Miten olette saaneet pidettyä hirvet poissa taimikoista? Minulla nyt ongelmaa n. 10ha männyntaimikossa hirvistä. Todella hyvä taimikko, mutta hirvet riesana.
Hirvet ongelmana taimikossa
Anonyymi
21181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei mitenkään. Jos taimikko vetää hirviä puoleensa, ei siinä oikein mikään auta. Vaikka häätä elukat pois taimikosta tulevat takaisin yön aikana.
Tässä tein taimikon hoitoa erääseen männikköön. Päivän aikana karkkosivat edestä, mutta yön aikana olivat taas palanneet lähtöpaikoille.
Avohakkuu on ympäristörikos! Toivottavasti hirvet katkoo joka ainoan taimen raiskioltasi.
Metsät ei sido hiiltä, jos hirvet syö taimet. Vaikka minä en kyllä metsiä näihin hiili juttuihin sekottas.
Oliko tuo joku vastaus! Voin kyllä kertoa tilanteen, kyseessä on todellinen ympäristörikos, jonka EDELLINEN omistaja on tehnyt ja nyt ennallistan aluetta ympäristöviranomaisten kanssa yhteistyössä, joten moralisointisi jätän omaan arvoonsa. Ympäristöviranomaiset ovat myös pyytäneet suostumukseni esitellä aluetta opetusmielessä onnistuneesta toimenpiteestä.
Alueelle on nyt kylvetty erilaisia luontaisia kasveja, mutta siihenkään ei täältä löytynyt mitään järkevää neuvoa, kyselin taannoin. Alue on nyt kylvetty männylle ja osalle aluetta on istutettu hieman kuusia. Männyt kylvö onnistui todella hyvin ja jopa eräs metsäalan emeritusprofessori antoi siitä hyvän lausunnon, mutta varoitti samalla tulevista mahdollisista hirvituhoista.
Miten niin avohakkuu on ympäristörikos? Parasta metsänhoitoa on tehdä sopivan kokoisia avohakkuita ja uudistaa metsät. Luonto pääsee monipuolistumaan, koska aina löytyy sopivat olosuhteet erilaisille eliöstöille ja kasveille.
Aikoinaan paljon kritiikkiä saaneet Osaran aukeat Lapissa ovat hyvä esimerkki, kuinka hyvin metsät ovat uudistuneet silloisista vajaatuottoisista metsistä ja sitovat hiiltä ja tuottavat puuta.
https://yle.fi/uutiset/3-10945278
Meidänkin tilan mailla on suoritettu avohakkuita melkoisesti viimeisen 100 vuoden aikana ja puustoa on uudistettu istuttamalla, sekä luontaisesti. Metsissämme on runsaasti mahdollisuuksia marjastaa ja sienestää, sekä on järjestetty mm. metsätaito- ja suunnistuskilpailuja. Tilamme mailla on havaittu monenlaisia eläimiä ja lintuja, erityisesti lintubongarit ovat tehneet runsaasti havaintoja erikoisistakin linnuista maillamme. Tilamme metsät olivat myös mukana tutkimuksissa ja esimerkkikohteina, kun maamme metsiä sertifioitiin EU:n ohjelmassa. Olisiko ympäristörikosta otettu mukaan sertifiointiin, jos avohakkuu olisi ympäristörikos?
https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velvollisuudet/metsasertifiointi
Miten helvetissä se metsä osasi kasvaa Suomessa 10.000 vuotta ennen avohakkuiden keksimistä? Koko ajatus "metsänåhoidosta" on nurinkurinen. Oikeasti paras tapa hyödyntää metsää on tehdä se niin, että metsän luontainen uudistuminen ja kasvu häiriintyy mahdollisimman vähän. Kyllä metsä osaa kasvaa hoitamattakin, jos sen annetaan kasvaa. Joku ojitettu ja aurattu avohakkuuraiskio on täysin luonnoton ympäristö puuntaimelle.
Lapin metsät kasvavat paremmin kuin Osaran aikaan, koska ilmastonmuutos on nostanut keskilämpötiloja.
