henkilön kanssa, joka on tehnyt joskus henkirikoksen? Tappanut exänsä, tai jonkun muun.
Voisitteko seurustella
Anonyymi
3353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
En.
En.
En voisi. Tappaas mutkin kohta.
Ahdistais ihan sairaasti
Pitäisi tietää taustoja. Ei voi suoralta kädeltä vastata. Riippuu ihmisestä ja siitä mitä tapahtui.
En, miksi teki mitä teki voisi kiinnostaa? Monesti tällaiset tulleet uskoon, ku käyvät läpi mennyttä ja ei löydä ymmärrystä teolleen? Mut monesti nämä voivat olla niitä tapauksia, kun vain naksahtaa päässä, pimahduksen jälkeen eivät ole kartalla, jolloin teostakin tulee asia, jota itsekään ei tajua tehneensä. Voi olla toki aineissakin ollut vaikutusta tekoon?
Muistan yhden lapsuuden kaverin joutuneen vastuuseen teosta, silloin oli aineissa ja se luettiin myös tuomion luvussa vaikuttavana, et se nautittu aine lisää aggression määrää? Silloin oli ensikertalainen ja kärsi siitä muutaman vuoden tuomion. Mennyt ei unohdu ja luottamuksen menettäminen on seikka, jota vaikea antaa anteeksi, kaikessa.
En tule kuuloonkaan. Mieheltä
Korjaan, Ei siis tule kuuloonkaan. Sehän kuristaa minut yöllä. Mieheltä
Eipä maailma ole millään tavalla mustavalkoinen. Yhdestäkään tuollaisesta tapauksesta ei voi sanoa tarkemmin tietämättä taustoja ja minusta kuulostaa ehkä hieman lapselliselta heti huutaa eitä.
Jos vaikka ajatellaan sitä, että oma pappa, kuten monen muunkin pappa, oli tappanut monta. Sodassa. Onko se muka jotenkin hyväksyttävämpi syy, että valtio käski? Toinen pappa lähes tappoi itsepuolustuksena kun sotavuosien jälkeen noita tilanteita riitti. Sekin syy oli minusta ihan hyväksyttävä. Vaikka joku oikeuslaitos katsoisikin että itsepuolustuksessa käytetty liikaa voimaa niin onhan se ymmärrettävää ettei sellaisessa tilanteessa järjellä mennä vaan vaistoilla.
Ja vielä kolmantena, että ihmiset tekee virheitä. Sekin on ihan ok. Niitä joita rakastaa, rakastaa kuitenkin teki ne mitä vaan.
Miten niin lapsellista "huutaa heti eitä"...se on hyvin yksiselitteistä haluaako seurustella sellaisen ihmisen kanssa vaiko ei! Se kertoo hyvin paljon ihmisestä jos on valmis toisen tappamaan ja kykenee siihen! Ja sota nyt on asia erikseen!
Tää keskustelu nyt vaan on hedelmätöntä, koska tuo näkökulma on lapsellinen. Nimim. Itsepuolustuksena melkein tappaneen papan syli oli ihanan turvallinen ja rauhallinen paikka kun olin lapsi. Oon nukahtanut varmaan sata kertaa päikkäreille siihen ja se nyt on vaan ihan vammaista luokitella ihmisiä sen perusteella mihin ne kykenee. Jokainen ihminen kykenee tappamaan kun tilanne vaatii. Jos ei kykene ei kykene elämäänkään.
Muistan yhden joka puolusti omaa henkeään, yksi joka teilasi oman tyttöystävän raiskaajan, joka oli naapurista tuttu, jonka kanssa myös viettivät muuten aikaa. Eli on myös tilanteita, joita ei ole ennalta suunniteltu ja pahat teot johtaa entistä pahempaan tekoon kärjistyessään?
En tiedä miksi vastaukseni poistellaan kokoajan, mutta tuo kirjoitus kertoo aika paljon sinusta...en paljoa tosin sinulta odottanutkaan. Emme ole sentään alkuasukkaita...aniharva joutuu tappamaan itsepuolustukseksi ja jos näin on, niin usein sekin johtuu juuri näistä huonoista kumppanivalinnoista
Kyllä olis liian jännittävää nukkua sellaisen vieressä joka olis murhannut jonkun.
Sota on jotenkin eri asia. Tappaminen ja murhaaminen on eri asia. Sota oli asia josta ei voinut kieltäytyä tai muuten ammuttiin. Sota oli kuitenkin isänmaan puolustamista.
Vastapuoli puolustaa myös. Miten on murhan uhrit , onko mahdollisuus puolustautumiseen.., usein ei.
Nuori mies joka poltti elävältä tyttöystävän ei ole verrattavissa mitenkään sotaan. Teko on kaikella tapaa hirvittävä ja julma johon ei normaalin terveen ihmisen ymmärrys kykene.
Sotatilanne on helpompi ymmärtää kun kaikkien oli pakko osallistua ja tarkoitus on puolustaa isämaata.
Olen nähnyt monta kertaa, kun läheiseni on ollut kuoleman rajalla, siksi että toinen läheinen tekee mitä tekee. Oli tuuria, ettei kumpikaan pahempi toistaan saanut henkeä irti. Se oli oikeastaa ihme. Ja tänä päivänä rakastan kumpaakin niistä hulluista.
Olen myös itse hautonut murhanhimoista ajatuksia alaikäisenä.
Joten vastaus on kyllä. Pystyisin tappamaan ihmisen, tietyissä olosuhteissa, etkö sinä?
Jatkan siis voisin seurustella
Se, että joku tappaa sodassa, EI OLE henkirikos.
