta noin, käydää hakemassa apua 'luukulta'. Tämä kiinnostaa yhteiskuntaa.
Jos jokin piilevä kupla alkaa toimimaan dominona eli ihmiset yrittävät myydä asuntojaan ja hinnat laskevat, jolloin koko omaisuus voi mennä pakkasen puolelle.
Pankkien edustajat eivät lainakattoajatuksista pidä. Kenties lainan myyjälle maksetaan bonuksia myönnetyistä lainoista ja tässäpä se sudenkuoppa on, onko kanttia sanoa, ettet saa anomaasi, kun virkailijan omakin lehmä on ojassa.
Sitten. Yleensä jotkin viralliset rajat tuppaavat vanhenemaan ja sitten ollaan 90-luvun tilanteessa: korkeat korot ja lyhyet laina-ajat.
Korkojen noustessa, mielestäni laina-aikaa voisi pidentää, jos esim. 5 vuoden laina-ajan jälkeen erät tuntuvat isoilta tai miksei lainaa voi uusia ja maksaa siitä jotkin kulut.
Mieluummin: ei paniikkia.
Siis. Korkojen nousuhan tulee jossain vaiheessa.
Me velattomat tavallaan maksoimme välillisesti suurivelkaisten velkoja! Mietis: miten.
Beng
ME velattomat, puhu vaan omasta puolestasi!
Jos esim. 5 vuoden laina- ajan jälkeen...no ei kai monilla ole jotain 100 tai 200- tuhannen asuntolainaa 5vudoen takaisinmaksuajalla, yleensä se maksuaika on 15- 25 vuotta. Esim. 100000 Euron lainan takaisinmaksu 5 vuodessa tarkoittaisi 20000 vuosilyhennystä, 150000 lainassa 30000 euron vuosilyhennystä ja silleen, melko isoja summia perusduunarille joita kansastamme ylivoimaisesti isoin osa on.
Jos lainansaaja on hoitanut säntillisesti maksunsa ja laina on enää pieni, mielelläänhän pankki uusii lainan, tosin ne "jotkin kulut" pankki aina osaa ottaa. Eli esität toiveita jotka ovat jo toteutuneet!
Eräs tuttu päälle 50 vuotias kertoi hiljan asuntolainastaan että se tulee nykyisellä maksuaikataululla maksettua kun hän täyttää 105. Ehkä hän sitten uusii lainan?
Kirjoitin epäselvästi tai ymmärsit väärin.
En kirjoittanut 5 vuoden takaisinmaksuajalla. Tarkoitan, että jos on jo lyhentänyt lainaa jo 5 vuotta oli laina-aika sitten 15 - 25 vuotta ja tulisi jokin elämänmuutos tai korot lähtisivät kipuamaan, niin luulisi, että pankin kanssa olisi järkevää neuvotella jäljellä oleva laina-aika uusiksi.
90-luvun alussa, kun oli lama, pankit jos olisivat pidentäneet laina-aikoja, niin moni koti olisi säilynyt ja maksaahan lainanottaja koko ajan ne tuotot pankeille.
Eli jollainkin lailla lypsäviä lehmiä ei kandeis nitistää.
Lukisitko tekstini uudestaan.
Lainoissa pitäisi olla ehto, että laina-ajan voisi neuvotella uusiksi ehkä 3 - 5 kertaa.
Vapaakuukausia en oikein kannata.
Beng
Kyllä, kirjoitat epäselvästi, kerta toisensa jälkeen!
Kertoisitko mitä se esittämäsi lainan uusiksi neuvottelu vaikka 5 vuoden jälkeen auttaisi velkavankeudessa olevaa? Tiedäthän että enin osa lainoista maksetaan takaisin ns. tasaeräperiaatteella, se merkitsee sitä että esim. 5 vuotta 20 vuoden lainaa maksanut on lyhentänyt lainaa vasta mitättömän vähän. Hän maksaa ensimmäiset vuodet lähes pelkkää korkoa, koron osuus sitten vuosien mittaan vähin erin pienenee ja lyhennyksen osuus maksuissa kasvaa. Velkaisella käytännössä ainoa mahdollisuus jotain yrittää pelastaa on neuvotella lainan maksuaikaa pitemmäksi tai neuvotella lyhennysvapaita jaksoja. Tosiasiassa molemmat vaihtoehdot lopulta vain nostavat takaisinmaksettavaa kokonaisuutta kun korkoa juoksee aina vain pitemmän aikaa...
Olen aina ottanut lainani tyyliin "aleneva pääoma" -> velka lyhenee korkojen osuus laskee, ellei tule korotuksia ja laskee, jos korkoa tarkistetaan alaspäin. Johonkinhan sopimuksessa korko sidotaan. Parasta aikoinaan oli peruskorkosidonnaisuus. Tämä taidettiin poistaa, kun oli muita vaihtoehtoja eikä kysyntää.
