Jos ihmistä on käytetty eri tavoilla hyväksi vuosia tai vuosikymmeniä, niin terve ihminen tuntee katkeruutta. Hyväksikäytöstä tulee trauma. Ei pelkästään seksuaalisesta hyväksikäytöstä vaan monenlaisesta. Vaikkapa siitä, että olet painostettu tekemään keittiövuoroja. Siis tekemään ilmaista työtä organisaatiolle. Jos organisaario ei anna sinulle mitään, niin se on hyväksikäyttöä.
Katkeruutta käytetään aseena. Lisäämään lyttäämistä sen jälkeen, kun ihminen tekee suuren päätöksen ajatella itse. Tietäen, että menettää kenties perheensä, ystävänsä yms. vain siksi, ettei usko samaan juttuun.
Älä koskaan käytä aseena katkeruutta. Koska se katkeruus siirtyy lopulta sinuun itseesi. Tai se on sinussa jo. Se joka uskaltaa olla katkera sitä hyväksikäyttöä kohtaan, on kaikkein vahvin ja tervein ihminen. Se on se, joka pystyy muuttumaan hyväksi ihmiseksi. Se oppii ajattelemaan itse.
Katkeruutta käytetään aseena. Lisäämään lyttäämistä sen jälkeen, kun ihminen tekee suuren päätöksen ajatella itse. Tietäen, että menettää kenties perheensä, ystävänsä yms. vain siksi, ettei usko samaan juttuun.
Älä koskaan käytä aseena katkeruutta. Koska se katkeruus siirtyy lopulta sinuun itseesi. Tai se on sinussa jo. Se joka uskaltaa olla katkera sitä hyväksikäyttöä kohtaan, on kaikkein vahvin ja tervein ihminen. Se on se, joka pystyy muuttumaan hyväksi ihmiseksi. Se oppii ajattelemaan itse.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Katkeruus on valtava voima. Se on tuhovoima. Se tuhoaa elämän, ihmissuhteet, tulevaisuuden. Raamattu varoittaa katkeruudesta
Hepr. 12
Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet.
Suosittelen tutkimaan asiaa internetistä. Ajatuksesi katkeruudesta "hyvänä voimana" ei ole kovin yleisesti kannatettu ajatus.
https://raamattuajassamme.fi/katkeruuden-vihan-ja-kostonhalun-vallassa/
Hei,
tässä muutama Raamatun ohje katkeruuteen:
Roomalaisille 3
Heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
Matteuksen 6:14-15
[14] Sillä jos annatte anteeksi ihmisille heidän rikoksensa, niin taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi.[15] Mutta jos ette anna ihmisille anteeksi, myöskään teidän Isänne ei anna anteeksi teidän rikoksianne.
Jaakobin 1:19-20
[19] Niinpä, rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan,[20] sillä miehen viha ei tee vanhurskautta Jumalan edessä.
Heprealaisille 12:14-15
[14] Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä kukaan ei ole näkevä Herraa.[15] Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri kasvaisi ja tekisi häiriötä", ja monet sen kautta tulisi saastutetuiksi,
Efesolaisille 4:31-32
[31] Kaikki katkeruus, kiivastus, viha, huuto ja pilkka sekä kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.[32] Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille antanut anteeksi.
Katkeruus on tunne, ja tunteita tulee, tahdomme tai emme, ei siitä voi itseään syyttää. Kuitenkin on eri asia alkaa elättelemään esim. katkeruuden tunnetta, jatkaa siinä elämistä päivästä toiseen. Se ei ole itsellekään hyväksi, sillä katkera ihminen ei voi olla kovin onnellinen. Psykologitkin usein ymmärtävät anteeksiantamisesta saatavan hyödyn omalle mielelle. Raamatussa sanotaan myös jotenkin siihen tapaan, että et voi estää lintua lentämästä pääsi ylitse, mutta voit estää sen tekemästä siihen pesäänsä.