Se, että joku käyttää hätävarjelua (itsepuolustus, muiden puolustus), on myös lähtökohtaisesti systeemin sallima ja jopa suosima vaihtoehto. Esimerkiksi jos joku olisi tappanut Breivikin kesken hänen pyssyleikkiensä, tai vaikkapa jonkun terroristin, heidät voitaisi katsoa jopa sankareiksi, koska he hyvin luultavasti olisivat pelastaneet aina joidenkin henkiä.
Mutta eipä tuossa taidettu kysellä hätävarjelutilanteista eikä sodista, jotka ovat aivan eri asia kuin se, että joku itsekäs henkilö sydämistyy, riehuu, tappaa tai murhaa jonkun.
P.S. Lisään vielä, että sotiin tai hätävarjelutilanteisiin aivan tavalliset, terveet ihmiset joutuvat usein vastoin tahtoaan. He eivät voi valita. Tuskin monikaan rivisotilas valitsisi sotaa omalle kohdalleen; he joutuvat lähtemään, eivätkä kaikki palaa. Samoin hätävarjelutilanne tulee yllättävänä, ja on usein hyvin vaikea, nopea tilanne. Ei sitä kukaan halua kohdalleen, mutta se on tilanne, joka voi kenelle tahansa tulla.
Ihan eri asioita kuin se, että joku muuten vaan tappaa ihmisen siksi, että "minua vituttaa" tai lääkkeet ovat sekoittaneet kupolin.
En voisi! Iso riski, että kokisi itse saman kohtalon. Yksi kaveri tapettiin, kun alkoi seurustella miehen kanssa, joka oli tappanut ennenkin. Hän oli tappanut aikaisemmin kaverinsa ja tappoi seuraavaksi tämän minun kaverini. En muutenkaan haluaisi ihmistä, joka kykenee tappamaan toisen ihmisen. Kertoo kylmäkiskoisuudesta ja tunteettomuudesta ja tällainen henkilö on suuttuessaan kenties arvaamaton
Oikeastihan+kuka+tahansa+voi+tappaa+kun+tarpeeksi+ärsytetään+äärirajoille.+Eikö+99%+tappajista+kuitenkin+ole+ensikertalaisia?+Ei+kai+salamakaan+iske+samaan+taloon+uudelleen?+Joten+harkitsisin+tapauskohtaisesti,+jos+tuollaiseen+sattuisin+rakastumaan.+En+muutenkaan+seurustelisi+kuin+sellaisen+kanssa,+johon+rakastun.
Silti vain pieni prosentti maailman väestöstä on henkirikoksen tehnyt
Miks näin?
Kyllä voisin.
Seurustelu on mielenkiintoisinta ihmisten kanssa joille on tapahtunut jotain tässä elämässä. Heillä voi olla muutakin kerrottavaa kun kullin pituus ja hauiksen ympärysmitta.
Liian monella ei ole loppuenlopuksi mitään asiaa tai edes omaa mielipidettä.
No ei muuta ku rustaamaan niitä kirjeitä linnakundeille. Niillä on varmasti näitä jänniä murhatarinoita sullekki kerrottavaksi. Aika vajakkeja miehiä olet kyllä deittaillut jos ei muuta kerrottavaa ole ollut...mutta sehän riippuu vähän siitäkin mihin ne omat rahkeet riittää
Kyllä luulen, että netin huuhaahahmo on deittaillut legendojen mukaan vaikka ja ketä murhamiehiä ynmuuta, mitä fätimmät väitteet sen vängempää ainakin slipoveriyhteisöissä ym menee läpi heittämällä kaikki, siinä missä elämänkoulukertoimissakin
En voisi. En sitten mitenkään. Mahdotonta.
Ei ole mustavalkoista, jotkut ansaitsevat kuolla ja toisaalta jotkut tappavat nautinnokseen, ja kaikkea harmaata siltä väliltä. Uskon tunnistavani psykopaatin.
Ei varmaan kannata. Tällaisissa tapauksissa on aina se riski että pääsee hengestään.
Mä en suostu ottamaan mun vaimoa takaisin ennen kuin hän ymmärtää kuinka paljon minä olen toivonut että hänen exöt on kuollut ja nimenomaan olen vuosia toivonut että toivottavasti löytyisi joku joka ymmärtää sen että jotkut ihmiset ovat sellaisia aarteita että ne voi kätkeä monen metrin syvään kuoppaan.
Rakas sä tiedät ettei exät oo meidän suhteen edessä ikinä. Kohtalo on. Ei mikään muu. Turhaan tuhlaat energiaa exien miettimiseen kun oot mun ainoa ainutlaatuinen. Hyvää yötä.
No en takuulla!
Mä ainakin palvoisin ludemia jos hän olisi tappanut jonku hänen exän nii kyllä mä olisin heti polvistunut, kiittäen kumartaen hänen eteensä ja sanonu että kiitos rakas että nyt minun ei tarvitse olla koko ajan mustasukkainen kun on yksi exä vähemmän mutta toivottavasti vielä jonain päivänä hän ymmärtää sen että minä nimenomaan toivon että kaikki jotka asettuu meidän suhteen eteen nii kuolisi.
Riippuu ihan täysin siitä mitä on tapahtunut, miksi ja missä tilanteessa. Henkirikoksiakin on niin monenlaisia. Kyllä minä itsekin taatusti tietyissä tappaisin, eli turha tässä on leikkiä tekopyhää.
En varmasti voisi, ihminen on samanlainen syntymästä kuolemaan. Luonne ei muutu miksikään koko elämän aikana.
Hmm minkä sitten on henkirikos ja miksi. Elämä ei ole niin yksiselitteinen. Mutta naivi ei pidä olla.