Säälittävää lukea tätäkin palstaa kun joka toinen kirjoittaja vonkaa varatuilta tai sitten seurustelee itse ja pettää miestään. Itse olen siinä mielessä vanhanaikainen että haluan vain vakavia suhteita, enkä hyppää sänkyyn heti vaikka tilaisuuksiakin olisi. Eli onko teidän naisten joukossa vielä niitä jotka ajattelevat samalla tavalla?? Usko rupeaa loppumaan pikkuhiljaa...
Kiitos jos jaksoit lukea/vastata
Kiitos jos jaksoit lukea/vastata
Vastaukset 10
Vanhimmat
18 vuotta takana, mutta yhtään vakavaa suhdetta ei ole vielä ollut. en tiedä pystyisinkö pettää. varmasti jos en olisi 100% mukana suhteessa ja rakastaisi miestäni. tällä hetkellä sanoisin että mikäs siinä, mutta tiedän, että jos rakastun niin en voisi tehdä mitään väärää. sillä taipumus tehdä kaikki rakkaiden onnen eteen eikä päin vastoin.
yksi.. en seurustele/vonkaa varattuja ei satunnaisia seikkailuja takana
Arvostan sinua. Toivottavasti minunkin kohdalleni sattuisi joku yhtä fiksu.
Ikää jo 33, "uranainen".. Suhteita toki ollut, pettänyt en ole.
Yhtään sänkykokemuta ei ole varatusta, eikä tule. Ja ihmettelen sitä, kun puhutaan, että varatut "vonkaavat"? Mitä se on..? Liikun paljon maailmalla ja varattujenkin kanssa olen tekemisissä, mutta vonkaamista en ole havainnut. Olisikohan niin, että minä itse en lähde "vonkaus"-peliin varatun kanssa.. Siis ainahan saa kokeilla kepillä jäätä, mutta tarviiko syntyneeseen avantoon hypätä?!
varatulta.En usko että suostuu,varmaan minä kohta uskon sen.(n)
Olen ollut uskollinen aina, kun olen seurustellut. Ikää kun on jo vajaa 50 on suhteita ollut jokunen. Varatun kanssa olen ollut tietämättäni ja lopettanut heti, kun olen saanut tietää toisen sitoumuksista.
Inhoan niitä, jotka sanovat, että minulla on oikeus olla "rakastunut" ym. varattuun. Toisten väliin ei saa mennä, sillä ei elämässä kuitenkaan saa aina kaikkea mitä haluaa. Minä en ainakaan ole saanut, mutta olen ylpeä siitä mitä olen saanut.
vaikka kuinka paljon. Itselläni on ollut tasan kolme miestä elämäni aikana ja ikää on jo 32. Tuokin määrä on mielestäni riittävä. En voisi kuvitella, että levittäisin jalkani puolituntemattomalle miehelle. Että juu, meitäkin on moneksi. Haluan rakkautta seksin kera, jompikumpi ei kiinnosta :)
On meitä paljonkii. Itse olen ollu uskollinen aina, kun olen seurustellut. Ei tulis mieleenkään pettää omaa kultaani, enkä jättäs sitä kenenkään kolmannen takia. Välitän siitä ihan liikaa, että haluisin luopua siitä tai satuttaa sitä. Yhteen mieheen olen ollu ihastunut samaan aikaan nykysen seurusteluni aikana, mutta sitä kai sattuu kaikille joskus. Se ei edes tiedä mun tunteistani, enkä niitä sille kerro, koska oon onnellinen nyksyen mieheni kanssa.
vonkaaminen varatuilta ym. ole ihan kummankin sukupuolen edustajilta samanlaista.
Se on vain niin että tälläkin palstalla käy enemmän naisia kuin miehiä ja niimpä nämä varattujen "vonkaajat" ovat lukijoiden mielestä suurimmaksi osaksi naisia.
Oma mielipiteeni asiasta.
noin ajattelin vielä vuosi sitten. Monta vuotta avioliittoa takana ja vähän kokemuksia miehistä, tiukasti uskollinen (yhä edelleen), mutta niin vain lähti jalat alta erään ihmisen kanssa (ei siis kirjaimellisesti :). Helppo olla moralistinen ja oikea-arvoinen, kunnes itselle joku toinen ihminen kolahtaa niin, että unohtaa jopa oman itsensä. Niin vain käy joskus, mutta silloin pitää olla vahva ja pitää tunteensa kurissa (laihtua siinä surussa viisi kilo :) ja bing, koittaa taas päivä, jolloin huomaa, että oma perhe, rakas mies, on se kaikkein tärkein. Ja vahinko on tapahtunut vain pään sisällä, yhtä kokemusta rikkaampana ja viisaampana voin yhtyä taas kyseisen tekstin kirjoittajan ajatuksiin. Kunnes, tulee ehkä vielä se päivä, jollon tahdonlujuutta taas kokeillaan...Elämä ei ole siis niin mustavalkoista, voi olla uskollinen teoissaan, mutta tunteilleen on vaikea tehdä mitään.