Sertifioinnit ovat metsäteollisuuden viherpesua. Ainoa tapa kasvattaa metsien hiilinielua on se, että metsät olisivat keskimäärin vanhempia. Suomessa on niin vähän aitoja vanhoja metssiä että suurin osa suomalaisista ei ole sellaisessa edes käynyt.
Onhan ne metsät tietysti kasvaneet miten on kasvaneet, mutta jos kunnon metsää halutaan kasvattaa, niin avohakkuu ja uudistaminen istuttaen tai kylväen tai luontaisesti siemenpuilla.
Kyllä niitä hoitamattomia ryteikköjä Suomessakin riittää, missä kukaan ei viitsi kävellä!
Ja hiilinielun kasvattaminen onnistuu parhaiten, kun metsät kasvavat kunnolla, eikä vain ole kitumassa ja ränsistymässä.
Vaan alkuperäinen kysymys oli hirvien tuhojen estäminen taimikossa, että sitä hiilinielua pääsisi syntymään. Siihenkin hirvikannan metsästäminen kohtuulliseksi, vaikka se ei nyt kysyjää auta heti. Vaan tulihan täällä jo asiallisia neuvoja hirvien torjuntaan taimikoista.
"Joku ojitettu ja aurattu avohakkuuraiskio on täysin luonnoton ympäristö puuntaimelle."
Muutamassa vuodessa et edes huomaa, kun uusi puusto on kasvanut tilalle. Metsä kasvaa tehokkaasti, kun maa muokataan.
Ei ne luonnontilaiset metsät räsistyneenä hiiltä sido ja kuka niissä ryteiköissä edes viihtyy, edes viherpipertäjät viitsi niissä liikkua.
"Muutamassa vuodessa..." No ei ainakaan minun mailla. Omistuksessani on kolme maatilaa ja niissä arviolta 20 hehtaaria 70-80 luvun vaihteessa aurattua metsämaata (kangasmaasto). Kyllä niistä jalan yli pääsee, kun asennoituu, mutta surkeaa on kulku edelleen. Vittumaista luonnotonta kynnökköä. Ei ole mitään asiaa ao. helvettiin takavetoisen valmetin kanssa. Oma arvio on, että kynnettyjen maiden maapohjan arvo on 0 euroa. Puu (mänty) näillä mainituilla aloilla kasvaa, mutta harmikseni siitä kasvusta suurin osa on oksissa.
Meillä on täällä tilallamme (n. 10 erillistä metsätilaa) myös 60-70 luvulla kangasmaastossa aukkohakkuun jälkeen uudistettua männikköä. Mitään ongelmaa ei ole maastossa liikkumisessa, kun hakkuun jälkeen alueet on käsitelty Fordson Majorilla kantokoukkua perässä vetämällä ja siemenpuuasentoon jätetyt aukot taimettui hyvin.
Myöhemmin 90-luvulla tein saman toimenpiteen, vetelin Ford 4000 kantokoukkua perässä hakkuuautoilla ja alueet taimettui tosi hyvin.
Olen raivaussahalla harventanut taimikot ja hieman pitänyt liian tiukassa, ettei suuria oksia ole tullut. Todella laadukasta puuta on nyt kasvamassa.
Olen lannoittanutkin metsiäni omatoimisesti, koska pienellä traktorilla on helppo levittimen kanssa liikkua ajourilla.
Muistin sopukista tuli mieleen ja löytyhän se
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/ei-tilaa-hirville-jos-käyttää-rexonaa-1.129240
Kiitos! Tätä täytyy kokeilla!
Kävin tänään viemässä pienelle ja pahimmalle alalle saippuaa paloina vaimon vanhoihin polvisukkiin laitettuna ja sidoin niitä mäntyjen latvuksiin. Syksyllä pitää uusia operaatio ja laittaa enempi isommalle (koko-) alueelle.
Luotia lavoille ja paistit pakkaseen. Toimii aina.
