Ajattelin tehdä kastliinan ,sellaisen perinteisen apinanyrkillä. Mistä köydestä se kannattaa tehdä? Luonnonmateriaalista varmaan vaikka nykyään monenlaista tarjolla? Kelluva kuitenkin olisi hyvä kun käyttö muutakin kuin kaijalle heitto. Esim meripelstuksessa olisi hyvä jos kelluu .
Kastliina?
Anonyymi
33
1077
Vastaukset
- Anonyymi
Nimeä en tiedä narulle, on about 12-14-millstä, kierretty, oranssi väriltään, jotain tekokuitua, muovia....
Siitä on helppo tehdä. Ihan paskaa kaikkeen muuhun käyttöön:)) - Anonyymi
Ja perkele ja kaikki muut suomalaiset kirosanat perään.
Gå till svenskatalande gruppen om du inte kan finska. Det finns mycket aporna där..- Anonyymi
Älä juntti kiihdy:)))
- Anonyymi
Jostain kumman syystä merimiehet on kautta aikojen lainaillut sanoja ruotsista tai vähän muunneltuna ,onko kielitaito syynä? Esim. Ballast,Blommi,Botski,Brykä,Byssa,Enda,Fiskari,Flota,Fööri,Helssaus,Koplata,Mönstrata,Oorderi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jostain kumman syystä merimiehet on kautta aikojen lainaillut sanoja ruotsista tai vähän muunneltuna ,onko kielitaito syynä? Esim. Ballast,Blommi,Botski,Brykä,Byssa,Enda,Fiskari,Flota,Fööri,Helssaus,Koplata,Mönstrata,Oorderi
Ja nuoko on sitten kaikki lainasanoja ruotsista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jostain kumman syystä merimiehet on kautta aikojen lainaillut sanoja ruotsista tai vähän muunneltuna ,onko kielitaito syynä? Esim. Ballast,Blommi,Botski,Brykä,Byssa,Enda,Fiskari,Flota,Fööri,Helssaus,Koplata,Mönstrata,Oorderi
Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)Eikö se ole enää englanti?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)Tosiaan rannikolla puhutaan paljon myös ruotsia, olen ajatellut vain, että kun kuljettiin paljon ainakin Itämeren piirissä ja Englantiin asti jotkut paljon kauemmaksikin, niin lainasanoja tarttui. Toinen syy voi olla varsinaisen suomenkielisen purjehdussanaston puuttuminen jolloin suomenkieleen sekoittui lainasanoja vähän niinkun nykyään IT alalla.
Purjehdussanastohan tuli vasta Suomen laivaston koulutustarpeiden myötä kun asioille piti saada sisämaastakin tulleille sopivat nimet, hevosmiehiltä "jalus" ja falli muuttui nostimeksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)brygä olen kuullut ,tai prykä mutta olenkinTurusta :) ,ja taitaa tuo blommi olla oikeasi plommi ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
brygä olen kuullut ,tai prykä mutta olenkinTurusta :) ,ja taitaa tuo blommi olla oikeasi plommi ?
Suomenkielessähän lainasanojen p ja b menee usein sekaisin, väliäkös tuolla. Laivasto alkoi suomentaa merimiessanoja ja siitä meillä merimiehillä oli hauskaa päivittäin. Samoin ammattikoulut aloittaessaan toimintansa jatkoivat suomentamista ja nuoret pojat niillä sanoillaan saivat ansaittua hilpeyttä laivoilla. Aikaa myöten sanat tulivat osittain yleiseenkin käyttöön, eivätkä naurattaneet. Sisämaasta tulleet meripojanalut eivät ymmärtäneet käännöksiä yhtään paremmin kuin vanhoja merinimityksiä. Todella suuri vahinko oli, että hieno ammattisanasto melkein tapettiin uusien oppien mukaan.
Hiivinglain, kastliina, väännöksiä molemmat. Polypropylen oli ja taitaa olla käypänen materiaali. Yli 10 mm, ehkä mieluummin 12 mm vahvuudeltaan. Samasta narusta pallo päähän ja mielellään hiukan painoa pallon sisään. Kastliina tulee myös venyttää ennen käyttöönottoa kierteisyyden poistamiseksi. Maissa sen voinee tehdä esimerkiksi auton vetokoukulla vetäen SOPIVAN tiukaksi.
Älkää vetäkö liikaa, ettei katkea - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö se ole enää englanti?
Milloin suomenlipun alla seilaavissa on ollut englanti työkielenä ??
