Kevät keikkuen tulee, miten juoksulenkit?

Ylämäkivedot jääneet, tyydyn kävelylenkkeihin ja kotijumppailuun toisinaan.

Teen samaa, pieniä pyrähdyksiä, sen verran että vähän hengästyy. Joku asiantuntija on opastanut että joka päivä pitäisi hengästyä. Ja kuulemma kevyt juoksu laittaa nesteet liikkeelle.
Aloittaja on vaatimaton "vain 5 km"
Lenkin varrella on pari loivaa, lyhyttä mäkeä. Harpon ne ylös. Ihanaa kun ei ole liukasta.

Juoksen vain silloin, jos on kiire. Muuta syytä juoksemiseen en ole nähnyt sitten koulun jumppatuntien, jolloin höykytettiin juoksemaan vaikka ei olisi ollut kiirekään minnekään. Miksiköhän sitä turhasti ihmistä juoksutettiinkin.

Kävelen mielelläni pitkiäkin matkoja, koska en viitsi ihan pienen matkan takia vaivautua vetämään kenkiä jalkaani. Hidas saamaan itseni liikkeelle, mutta yhtä hidas saamaan itseäni sitten pysähtymäänkään, kun on liikkeelle saanut.

Näillä vuosilla on tärkeää itse liikkuminen eivät kilometrit ja kilot.

Joskus juoksen spurtteja lastenlasten kanssa. En muuten yleensä.
Ei oikein 75:sen kunto ole enää juoksemiselle otollinen.

Sauvakävelen reilun 1,5 tunnin lenkkejä niin usein kun ilmat ja laiskotus antavat myöten. Voisin minäkin parinsadan metrin spurtteja oikeasti juosta - luulisin - mutta en viitsi. Mitäs sitä mukavaa ihmistä hiiteillä kiusaamaan. Ne ajat meni jo.

Mutta noiden ihanien lastenlasten kanssa on kiva joskus juosta ympäri taloa ja silleen, varsinkin kun muutamille vielä pärjään! Huomenna taas, luulen ;D)

Tänään en käynyt juoksemassa, mutta huommenna kyllä olis haaveena mennä.