Laina-ajan pidennyksestähän kirjoitin. Joo. Jos kotinsa haluaa pitää ja poikkeamia tulee elämään, joutuu keplottelemaan eli neuvottelemaan. Ja raha maksaa, tietenkin. Pankin saataviin tulee viive. Tuo 5 v oli vain esimerkki. Saat muuttaa sen vaikka 7 v:ksi. Ajattelin nuoria perheitä.
Olisi kiva tietää, moniko saa asumistukea ylivelkaiseen asuntoon?
Annuiteetti-tyyppistä lainaa en koskaan ottaisi, mitä tavallaan kuvailet.
Siinä käytetään alkuvuosina vain koron verovähennyshyötyä, mikä taitaa rapista pikkuhiljaa pois.
En tiedä, miten pelaisi, jos viettäisi kiertolaiselämää: asuisi 2v 1 pvän menisi alhaisella myyntihinnalla ja muuttaisi, kun rahoitusvastikkeen aatto tulisi ja taas sama ja taas sama.
Hyvä, jos asunnon arvo samaan aikaan nousisi. Himpsasen voittoa. Mutta varainsiirtovero tulisi joka kierroksesta. Siihen tuli Urpilaisen aikaan muutos: aiemmin maksettiin v.vero myyntihinnasta, nyt vmh:sta. Jos kiertolaisia olisi parinkymmenen vuoden aikana parikymmentä, valtio saisi paritkymmenet v.verot samasta asunnosta.
Urpilainen asui omakotitalossa tuolloin. Asunto-osakkeita vaihdetaan useammin.
Vuonna 2019 varainsiirtoveroja kertyi 822 miljoonaa ja veikkaan, että miljardi on jo rikki.
Tätä voisi ensin kohtuullistaa. Miksi karhu kouraisee?
Beng
Myös+tasaerälainassa+lainapääoma+pienenee,+muutenhan+se+jäisi+laina+ikuisesti+maksamatta...Mutta+kun+siinä+käyttämässäsi+maksumuodossa+takaisinmaksuerät,+olkoot+ne+vaikka+niittä+kk-+eriä,+pienenevät+kun+pääoman+pieneneminen+vähentää+koron+osuutta,+tasaerälainassa+näin+ei+tapahdu+vaan+kk-+erät+pysyvät+yhtä+suurina+loppuun+asti,+siis+tietysti+elleivät+korot+muutu.+tasaeräjutun+ideana+onkin+painaa+kk-+erät+siedettävän+pieniksi,+siis+käytännössä+se+tekee+lainanottajalle+mahdolliseksi+ottaa+hieman+enemmän+sitä+lainaa+kuin+mitä+hän+kykenisi+hoitamaan+sinun+harjoittamallasi+menettelyllä.+Ja+tietysti+taas+loppujen+lopuksi+pankki+saa+enemmän...+Tietysti,+jos+korkotaso+pysyy+edelleen+vaikka+20-+30+tai+40+vuotta+nykyisen+alhaisena,+melkein+se+ja+sama+minkä+järjestelyn+valitsee,+inflaatio+käytännössä+syö+sekin+osaltaan+pääomaa.+Esim.+150000+asuntolainaa+nyt,+jos+siitä+10+vuoden+kuluttua+on+jäljellä+vaikka+130000+ja+on+siitä+maksanut+jotain+0,2+%+korkoa,+mikä+on+silloin+sen+lainan+arvo+tämänhetkiseen+verrattuna?
Ilman turhaa kikkailua.
Asuntolaina 10v:n laina-ajalla ilman lyhennyksiä. Laina-ajan päätyttyä pankin neuvoskelija ehdotti jatkoa mutta maksoin lainan pois.
Nuo olivat pankin neuvoskelijan ehdotuksia paitsi lyhentämättömyys. Sanoin, etten aio lyhentää. Eipä tuo nikotellut.
Sopuisa, harmiton, molemmille osapuolille sopinut ratkaisu.
Tahdon sanoa, että löytynee lukuisia, eri tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja.
Ensin maksoit lainan pois ja sitten pankkivirkailija ehdotti samaisen lainan lyhennystä, niin hän nyt kirjoitat. Sekavaa on sinunkin kommentointisi...
Lukujärjestyksesi on sekaisin! Laina-ajan PÄÄTYTTYÄ pankin neuvoskelija ehdotti lainan jatkoa, siis EI LYHENNYSTÄ vaan jatkamista entisillä ehdoilla mutta maksoin lainan pois. Siis kokonaan pois enkä lyhentänyt.
Toistan! Pankin neuvoskelija ei puhunut lyhentämisestä mitään vaan ehdotti jatkamista entisellään lyhentämättä! Onko ilmaisu ymmärrettävää?
Tuon jälkeen päätin maksaa koko summan pois koska en nähnyt tarvetta lainan jatkamiselle ilman lyhennystäkään.