Kyllähän hirvien pitämien poissa taimikosta taitaa olla aika lailla tekemätön paikka. Kaikenlaisia torjuntakeinoja kyllä mainostetaan ja ilmeisesti joillakin taitaisi olla jonkinlaista tehoakin. Totuus on kuitenkin se, että torjuntatoimia täytyy jatkaa niin kauan kunnes männyt ovat kasvaneet sen verran kookkaikis, että hirvet eivät enää pääse latvuksia katkomaan. Vaatii tuolla 10 ha.n taimikolla järjettömän määrän työtä vuosikausiksi puhumattakaan kustanuksista. Itsellä v.2008 päätehakattu muutaman ha:n alue, joka uudistettu luontaisesti. Normaalitilanteessa, ns. ei hirvituhoalueella tuo taimikko olisi jo harvennettu. Nykytilanne on se, että alue on hirvien talvilaidunaluetta ja taimia syödään jatkuvasti vuosittain. Olen iskenyt hanskat sillä tavalla tiskiin, että odottelen rauhassa josko muutaman vuoden kuluttua alueelta löytyisi ehjiä ja sen verran pitkiksi kasvaneita taimia, että alueen voisi harventaa kasvatuspituuteen. Pahalta kuitenkin näyttää. Ainut lääke hirville on lyijy tai vaihtoehtoisesti toivoa, että susilauma ilmestyisi alueelle ja pitäisi huolta hirvistä.
Avohakkuun jäljiltä saa olla taistelemassa loppuun asti ongelmien kanssa. Ensin maksat kalliit muokkausmaksut ja istutuksen. Sitten hirvet syö taimikot tai heinät hukuttaa ne pimentoon. Avohakkuu on valmis ruokapöytä hirvelle. Raivauksen saat maksaa, mutta harvennuksen hoitaa sellufirmat ilmatteeksi isommilla palstoilla, pienemmillä tulee lasku. Ja lopusta jotka isommaksi kasvaa, tulee risupuskia vain energiapuuksi. Täys kuusikossa juurikääpä lahottaa ja kirjanpainaja tuhoaa. Ja jos joku vielä pystyssä, niin myrsky kaataa heikko juuriset höttöpuut.
Oiskohan aika kehitellä tuottavampia metsän kasvatus menetelmiä?
Sudet tulevat pelastamaan taimikot hirviltä. Susi määrä on kasvanut ja levinnyt lähes koko etelä Suomeen. Vielä kun saisi susi vainon loppumaan, niin kanta voisi elpyä vahvaksikin ja hyödytön hirvikanta taantuma luonnolliseksi.
Maaseurun tieronantajas oli jutua uuresta hirvikarkotteesta. Perustuu kuulemma pyykin huuhteluaineeseen. Jäin maksumuurin taakke, joten jäi lukematta.
Pari hyväksi kokemaani konstia:
Raivaa kaikki lehtivesakko pois taimikosta, taimikon perustamisesta asti, joka vuosi. Hirvi ei tykkää auringossa kasvaneista männynlatvoista. Eduksi on, jos taimikon lähellä on sellaista metsää, jossa on hirville maistuvampaa vesakkoa. Kasvata taimikko tiheänä. Jätä kuusen taimia sekaan jos maaperässä on kosteita paikkoja.
Täälläkin näyttää olevan "tietäjiä" jotka väittää että kun puita ei hakata vaan jätetään metsään lahoamaan niin estetään ilmastonmuutosta.
Kyllä siinä käy just päinvastoin eli lahopuun ansiosta sitä tulee hiilen luovuttajaa.
Hiiltä sitoutuu silloin kun puu kasvaa ja eniten n. 30-40 vuotiaana.
Varsinaiseen asiaan:
Edellä on yksi konsti hirvituhojen estoon. Jotkut ovat kokeilleet männyntaimien latvojen suojelemista mutta se lienee aika isotöistä.
Lasauttaa aina syrjälleen kun sattuu taimikossa näkymään. Jättää raadon siihen mätänemään. Saapahan sudet ja karhut helppoa sapuskaa.