Kastliina?

Älä juntti kiihdy:)))

Jostain kumman syystä merimiehet on kautta aikojen lainaillut sanoja ruotsista tai vähän muunneltuna ,onko kielitaito syynä? Esim. Ballast,Blommi,Botski,Brykä,Byssa,Enda,Fiskari,Flota,Fööri,Helssaus,Koplata,Mönstrata,Oorderi

Anonyymi kirjoitti:

Jostain kumman syystä merimiehet on kautta aikojen lainaillut sanoja ruotsista tai vähän muunneltuna ,onko kielitaito syynä? Esim. Ballast,Blommi,Botski,Brykä,Byssa,Enda,Fiskari,Flota,Fööri,Helssaus,Koplata,Mönstrata,Oorderi

Lue lisää

Ja nuoko on sitten kaikki lainasanoja ruotsista?

Anonyymi kirjoitti:

Jostain kumman syystä merimiehet on kautta aikojen lainaillut sanoja ruotsista tai vähän muunneltuna ,onko kielitaito syynä? Esim. Ballast,Blommi,Botski,Brykä,Byssa,Enda,Fiskari,Flota,Fööri,Helssaus,Koplata,Mönstrata,Oorderi

Lue lisää

Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)

Eikö se ole enää englanti?

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)

Tosiaan rannikolla puhutaan paljon myös ruotsia, olen ajatellut vain, että kun kuljettiin paljon ainakin Itämeren piirissä ja Englantiin asti jotkut paljon kauemmaksikin, niin lainasanoja tarttui. Toinen syy voi olla varsinaisen suomenkielisen purjehdussanaston puuttuminen jolloin suomenkieleen sekoittui lainasanoja vähän niinkun nykyään IT alalla.
Purjehdussanastohan tuli vasta Suomen laivaston koulutustarpeiden myötä kun asioille piti saada sisämaastakin tulleille sopivat nimet, hevosmiehiltä "jalus" ja falli muuttui nostimeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)

brygä olen kuullut ,tai prykä mutta olenkinTurusta :) ,ja taitaa tuo blommi olla oikeasi plommi ?

Anonyymi kirjoitti:

brygä olen kuullut ,tai prykä mutta olenkinTurusta :) ,ja taitaa tuo blommi olla oikeasi plommi ?

Suomenkielessähän lainasanojen p ja b menee usein sekaisin, väliäkös tuolla. Laivasto alkoi suomentaa merimiessanoja ja siitä meillä merimiehillä oli hauskaa päivittäin. Samoin ammattikoulut aloittaessaan toimintansa jatkoivat suomentamista ja nuoret pojat niillä sanoillaan saivat ansaittua hilpeyttä laivoilla. Aikaa myöten sanat tulivat osittain yleiseenkin käyttöön, eivätkä naurattaneet. Sisämaasta tulleet meripojanalut eivät ymmärtäneet käännöksiä yhtään paremmin kuin vanhoja merinimityksiä. Todella suuri vahinko oli, että hieno ammattisanasto melkein tapettiin uusien oppien mukaan.

Hiivinglain, kastliina, väännöksiä molemmat. Polypropylen oli ja taitaa olla käypänen materiaali. Yli 10 mm, ehkä mieluummin 12 mm vahvuudeltaan. Samasta narusta pallo päähän ja mielellään hiukan painoa pallon sisään. Kastliina tulee myös venyttää ennen käyttöönottoa kierteisyyden poistamiseksi. Maissa sen voinee tehdä esimerkiksi auton vetokoukulla vetäen SOPIVAN tiukaksi.

Älkää vetäkö liikaa, ettei katkea

Anonyymi kirjoitti:

Eikö se ole enää englanti?

Milloin suomenlipun alla seilaavissa on ollut englanti työkielenä ??

Anonyymi kirjoitti:

brygä olen kuullut ,tai prykä mutta olenkinTurusta :) ,ja taitaa tuo blommi olla oikeasi plommi ?

Plommi tai blommi, tulee ruotsinkielisestä termistä ''blyförsegling''
Merimiehille tuttu tullin lyijysinetti....

Anonyymi kirjoitti:

Plommi tai blommi, tulee ruotsinkielisestä termistä ''blyförsegling''
Merimiehille tuttu tullin lyijysinetti....

