itsensä huijaamista. Sinänsä ala on kiinnostava, mutta jos pääsykoekirjaa - Sosiaalityö murroksessa - lukiessaan saa varsin hyvän kuvan siitä, että juuri kukaan sosiaalityöntekijä ei alastaan tiukkojen resurssien puitteissa nauti. Millä sinisilmäisyydellä sitä onkaan matkalla kohti sosiaalityöntekijän ammattia, vaikka realiteetit on kyllä tiedossa. Sosionomiopinnoissa sain jo kattavan käsityksen alasta, eikä se ole ruusuinen, mutta silti olen vaan pyrkimässä eteenpäin ja ylöspäin.
Onko sosiaalityöhön pyrkiminen
kiinnostaa
5683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei todellakaan ole, tai no on, jos katsoo maailmaa laput silmillä. Sosiaaalityöntekijä on ammatti, muutta tutkinto on yhteiskuntatieteiden/valtiotieteiden maisteri, jolla on tutkijan valmiudet. Sitä paitsi, kuka sinulle sanoo mitä työtä tahdot tehdä? Jos ei sosiaalityö perinteisen tavan mukaan ymmärrettynä (sosiaalitoimisto) kiinnosta, on mahdollista tehdä muunkinlaista työtä. Jos tutkimus kiinnostaa, sinulla on kaikki valmiudet siihenkin. Sosiaalityön pääaineopiskelijoilla on valmistuttuaan todella laajat mahdollisuudet työllistyä monenlaisiin hommiin, eikä opiskelu ole mitään puuhastelua verrattuna moniin amk:n kursseihin. Huom. en lähde vertaamaan sosionomin ja sosiaalityön osaamista tai laittamaan ketään paremmuusjärjestykseen, kyseessä on kaksi eri asiaa ja ammattiryhmää ja samoissa työtiimeissä ollaan jos sosiaalitoimessa työskennellään moniammatillisissa työympäristöissä. Sanoisin myös että ei se työelämä mitään juhlaa ole millään alalla, mutta yhteiskutatieteiden maisteri voi pitkälti valita hommansa, näin tahdon uskoa.
Hei!
Itse olen ajatellut sosionomina myös siirtyväni askeleen eteenpäin...eli sosiaalityöntekijäksi lukemaan. Mutta minua ei kiinnosta lainkaan kokopäiväinen opiskelu, eikä siihen ole käytännössä mahdollisuuttakaan. Millainen rupeama se olisi? Onko siihen muuta tietä olemassakaan? Alkaako maisterikoulutusohjelmia enää ollenkaan? Onko sinulla tai jollakin tietoa?
Kiitos!
Sosiaalityöntekijän pätevyyden voi saada vain yliopistosta eli suorittamalla maisterin tutkinnon. Sosionomitkin tekevät kyllä ns. sosiaalista työtä, mutta kyse ei ole varsinaisesta sosiaalityöstä. Sosiaalityön opinnot ovat mielenkiintoisia ja alan kenttä on varsin laaja. Alalle soveltuminen vaatii mielestäni ehdottomasti aito halua auttaa ja kykyä kuunnella. Työ on välillä raskasta, mutta myös todella palkitsevaa; siis henkisesti.
tällä hetkellä ei minulla ole tarkkaa tietoa mikä tulee olemaan sosionomin työrupeama jos aikoo suorittaa ytm-tutkinnon sosiaalityön maisteriohjelmassa. Parhaillaan meneillään olevissa maisteriohjelmissa taisi olla vaatimuksena amk-tutkinto/opistotutkinto ja 3 vuotta työkokemusta. koulutus kestää näissä ohjelmissa kolmisen vuotta muistaakseni. hakijoita on kait paljon noihin ohjelmiin. Perinteistä reittiä (pääsykokeet) sisäänpääsy on helppoa mutta olet teknisesti samalla viivalla muiden sisäänpäässeiden kanssa sekä opiskelet yhtä pitkään kiun muutkin, joskin omaat huikeasti enemmän alaa koskevaa tietoa joka helpottaa opiskelua suuresti. saat yliopistosta riippuen valmiilla sosionomitutkinnolla hyväksiluettua n. 29ov. nämä tulee todennäköisesti muuttumaan nyt kun tutkintorakenne uudistuu, joten syksymmällä sitten ajankohtaisempaa tietoa. Huomautan, että kannattaa miettiä lähteekö oikomaan polkuja hyväksiluvuilla, sillä sosionomikoulutus amk:ssa tavoittelee erilaisia taitoja kuin sosiaalityöntekijän koulutus, ja mielestäni hyväksiluettavat kurssitkaan eivät vastaa toisiaan. kannattaa tutkia yliopistojen hakuoppaita, yleensä uusissa hakuoppaissa on tästäkin asiasta tietoa (siis hyväksiluvuista ym.)
Juu, kiitoksia vaan! Voi voi, tuntuu hurjalta ajatukselta lähteä taas opiskelemaan täyspäiväisesti...ei siihen oikeasti olisi mahdollisuutta! Täytyy töitäkin välillä tehdä! teen tällä hetkellä vs.sosiaalityöntekijän työtä sosionomina ja kieltämättä kovasti hinkuaisin saada pätevyyden oikeasti. Mietin vain olisiko siihen mitään muuta keinoa, mutta eipä taida olla! Täytyy pistää mietintämyssyn alle, jos joskus pyrkisi kuitenkin yliopistoon. Harmittaa kun tuo maisterikoulutusohjelma meni ihan ohi silloin kun alkoi, olin vielä liian "tuore" valmistunut sosionomi. Tuollainen työn ohellla tapahtuva opiskelu sattuisi minulle hyvin!
Mutta aika näyttää mihin suuntaan tässä suunnataan! Mukavaa kevättä!