Ensikertalaiskiintiö

Ja paskanmarjat. Eräs tuntemani kolmannen asteen tutkinnon suorittanut, pari vuotta työelämässä viettänyt, pääsi jälleen opiskelemaan uutta tutkintoa marginaalikiintiössä, erittäin halutulle alalle. Enempää en kerro etten tee tätä kirjoitusta tunnistettavaksi.

Itselläni ei ole toisen asteen jälkeen ainuttakaan kolmannen asteen tutkintoa, enkä kaksi kertaa hakeneena ole päässyt edes lähellekään sisäänpääsyrajaa pääsykokeissa (ei edes halutuimpia tutkintoja). Olen hakenut niin ammattikouluun, ammattikorkeaan kuin myös yliopistoon kohtalaisilla lukion papereilla. Myönnän että usko on mennyt tähän koulusysteemiin totaalisesti tämän jälkeen.

Tiedän muitakin vuosikausia sisään hakeneita ylioppilaita, joille yliopisto tai AMK on jäänyt useiden yritysten jälkeen saamatta. Näillä vielä on keskinkertaiset paperit. Joka vuosi valmistuu lisää opiskelijoita ammattikouluista ja lukioista, jotka eivät saa kolmannen asteen paikkaa kovan kilpailun vuoksi. Samaan aikaan jo kolmannen asteen käyneet pääsevät toistamiseen opiskelemaan uutta tutkintoa. Missä vika? Tämän tapauksen kohdalla voidaan pisteistä päätellen laskea todennäköisyydeksi päästä tähän koulutukseen merkittävän pieneksi, ellei jopa melkein mahdottomaksi. Ihmettelen. Mutta tätä tämä on. Ehkä joillekin vain annetaan se, mitä muilta otetaan pois. Tätä sulattelen kun kateus ja katkeruus synkistää mielen.