Analyysi: Miksi kotimainen rokotehanke ei näytä toteutuvan, vaikka kaikki oli lupaavaa? Taustalla on monta syytä
Suomalaisella koronarokotehankkeella on vaikeuksia löytää rahoitusta, koska rokotekehitys on monin verroin muuta lääkekehitystä riskialttiimpaa. Peliä ei ole kuitenkaan vielä menetetty, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Parviala.
Jaa:
Jaa artikkeli Facebookissa
23
Jaa artikkeli Twitterissä
Koko maailman puhutuin tuote juuri nyt on koronarokote. Mutta miksi rahahanat eivät aukea sellaisen kehittämiselle suomalaislaboratoriossa?
Suomalaisen koronarokotteen kehitystyö on edennyt hyvin. Eläinkokeet(siirryt toiseen palveluun) on saatu päätökseen ja tutkijat ovat valmiita kokeilemaan rokotteen tehoa ja turvallisuutta ihmisiin.
Voisi luulla, että sijoittajatkin olisivat vähintään innoissaan rokotteesta, jolla voitaisiin taltuttaa nykyistä koronavirusta ja ehkä sen tulevia muunnoksia.
Mutta hiljaista on ollut. Ja nyt näyttää hiljentyvän entisestään.
Rokotetta vauhdilla kehittänyt Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela arvelee Ylen MOT:lle, että alustavasti hankkeesta kiinnostuneet sijoittajat todennäköisesti vetäytyvät. Syynä on se, että ei vieläkään ei ole mitään varmuutta siitä, että hankkeeseen saataisiin tukeva valtion rahoitusosuus.
Halvalla tehty – tähän saakka
Ilman valtion panostusta yksityiset sijoittajat eivät uskalla laittaa rahojaan peliin, sillä varoittavia esimerkkejä riittää.
Tammikuussa amerikkalainen lääkejätti Merck kertoi keskeyttävänsä oman koronarokotehankkeensa. Merckin tutkimuslaboratorion johtaja totesi, että testeistä saadut tulokset olivat "pettymys, hiukkasen yllätys"(siirryt toiseen palveluun). Nämä ovat juuri niitä sanoja, joita sijoittajat eivät halua kuulla edes painajaisunissaan.
Rokotekehityksessä pelissä on suuret rahat, vaikka suomalaishanke on onnistuttu tähän saakka tekemään pääosin Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen normaalin rahoituksen puitteissa. Sen lisäksi on saatu vasta kaksi, yhteensä noin kolmen miljoonan euron apurahaa muun muassa eläinkokeiden tekemistä varten.
Suhteellisen edullisen alun jälkeen meno muuttuu. Saksela on arvioinut, että rahoitusta tarvittaisiin seuraavassa vaiheessa kymmenisen miljoonaa. Sen jälkeen vielä 50–60 miljoonaa euroa lisää, kun edetään ihmisillä tehtäviin koevaiheisiin. Katse kääntyy valtion suuntaan.
Rokotetta saa parilla eurolla – kannattaako enää käyttää veromiljoonia?
Muun muassa koronasta kärsiville yrityksille tukia jakava Business Finland saattaisi MOT:n mukaan antaa rokotehankkeelle lainaa enintään muutamia miljoonia. Se ei riitä rakentamaan sijoittajien luottamusta.
Käytännössä rahoitusta hakee kolmen professorin Sakselan, Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalon sekä diplomi-insinööri Pasi Kemppaisen perustama Rokote Laboratories Finland -yhtiö.
Helsingin yliopiston virologian professori, rokotehankkeen vetäjä Kalle Saksela pelkää yksityisten sijoittajien kaikkoavan ilman valtion selvää rahoitusosuutta.
Suomalaisella koronarokotehankkeella on vaikeuksia löytää rahoitusta, koska rokotekehitys on monin verroin muuta lääkekehitystä riskialttiimpaa. Peliä ei ole kuitenkaan vielä menetetty, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Parviala.
Jaa:
Jaa artikkeli Facebookissa
23
Jaa artikkeli Twitterissä
Koko maailman puhutuin tuote juuri nyt on koronarokote. Mutta miksi rahahanat eivät aukea sellaisen kehittämiselle suomalaislaboratoriossa?
Suomalaisen koronarokotteen kehitystyö on edennyt hyvin. Eläinkokeet(siirryt toiseen palveluun) on saatu päätökseen ja tutkijat ovat valmiita kokeilemaan rokotteen tehoa ja turvallisuutta ihmisiin.
Voisi luulla, että sijoittajatkin olisivat vähintään innoissaan rokotteesta, jolla voitaisiin taltuttaa nykyistä koronavirusta ja ehkä sen tulevia muunnoksia.
Mutta hiljaista on ollut. Ja nyt näyttää hiljentyvän entisestään.
Rokotetta vauhdilla kehittänyt Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela arvelee Ylen MOT:lle, että alustavasti hankkeesta kiinnostuneet sijoittajat todennäköisesti vetäytyvät. Syynä on se, että ei vieläkään ei ole mitään varmuutta siitä, että hankkeeseen saataisiin tukeva valtion rahoitusosuus.
Halvalla tehty – tähän saakka
Ilman valtion panostusta yksityiset sijoittajat eivät uskalla laittaa rahojaan peliin, sillä varoittavia esimerkkejä riittää.
Tammikuussa amerikkalainen lääkejätti Merck kertoi keskeyttävänsä oman koronarokotehankkeensa. Merckin tutkimuslaboratorion johtaja totesi, että testeistä saadut tulokset olivat "pettymys, hiukkasen yllätys"(siirryt toiseen palveluun). Nämä ovat juuri niitä sanoja, joita sijoittajat eivät halua kuulla edes painajaisunissaan.
Rokotekehityksessä pelissä on suuret rahat, vaikka suomalaishanke on onnistuttu tähän saakka tekemään pääosin Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen normaalin rahoituksen puitteissa. Sen lisäksi on saatu vasta kaksi, yhteensä noin kolmen miljoonan euron apurahaa muun muassa eläinkokeiden tekemistä varten.
Suhteellisen edullisen alun jälkeen meno muuttuu. Saksela on arvioinut, että rahoitusta tarvittaisiin seuraavassa vaiheessa kymmenisen miljoonaa. Sen jälkeen vielä 50–60 miljoonaa euroa lisää, kun edetään ihmisillä tehtäviin koevaiheisiin. Katse kääntyy valtion suuntaan.
Rokotetta saa parilla eurolla – kannattaako enää käyttää veromiljoonia?
Muun muassa koronasta kärsiville yrityksille tukia jakava Business Finland saattaisi MOT:n mukaan antaa rokotehankkeelle lainaa enintään muutamia miljoonia. Se ei riitä rakentamaan sijoittajien luottamusta.
Käytännössä rahoitusta hakee kolmen professorin Sakselan, Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalon sekä diplomi-insinööri Pasi Kemppaisen perustama Rokote Laboratories Finland -yhtiö.
Helsingin yliopiston virologian professori, rokotehankkeen vetäjä Kalle Saksela pelkää yksityisten sijoittajien kaikkoavan ilman valtion selvää rahoitusosuutta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
On tyhmää, ettei siihen satsata ollenkaan.