Meitä ei kyllä voi syyttää hätiköimisestä, siitä, että toimittaisiin liian nopeasti. Aika piinaavaa, kun kumpikin taitaa tietää, että toinen tykkää, mutta sitä ei ole sanottu ääneen. Oon päättänyt, että kerron tunteistani sulle tavalla tai toisella. Sä ansaitset sen. Tykkään susta kovaa.
Piinaavaa lähentymistä
Anonyymi
21705
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Itse sinkkuna en voi vaan sitä sanoa ääneen mut viestillä kyllä, koska oon tietoinen että jaat kotisi jonkun muun kanssa vielä ainakin.
Vaikka kuolemaani saakka, jos en sua saa.
Huh..hän on hivuttautunut sydämeeni, jo alkaa lämmittämään...
Olikohan liike taktinen? Ehkä en arvannutkaan, mitä hän oikeasti halusi...
Ehkäpä hän alusta asti tiesi ja tunsi jääkylmän, julman sydämeni salat...
Niin kuin minä tunsin hänen hellän ja välittävän sisimpänsä, huolimatta säälittävistä yrityksistä näytellä jotain aivan muuta.
Mutta miksi? Miksi minä?
N->M
Ehkä olet vain niin ihana. Tai ehkä mies on tottunut siihen että häntä kohdellaan kuin roskaa jo parisuhteessaan ja koska on masokisti haluaa lisää samanlaista. Kaiken tarkoituksena on kurjuuden maksimointi.
Ehkä se olisi tasapaino kahden ääripään välillä eli ultimaattumi kahden ihmisen välillä? Aito tasapaino?
Ei niin. En haluaisi vielä mitään tunteita.
Kyllä miehen erään kanssa. Oot varmaan nainen?
Aloittaja on nainen ja ihastunut mieheen.
Niin ajattelin, meitä on monia samanlaisessa tilanteessa.
On, minäkin nainen.
Välillä tuntuu ilmiselvältä, että olemme toisistamme hullaantuneet. Mutta en uskalla uskoa siihen, kun pelkään mielikuvitukseni tekevän vain tepposiaan..
Mä oon kyllä ihan hulluna häneen.
En voi tehdä mitään koska olet avoliitossa vielä.
Vielä.. :)
-sivusta
Voi tuskinpa on oikea henkilö sääliksi käy 😀
Joo, melkoisia aikailun mestareita kyllä olemme, toisiamme kiertäneet kuin se kissa kuumaa puuroa. No, odotus ja viivyttely on osa nautintoa, kun mielessä kytee odotus palkkiosta. Ehkä voimme jatkaa tätä rataa todellisuudessakin pitkittämällä mielihyvän ketjuja, vain mielikuvitus rajana siinä.
Kumpikohan siinä antaisi ensiksi periksi?
Kuulostaa hyvältä.
Ansaitsee? Se voi myös toiselle olla kaikkea muuta kuin toivottu tunnustus, kannattaa muistaa sekin vaihtoehto.
Totta. Joskus on vaikea tietää ollakko hiljaa vai puhuakko. Joten tulee oltua enimmäkseen hiljaa näissä tilanteissa.
Jos se toinen on selkeästi näyttänyt itse tykkäävänsä niin luulisin, että on toivottua.