Lommi se on!

Anonyymi kirjoitti:

Milloin suomenlipun alla seilaavissa on ollut englanti työkielenä ??

Parhaillaan on monessakin suomenlipun alla seilaavassa.

Anonyymi kirjoitti:

brygä olen kuullut ,tai prykä mutta olenkinTurusta :) ,ja taitaa tuo blommi olla oikeasi plommi ?

''..brygä olen kuullut ,tai prykä...''
Monilla suomalaisilla on vaikeuksia lausua sana jossa on a ja y kirjain.
Suomalaiset ei juo hyla-maitoa, juodaan hylä-maitoa;)

Anonyymi kirjoitti:

Plommi tai blommi, tulee ruotsinkielisestä termistä ''blyförsegling''
Merimiehille tuttu tullin lyijysinetti....

Ruotsenkielessä plomb tai plomberin tarkoittaa sinettiä mutta myös hammaspaikkaa.
Muistuttaa enemmän tuota Plommia.

Anonyymi kirjoitti:

Suomenkielessähän lainasanojen p ja b menee usein sekaisin, väliäkös tuolla. Laivasto alkoi suomentaa merimiessanoja ja siitä meillä merimiehillä oli hauskaa päivittäin. Samoin ammattikoulut aloittaessaan toimintansa jatkoivat suomentamista ja nuoret pojat niillä sanoillaan saivat ansaittua hilpeyttä laivoilla. Aikaa myöten sanat tulivat osittain yleiseenkin käyttöön, eivätkä naurattaneet. Sisämaasta tulleet meripojanalut eivät ymmärtäneet käännöksiä yhtään paremmin kuin vanhoja merinimityksiä. Todella suuri vahinko oli, että hieno ammattisanasto melkein tapettiin uusien oppien mukaan.

Hiivinglain, kastliina, väännöksiä molemmat. Polypropylen oli ja taitaa olla käypänen materiaali. Yli 10 mm, ehkä mieluummin 12 mm vahvuudeltaan. Samasta narusta pallo päähän ja mielellään hiukan painoa pallon sisään. Kastliina tulee myös venyttää ennen käyttöönottoa kierteisyyden poistamiseksi. Maissa sen voinee tehdä esimerkiksi auton vetokoukulla vetäen SOPIVAN tiukaksi.

Älkää vetäkö liikaa, ettei katkea

Lue lisää

Kiitos,taitaa jopa kellua? Tuo venytys olisi jäänyt tekemättä. Pitääkö varmaan olla kierretty vaikka nykyään on olemassa myös palmikoitu ? Polypropyleeni on varmaan sama kuin polypropeeni?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos,taitaa jopa kellua? Tuo venytys olisi jäänyt tekemättä. Pitääkö varmaan olla kierretty vaikka nykyään on olemassa myös palmikoitu ? Polypropyleeni on varmaan sama kuin polypropeeni?

Lue lisää

Paskat venytyksestä mutta kierrettyyn köyteen on helppo pleissata ööga apinannyrkkiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Aikoinaan svenskit mantereella ja ahneidenmaalla pyöritti varustamoita ja laivoissa työkieli oli ruotsi.
P.S. Se on bryga;)

Kaikki juntit olivat ruotsikileliseltä rannikolta jokka puhui hoono soomi ja varustamo oli pelkästää svenskatalande. Joten ei ihme että ei sinne savolaispoika uskaltanut lähteä ollenkaan. Savolaispojat menivätkin sitten kansainvälisille vesille eikä kotimaan sillipurkkeihin ja hiekkajaaloihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki juntit olivat ruotsikileliseltä rannikolta jokka puhui hoono soomi ja varustamo oli pelkästää svenskatalande. Joten ei ihme että ei sinne savolaispoika uskaltanut lähteä ollenkaan. Savolaispojat menivätkin sitten kansainvälisille vesille eikä kotimaan sillipurkkeihin ja hiekkajaaloihin.

Lue lisää

Enimmäkseen porukka oli rannikolta, Stadi, Kotka, Turku, Rauma, jne.
Piällysmiehii ei onneksi paljon ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Milloin suomenlipun alla seilaavissa on ollut englanti työkielenä ??

