Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Sanotaan aina että helpottaa

    Jos kertoo tunteensa kohteelle. Mutta entäs jos ei hwlpotakaan. Jos saakin pakit.
    Mieleen tulee ensin ymmärrys ja hyväksyntä, sen tajuaminen ettei menettänyt mitään mitä olisi ollutkaan. Mutta sitten mielen valtaakin pettymys, jopa suuttumus maailmaa kohtaan. Että kiintyi turhaan. Että laittoi itsensä alttiiksi, muttei tullut haluamallaan tavalla kuulluksi. Niin mitäs sitten?
    Kun kuitenkin pitää toisesta, eikä haluaisi toiselle turhasta kiukutella koska toinen ei ole tehnyt mitään väärää. Mutta kiukuttaa tilanne - ihmisluonne on mitä on... Miten silloin jatketaan eteenpäin? Vai onko pakko vain ottaa etäisyyttä?
    5<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 5

    Vanhimmat

    Se on ihan sama kerrotko vai et, jossain vaiheessa helpottaa silti. Jossain vaiheessa huomaat, että et ole muistanut häntä päiväkausiin. Niin se vaan menee. Kuolemassa on ihan sama, alussa on ikävä mutta ajan kanssa se helpottaa eikä tunnu niin kipeältä enää. Kaikki tunteet helpottaa ajan kanssa.

    Äänestä

    Kukaan ei reagoi oikeasti noin.

    Äänestä

    • Juurihan mä kerroin reagoineeni. Mä jo kerroin tunteeni. Älä yleistä siis. Ihminen mäkin olen.

      Äänestä

    Kun et kerro, niin liitelet pilvilinnoissasi ja kun kerrot se satuttaa, mutta pääset nopeammin eteenpäin.

    Äänestä

    • Jos satuttaa siis, voihan se olla positiivinenkin ylläri.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi kirjoitti:

    Jos kertoo tunteensa kohteelle. Mutta entäs jos ei hwlpotakaan. Jos saakin pakit.
    Mieleen tulee ensin ymmärrys ja hyväksyntä, sen tajuaminen ettei menettänyt mitään mitä olisi ollutkaan. Mutta sitten mielen valtaakin pettymys, jopa suuttumus maailmaa kohtaan. Että kiintyi turhaan. Että laittoi itsensä alttiiksi, muttei tullut haluamallaan tavalla kuulluksi. Niin mitäs sitten?
    Kun kuitenkin pitää toisesta, eikä haluaisi toiselle turhasta kiukutella koska toinen ei ole tehnyt mitään väärää. Mutta kiukuttaa tilanne - ihmisluonne on mitä on... Miten silloin jatketaan eteenpäin? Vai onko pakko vain ottaa etäisyyttä?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu