Moro, näytti jossain fabolassa olevan kaksoispohja, väli täyttyy vedellä kun vesi lasketaan ja tyhjenee kun vene nostetaan traikulle. Onko tällaisia muita?
Olettaisin että kaksi pohjaa ei varsinaisesti heikennä rakennetta vaan pikemminkin päin vastoin?
Mitä ongelmia tässä on? Täyttyykö/tyhjeneekö? Voiko kaikua asentaa ollenkaan?
Olettaisin että kaksi pohjaa ei varsinaisesti heikennä rakennetta vaan pikemminkin päin vastoin?
Mitä ongelmia tässä on? Täyttyykö/tyhjeneekö? Voiko kaikua asentaa ollenkaan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vesi ei voi toimia paarlastina koska sen tiheys on sama kuin vedellä - yllätys yllätys.
Tuplapohja varmasti jäykistää, jos se on tehty oikein. En oikein keksi sille mitään muutakaan syytä, jos sen ei haluta kelluttavan. Ehkä pienempi noste mahdollistaa kevyemmän kölin ja sitä kautta kevyemmän rakenteen runkoon ja muihin paikkoihin.
No, kyllä se veneen paino nousee ja paino on silloin vedenpinnan alapuolella. NIin että kaipa se vähän rauhoittaa kallistelua. Onkohan tuollaisella mahdollista ajaa vesitankki tyhjänä, olisi upeaa jos rannikkoja pitkin pystyisi ajelemaan vähän syvemmässä ja sitten kotirantaan pääsisi (ehkä ilman purjeita kuitenkin) 15 sentin syväyksellä. Tarve tällaliselle purjeveneelle on minulla ihan todellinen kun puolentoista metrin väylä kulkee muutaman kaapelinmitan päässä ja sitten taas ranta on hyvin matala. Toisaalta, matalalla veneellä pääsisi muihinkin rantoihin. Jos vielä olisi se kaiku niin homma olisi pomminvarmaa.
Totta kai vesi voi toimia paarlastina. Kunhan se vain on suljetussa tilassa eli ei pääse liikkumaan kallistuksen mukana.
Vai väitätkö, että pilssiin laitettu 1,5 l limupullo ja 1,5 kg lyijypala vaikuttaa jotenkin erilailla veneen käytökseen?
Veneen kallistuskäyttäytyminen tulee runkomuodon, painon ja painopisteen kautta. Kaksoispohjassa oleva vesi kasvattaa painoa ja alentaa painopistettä. Molemmat lisäävät merkittävästi oikaisevaa momenttia. Tyypillisesti purjeveneessä pilssiin (tai kaksoispohjaan) laitettu paino vastaa likimääräisesti puolta kölibulbiin laitetusta painosta tai on sama vaikutus kuin laidalla istuvan miehistön painolla.
Siis vaikkapa tuon vanhan veneeni 200 kg vesipainolasti kaksoispohjassa vähensi kallistusta yhtä tehokkaasti kuin 100 kg bulbi kölissä tai 200 kg miehistö laidalla.
Homma menisi monimutkaisemmaksi, jos ajattelisi kaksoispohjaa ulkopuolelle tehtynä lisänä. Mutta eihän niin tehdä, vaan runkomuoto on mitä on ja tuo painolastivesi otetaan normaalin runkomuodon sisäpuolelle. Esimerkiksi tuosta minun vanhasta veneestä oli myös kiintokölinen versio ilman vesipainolastia. Ulkoinen runkomuoto oli sama. Siinä 200 kg nostoköli 200 kg vesipainolasti oli korvattu 415 kg kiintokölillä. Nostokölillä syväys 1,2 m ja kiintokölillä 1,05 m.
Noissa saattaa olla venttiili, jonka avaamalla kaksoispohja täyttyy. Onko niin tiivis, että pysyy tyhjänä on toinen juttu. Idea on lähinnä estää tyhjeneminen veneen ollessa kyljellään eli vakavuuden heikentyminen. En tiedä yhtään tuollaista, jossa kaksoispohjan saisi tyhjäksi vesillä.
Tai no sen plaanaavan Macgregorin ehkä saa kovemmassa vauhdissa koneella ja tietysti kaikki plaanaavat moottoriveneet, joissa on tuollainen. Moottoriveneissä on yleensä iso aukko perälaudassa, josta vesi tyhjenee nopeasti. Purjeveneissä sellaista ei voi käyttää, ainakaan ilman venttiiliä.
Ei se vesipainolasti oleellisesti syväykseen vaikuta. Mun veneessä 200 kg vaikutti n. 2 cm. Joissain voi olla suurempi vesipainolasti veneen kokoon nähden, mutta tuskin yli 5 cm vaikuttaa missään noista.
Monirunkoveneessä , esim. proassa toimii sellainen ratkaisu että tuulenpuolinen sivurunko täytetään tarvittaessa vedellä jos kaivataan lisää oikaisevaa momenttia. Tämä pidetään sitten tuulen puolella.
Onhan noita useissa nostoköliveneissä. Itselläni oli yksi tuollainen viisi vuotta. Ei siinä mitään ongelmaa ollut. Traileria ei ollut eli tuota käytettiin kuin muitakin köliveneitä. Köliäkään ei koskaan nostettu muuten kuin talviteloille laitettaessa.
Eihän nuo kaksoispohjat yleensä läheskään koko vedenalaista runkoa kata. Eiköhän kaikuanturille löydy paikka. Luultavasti toimisi myös kaksoispohjan läpi sisäasennuksenakin.
Yksi asia tuolloin mietitytty noissa. Veneistähän nykyään suojataan lasikuitu tehokkaasti epoksiprimerilla. Mutta eihän sitä tuonne kaksoispohjan sisälle saa. Siellä vesi saa rauhassa pyrkiä laminaattiin ulkopohjan yläpuolelta ja sisäpohjan alapuolelta. Ei tuossa mun veneessä kyllä mitään osmoosioireita ollut, tosin eihän tuota päässyt katsomaan sielä kaksoispohjan sisältä, josta ensimmäiset vaurioit tulisivat. Vene oli minulla 20-vuotiaaksi ja on edelleen kaverillani nyt 35-vuotiaana. Ei ole siis tuona aikana tullut ongelmaksi.
Sama hommahan tosin koskee myös vaikkapa purjevenevetolaitteen "asennuskuoppaa". Tuskin se on epoksiprimeroitu.
Osaatko sanoa merkkejä tai malleja? Olen kiinnostunut juuri matalasyväyksisestä nostoköliveneestä.
Kuten tuossa aiemmin kirjoitin vesipainolasti ei juuri syväykseen vaikuta ja sitä ei saa vesillä pois, joten ei auta syväykseen.
Nostokökölisiä on runsain mitoin. Niissä on toki suuria eroja syväyksessä. Joissain köli taittuu pohjan alle, joissain sisään. Joissain jää bulbi pohjan alle, joissain kölilaatikon tynkä ja joissain ei mitään. Nuo erot ovat syväyksen kannalta se oleellinen. Tietysti pitää myös varmistaa, että peräsimen saa ylös ja sillä voi ohjata osin nostettuna. Tuossa minun veneessä peräsin piti ottaa kokonaan pois tai olla täysin syvällä eli ei voinut ohjata sillä aivan matalaan.
Onhan Fjordling 17 perämoottoriversiossa tunneli, joka paikallaan ollessa täyttyy vedestä ja tyhjenee kun noustaan liukuun. Kerran olen ollut sisäperämoottoriversiossa (ei tunnelia), joka oli sittemmin muutettu perämoottorille, oli muuten todella kiikkerä paikallaan ollessa verrattuna tunnelilla varustettuun vastaavaan.
Kaikki veneessä oleva paino vaikuttaa tietenkin syväykseen, mistä hitosta se noste voisi tietää onko painolastina vettä, kiviä vai lyijyä? Jos painoltaan saman verran. Rahtilaivoissakin on painolastitankit joihin pumpataan vettä jos joudutaan ajamaan tyhjiltään.
Entäpä öljytankkerit? Meinaako joku että jos bensalastissa syvällä uiva tankkeri täytettäisiin bensaa painavammalla vedellä, se ei uppoaisikaan yhtään vaan olisi kuin tyhjä?
otsikossa+viitattu+Fabolaan.++Erityisesti+Fabola+Campus+on+tuollainen+tankkeri+ja+pienin+malli+on+syväykseltään+28cm+köli+ylhäällä.++Toistaalta+perämoottorikin+taitaa+sen+parikymmentä+senttiä+vaatia+vettä.++Joe+17+taitaa+olla+se+yleisin+nostokölivene,+sen+syväys+on+50cm.++Muita+en+tiedä+tässä+kokoluokassa.+
olipa hyvää keskustelua tässä polussa, kiitos!
Ex Joe17-kippari