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
brygä olen kuullut ,tai prykä mutta olenkinTurusta :) ,ja taitaa tuo blommi olla oikeasi plommi ?
Plommi tai blommi, tulee ruotsinkielisestä termistä ''blyförsegling''
Merimiehille tuttu tullin lyijysinetti.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Plommi tai blommi, tulee ruotsinkielisestä termistä ''blyförsegling''
Merimiehille tuttu tullin lyijysinetti....Lommi se on!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milloin suomenlipun alla seilaavissa on ollut englanti työkielenä ??
Parhaillaan on monessakin suomenlipun alla seilaavassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
brygä olen kuullut ,tai prykä mutta olenkinTurusta :) ,ja taitaa tuo blommi olla oikeasi plommi ?
''..brygä olen kuullut ,tai prykä...''
Monilla suomalaisilla on vaikeuksia lausua sana jossa on a ja y kirjain.
Suomalaiset ei juo hyla-maitoa, juodaan hylä-maitoa;) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Plommi tai blommi, tulee ruotsinkielisestä termistä ''blyförsegling''
Merimiehille tuttu tullin lyijysinetti....Ruotsenkielessä plomb tai plomberin tarkoittaa sinettiä mutta myös hammaspaikkaa.
Muistuttaa enemmän tuota Plommia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomenkielessähän lainasanojen p ja b menee usein sekaisin, väliäkös tuolla. Laivasto alkoi suomentaa merimiessanoja ja siitä meillä merimiehillä oli hauskaa päivittäin. Samoin ammattikoulut aloittaessaan toimintansa jatkoivat suomentamista ja nuoret pojat niillä sanoillaan saivat ansaittua hilpeyttä laivoilla. Aikaa myöten sanat tulivat osittain yleiseenkin käyttöön, eivätkä naurattaneet. Sisämaasta tulleet meripojanalut eivät ymmärtäneet käännöksiä yhtään paremmin kuin vanhoja merinimityksiä. Todella suuri vahinko oli, että hieno ammattisanasto melkein tapettiin uusien oppien mukaan.
Hiivinglain, kastliina, väännöksiä molemmat. Polypropylen oli ja taitaa olla käypänen materiaali. Yli 10 mm, ehkä mieluummin 12 mm vahvuudeltaan. Samasta narusta pallo päähän ja mielellään hiukan painoa pallon sisään. Kastliina tulee myös venyttää ennen käyttöönottoa kierteisyyden poistamiseksi. Maissa sen voinee tehdä esimerkiksi auton vetokoukulla vetäen SOPIVAN tiukaksi.
Älkää vetäkö liikaa, ettei katkeaKiitos,taitaa jopa kellua? Tuo venytys olisi jäänyt tekemättä. Pitääkö varmaan olla kierretty vaikka nykyään on olemassa myös palmikoitu ? Polypropyleeni on varmaan sama kuin polypropeeni?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos,taitaa jopa kellua? Tuo venytys olisi jäänyt tekemättä. Pitääkö varmaan olla kierretty vaikka nykyään on olemassa myös palmikoitu ? Polypropyleeni on varmaan sama kuin polypropeeni?
Paskat venytyksestä mutta kierrettyyn köyteen on helppo pleissata ööga apinannyrkkiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)Kaikki juntit olivat ruotsikileliseltä rannikolta jokka puhui hoono soomi ja varustamo oli pelkästää svenskatalande. Joten ei ihme että ei sinne savolaispoika uskaltanut lähteä ollenkaan. Savolaispojat menivätkin sitten kansainvälisille vesille eikä kotimaan sillipurkkeihin ja hiekkajaaloihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki juntit olivat ruotsikileliseltä rannikolta jokka puhui hoono soomi ja varustamo oli pelkästää svenskatalande. Joten ei ihme että ei sinne savolaispoika uskaltanut lähteä ollenkaan. Savolaispojat menivätkin sitten kansainvälisille vesille eikä kotimaan sillipurkkeihin ja hiekkajaaloihin.
Enimmäkseen porukka oli rannikolta, Stadi, Kotka, Turku, Rauma, jne.
Piällysmiehii ei onneksi paljon ollut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milloin suomenlipun alla seilaavissa on ollut englanti työkielenä ??
Siitä lähtien ku puolet miehistöstä on ollut filipiinejä.
- Anonyymi
Hei, täällähän on reilu kapinameinki!
- Anonyymi
Voi voi. 06.05. 2056
Etpä taida olla seilannut juurikaan ainakaan täkillä. Kyllä kastliinat ennen venytettiin nimenomaan kierrettyyn liinaan. Näin kuuluisi tehdä tänäkin päivänä. Sehän on käyttömukavuutta.
Suomeahan me puhumme tai sitten ruotsia. Niin kyllä nykyään sekamiehityksen aikana kieli lienee englanti aivan yleisesti. Esimerkiksi laiva- ja konepäiväkirjaan tulee kirjata millä kielellä kirja täytetään. Kaksikielisessä maassa oletan olevan hyväksyttyä ruotsiksi ja suomeksi. Mutta kun on kansainvälinen porukka, lienee pakko kirjata täyttökieleksi englanti, että kaikki ymmärtävät.
Korjatkaa jos olen väärässä. Viisastelijat menköön kommentteineen toiselle palstalle.
Terveisin Ukkoraihna - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi voi. 06.05. 2056
Etpä taida olla seilannut juurikaan ainakaan täkillä. Kyllä kastliinat ennen venytettiin nimenomaan kierrettyyn liinaan. Näin kuuluisi tehdä tänäkin päivänä. Sehän on käyttömukavuutta.
Suomeahan me puhumme tai sitten ruotsia. Niin kyllä nykyään sekamiehityksen aikana kieli lienee englanti aivan yleisesti. Esimerkiksi laiva- ja konepäiväkirjaan tulee kirjata millä kielellä kirja täytetään. Kaksikielisessä maassa oletan olevan hyväksyttyä ruotsiksi ja suomeksi. Mutta kun on kansainvälinen porukka, lienee pakko kirjata täyttökieleksi englanti, että kaikki ymmärtävät.
Korjatkaa jos olen väärässä. Viisastelijat menköön kommentteineen toiselle palstalle.
Terveisin UkkoraihnaUlkomaan liikenteessä viralliset päiväkirjat täytetään englanniksi vaikka miehistö olisi savolaisia. Aina ollut näin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ulkomaan liikenteessä viralliset päiväkirjat täytetään englanniksi vaikka miehistö olisi savolaisia. Aina ollut näin.
Ainakin FOAn Virgon päiväkirja täytetty Suomeksi.
Asian voi tarkistaa Sjöhistoriska institutet,Åbo akademi,kirja on siellä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin FOAn Virgon päiväkirja täytetty Suomeksi.
Asian voi tarkistaa Sjöhistoriska institutet,Åbo akademi,kirja on sielläTai siis ,varustamo oli silloin FÅA
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin FOAn Virgon päiväkirja täytetty Suomeksi.
Asian voi tarkistaa Sjöhistoriska institutet,Åbo akademi,kirja on sielläJyväjemmarit ei tarkista;)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin FOAn Virgon päiväkirja täytetty Suomeksi.
Asian voi tarkistaa Sjöhistoriska institutet,Åbo akademi,kirja on sielläMikä ihmeen varustamo lie "FOA" ?
"Päiväkirjakin" täytetty jopa "Suomeksi"!!!
Mitä sellaiset on?
Sieltäpä yrität tarkastella. Näkee että et ole jotain Savon kutulammikkoa isompaa edes nähnyt muutoin kuin kuvista tai soutuveneestä.
Tuon esittäjälle sopii oikein hyvin ohjeeksi tuo homovolttiohje.
- Anonyymi
Kastliina kannattaa tehdä kierretystä 10-12mm polypropeeninarusta. Venytyksellä uuden narun saa hieman suoremmaksi ja helpommin koilattavaksi mutta paras kastliina on jo hieman käytössä kulunut ja pehmentynyt. Eli ei muuta kuin harjoittelemaan heittämistä :)
- Anonyymi
Joopa joo, kasta vatten bara!
Heitä h..o voltti! Siinä narujen nyplääjille tarpeeksi ohjetta. - Anonyymi
Kirjoittaja 12.05. 1901 taitaa olla merimies, kun puhuu järkeviä. Näin se tehtiin jo Paasikiven aikana ja paljon myöhemminkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoittaja 12.05. 1901 taitaa olla merimies, kun puhuu järkeviä. Näin se tehtiin jo Paasikiven aikana ja paljon myöhemminkin.
Itsensä kehuminen on rehellistä kehumista;)
Paasikiven aikana ei ollut polypropeeninarua.
- Anonyymi
Hups,hups! Kuulostaa jopa Italiasen kravatin tekemiseltä,älä kuitenkaan !
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102800- 942011
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei401538- 2601398
- 69979
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47901- 55874
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77870- 44785
Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä
Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to93726