Siitä lähtien ku puolet miehistöstä on ollut filipiinejä.

Voi voi. 06.05. 2056
Etpä taida olla seilannut juurikaan ainakaan täkillä. Kyllä kastliinat ennen venytettiin nimenomaan kierrettyyn liinaan. Näin kuuluisi tehdä tänäkin päivänä. Sehän on käyttömukavuutta.

Suomeahan me puhumme tai sitten ruotsia. Niin kyllä nykyään sekamiehityksen aikana kieli lienee englanti aivan yleisesti. Esimerkiksi laiva- ja konepäiväkirjaan tulee kirjata millä kielellä kirja täytetään. Kaksikielisessä maassa oletan olevan hyväksyttyä ruotsiksi ja suomeksi. Mutta kun on kansainvälinen porukka, lienee pakko kirjata täyttökieleksi englanti, että kaikki ymmärtävät.
Korjatkaa jos olen väärässä. Viisastelijat menköön kommentteineen toiselle palstalle.

Terveisin Ukkoraihna

Anonyymi kirjoitti:

Voi voi. 06.05. 2056
Etpä taida olla seilannut juurikaan ainakaan täkillä. Kyllä kastliinat ennen venytettiin nimenomaan kierrettyyn liinaan. Näin kuuluisi tehdä tänäkin päivänä. Sehän on käyttömukavuutta.

Suomeahan me puhumme tai sitten ruotsia. Niin kyllä nykyään sekamiehityksen aikana kieli lienee englanti aivan yleisesti. Esimerkiksi laiva- ja konepäiväkirjaan tulee kirjata millä kielellä kirja täytetään. Kaksikielisessä maassa oletan olevan hyväksyttyä ruotsiksi ja suomeksi. Mutta kun on kansainvälinen porukka, lienee pakko kirjata täyttökieleksi englanti, että kaikki ymmärtävät.
Korjatkaa jos olen väärässä. Viisastelijat menköön kommentteineen toiselle palstalle.

Terveisin Ukkoraihna

Lue lisää

Ulkomaan liikenteessä viralliset päiväkirjat täytetään englanniksi vaikka miehistö olisi savolaisia. Aina ollut näin.

Anonyymi kirjoitti:

Ulkomaan liikenteessä viralliset päiväkirjat täytetään englanniksi vaikka miehistö olisi savolaisia. Aina ollut näin.

Ainakin FOAn Virgon päiväkirja täytetty Suomeksi.
Asian voi tarkistaa Sjöhistoriska institutet,Åbo akademi,kirja on siellä

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin FOAn Virgon päiväkirja täytetty Suomeksi.
Asian voi tarkistaa Sjöhistoriska institutet,Åbo akademi,kirja on siellä

Tai siis ,varustamo oli silloin FÅA

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin FOAn Virgon päiväkirja täytetty Suomeksi.
Asian voi tarkistaa Sjöhistoriska institutet,Åbo akademi,kirja on siellä

Jyväjemmarit ei tarkista;)

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin FOAn Virgon päiväkirja täytetty Suomeksi.
Asian voi tarkistaa Sjöhistoriska institutet,Åbo akademi,kirja on siellä

Mikä ihmeen varustamo lie "FOA" ?
"Päiväkirjakin" täytetty jopa "Suomeksi"!!!
Mitä sellaiset on?
Sieltäpä yrität tarkastella. Näkee että et ole jotain Savon kutulammikkoa isompaa edes nähnyt muutoin kuin kuvista tai soutuveneestä.

Tuon esittäjälle sopii oikein hyvin ohjeeksi tuo homovolttiohje.

Joopa joo, kasta vatten bara!
Heitä h..o voltti! Siinä narujen nyplääjille tarpeeksi ohjetta.

Kirjoittaja 12.05. 1901 taitaa olla merimies, kun puhuu järkeviä. Näin se tehtiin jo Paasikiven aikana ja paljon myöhemminkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja 12.05. 1901 taitaa olla merimies, kun puhuu järkeviä. Näin se tehtiin jo Paasikiven aikana ja paljon myöhemminkin.

Itsensä kehuminen on rehellistä kehumista;)
Paasikiven aikana ei ollut polypropeeninarua.