Siis laina asuntolainan korolla > ei lyhennyksiä> laina-ajan lopussa koko lainasumman maksaminen kerralla vaikka neuvoskelija ehdotti jatkoa entisellään.
Minusta hyvin selvää ja kätevää ilman mitään välisuhraamisia!
Kaksi pankkia tarjosi lainaa samoilla ehdoilla. Kolmannessa pankissa, silloisessa Sampossa, alkoi pankki-ihminen aivan oikeasti huutamaan siinä vaiheessa kun sanoin, etten aio lainkaan lyhentää lainaa. Minä poistuin.
...laina- ajan päätyttyä maksoin lainan pois...Eikö laina- ajan päättyessä yleensä laina ole maksettu pois, vai mitä ihmettä se laina- ajan päättyminen tarkoittaa?
Kysehän on maksutavasta. Ylempänä mainitaan tasaerät ja annuiteettimenetelmä mutta en havainnut tätä periaatetta lyhentämätön laina "lopussa kerrasta poikki" maksua.
Toinen mainitsemani asia on pankin edustajan halukkuus jatkaa lainaa samalla periaatteella.
Minusta nämä yksityiskohdat liittyvät aloituksen.
Käytännössä asuntolainoissa on jo katto: Vaikka pankit haluavat lainata mahdollisimman paljon, ne pyrkivät kuitenkin pitämään kiinni siitä että koko velkasummalle on olemassa tarvittaessa rahaksi muutettavissa oleva vakuus. Yleensä se on se asunto.
Toit tärkeän kriteerin: vakuusarvo. Niinpä. Jos asunto jää pankin käsiin eli lainanmaksukyky muuttuu huonoksi niin, se voidaan realisoida, huutokaupata ja velasta voidaan kuitata suuri osa.
Voihan siitä huolimatta jäädä velkaa.
Kyllähän jopa uusi pankinjohtaja voi pankinjohtajakaverilleen keplotella rakentajaomistajan kivan, hyvin rakennetun talon 'sopuhintaan vasaran avulla', kun pitkään asiakassuhteeseen tuli uusi johtaja, joka ei joustanut rakentajan asiakassuhteessa.
Ja toisinpäin. Velkasaneeraukseen päässyt, pääsi pienentynein veloin jatkamaan asumista ja asunnon arvo tuskin laski. Voiko oikeudessa olla kavereita näinkin päin. Ja kuka nauttii voitosta?
Olisi mielenkiintoista, jos joku ekonomijuristi tutkisi 90-luvun keissejä. Menikö kaikki ihan oikeudenmukaisesti, eettisesti, vaikka lainmukaan toimittiin.
Kukaan ei ole tutkinut, mitä tapahtui roskapankin omaisuudelle, missä joku Koivisto oli johtajana (ei Manu). Kenen käsissä?
Beng
Lienet jo katsonut mitä esim. Internet tarjoaa hakusanalle "roskapankki"?
Itse olen vilkaissut joitakin sivuja ja minulle jäi käsitys että roskapankki laittaa tuottamaan nekin tappiolliset pankkien viritelmät joita siis asiaansa erikoistuneet ko. pankitkaan eivät saaneet tuottaviksi...vitsi..vitsi..mutta se roskapankki oli ja on ehkä edelleen vain keino siirtää pankkien tappiollinen toiminta veronmaksajien kustannettavaksi!
Kas. Mulla oli merrassain piru. Ajattelin, josko sieltä roskapankista viekkauvella myytiin hyville veljille pilkkahintaan omaisuutta.
Jännää olisi lista siitä, mitä roskia ja mistä arvosta r.pankkiin siirrettiin ja mitkä hinnat, kun realisoitiin = myytiin 1990-luvulla.
Luottotappiota pankeille. Ent. omistajille velat ellei päässyt saneeraukseen.
Beng
Poliitiikan toimittajamies, kertoi esimerkin ylen lähetyksessä.
Jos vuosituolot on 100000€, niin lainaa saa 500000€. Kukaan ei kommentoinut, että aika kovat tulot miehen esimerkissä. Nää menee ihan omissa haaveissaan kaukana todellisuudesta.
Sehän oli esimerkki juuri siitä kuinka suuren lainan voi saada, kyllä toimittaja sentään tietää ettei tuollaista ansiotuloa kovin monilla ole. Itsellä tulot olivat viimeiset työelämävuodet 68-750000 Euroa enkä ollut missään erityisasemassa enkä ole erityisen korkeasti koulutettukaan, joten ei kai se mahdottomuus ole noin 100000 Euron vuosiansiokaan?
Jostakin osautui silmiin että esim. nyt virasta pidätettynä oleva eräs virkamiesnainen tienasi kaikkineen reilut 12000/kk, se tekee vuodessa yli 144000 Euroa!
Tuliko+sulle+nollavirhe+tuloihin.
Jep, nollavirhe(kin) taisi tulla, muutoin kertomani takana seison yhä tukevasti!