Ailahtelevaisuus

kysymyksesi, mikä sulla nyt on? painaako joku?teinkö mä jotain?

kun oikuttelen - se on merkki että haluan olla yksin-pysy kaukana minusta,

sinulla ei välttämättä ole mitään tekemistä asian kanssa,mutta minun pitää saada selvittää pohjattomat SALAISUUTENI yksin,

Päästit suustasi taas väärän sanan ja loukkasit mua! Tottakai sanon olevani ok, kun et itse tajua virhettäsi. Ehkä annan anteeksi jos osaat tarpeeksi antaa hellyydenosoituksia.

Tuttua? ;)

Sillä etäisyydellä se kalastelee sun huomiotas, älä ahdistu, vaan anna kaikkesi =)

Olen huomannuta samaa ailahtelevaisutta seurusteltuani pari kuukautta kaksosmiehen kanssa.
Välillä hän toisaan on rakastava ja välillä muuttuu etäiseksi. Mitenkähän tähän pitäisi suhtautua?

voi, kuulostaa niin tutulta ja hiukan surulliselta siinä mielessä, että ainakin itse jo hiukan varttuneempana ja toivottavasti myös viisastuneena kaksosena olen alkanut oivaltaa omia omituisuuksiani. maltti on yksi avainsana kunolet tekemisissä murjottavan kaksosen kanssa; anna hiukan aikaa hänen selvittää päänsä myllerrykset, pian hän jo kirmaa luoksesi aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.toinen tärkeä juttu on, että osoita välittämistä hänelle, mieluummin vaikka yliannostuksena ja ammu yli tarvittaessa, kunhan hän on sinun silmissäsi ja sydämessäsi ykkönen. kuuntele ja puhu, kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä, hän on kaikesta kiinnostunut ja innostuu nopeasti uusista asioista. vaikka hän saattaa vaikuttaa etäiseltä ja jopa viileältä, on sisus pehmeä ja herkkä, usein myös hyvin kiltti. mene viereen, ota kainaloosi ja pidä häntä hyvänä. kerro hänelle suoraan mutta lempeästi sinua vaivaavista asioista, yleensä kaksonen haluaa kehittyä ja oppia itsestään uutta. pistä tarvittaessa tiukalle, mutta ei painostuksella, vaan anna hänen itse oivaltaa. toivottavasti jotain apua näistä, tsemppiä kaksospersoonan kanssa!

Kaksoset on ailahtelevaisia luonnostaan. Tasapainoisuus on kaksosille tylsää ja yksitoikkoista. Kaksoset ovat rakastavia kaikille, naapurin kissaa myöten, mutta jos kaksosta loukkaa vähänkään, niin kaksonen näyttää kylmän puolen ja vetäytyy etäiseksi. Toisaalta myös leppyy hyvin helposti. Kaksosen kanssa kannattaa itse pysyä jalat maassa, koska jos kaksosen maailma pyörähtää ympäri se on vuorokauden jälkeen taas samassa pisteessä. Etäisyyden ottaminen on akkujen lataamista, ja jäähdyttelyä, ettei lapanen lähde kädestä.

sellasiahan ne kaksoset on, niinkuin mä ittekkin. välillä oon vauhti päällä ja täysillä menos mukana, ja seuraavassa hetkessä jo saatan vetäytyä hiljaiseksi ja huomaamattomaksi. ainakin mä tarviin välillä hiukan aikaa saada olla vaan ihan rauhas, ihan yksin, ettei tarvii kenenkään olla hääsäämässä mitään ylimääräistä. et ei siitä läsnäolosta aina hyödykään mitään, välillä mut sais jättää vaan ihan rauhaan. en sit tiiä teistä muista, onko samanlaista...?

Niin tuttua, niin tuttua. Itse olen kaksosnainen ja miehelläni palaa välillä käämit juuri tuon luonteenpiirteeni kanssa. :)
Yritän aina hillitä itseäni, mutten loppujen lopuksi taas huomaa sitä vikaa itsessäni, ennenkuin se taas paisuu ja mieheni siitä minulle mainitsee loukkaantuneena.

Siinä vaiheessa on aika taas katsoa peiliin ja muistaa ne sanat viikon? Ja jatkaa taas kaksosmaisena.

Tässä on puhuttu ailahtelevaisuudesta ja tarpeesta olla yksin välillä ja aika useinkin. Siitäkö johtuu myös se vapauden tarve ja sitoutumisen lähes harhainen pelkääminen.. ? :) Millä kaksonen sit pääsee siitä pelostaan yli ja yhtäkkiä päättääkin sitoutua vai onko se vahinko?

Harmi, etten näitä tiennyt kaksoseni kanssa taistellessa. Olisi auttanut paljon tietää nää.. :/

Olen kaksonen, ja tuo kuulostaa tutulta. Katsos mulla on niin joku sanoo jotain saatan ottaa sen jotenkin loukkauksena, eli olen ymmärtänyt asian väärin.

Kaikki tuntomerkit sopii minuun..

Kaksonen (f)

Olen tuntemistani kaksosista (mm. isäni, entinen hyvä ystäväni) huomannut ihan samaa. :D
Itse olen skorppari ja kauris nousuinen, ja pidän tätä todella outona.
Ja näissä kahdessa kaksosessa olen myös huomannut älyttömän mustavalkoista ajattelua. Ajattelevat yleensä asioita ainoastaan yhdestä (ja usein siitä itsensä) näkökulmasta ja se on käynyt hermoilleni.

Mutta tästä ystävästäni oikein vitsailtiin aina että on niin älyttömän ailahtelevainen :DD

Mulla on erilainen käsitys itsestäni, vaikka olen kaksonen, en ole ailahtelevainen, se satuttaa liikaa muita ihmisiä ja itseä hämmentää jos koko ajan mieli muutuu.
En ole luonteeltani oikutteleva, mutta en myöskään sopeutuvainen.
Olen todella harkitseva, mutta huono esim. säästämään, vaikka pidän kirjaa menoistani. Päätöksiä teen yleensä aika hitaasti, niitten pohtimiseen menee aikaa.
En myöskään tylsisty, mutta keksin itselleni aina tekemistä. Muita ihmisiä en todellakaan luokittele mitenkään " kyllästyttää / ei kyllästytä" koska se on ala-arvoista hommaa, ja kaikki ihmiset ovat mielenkiintoisia omalla tavallaan.

Huomautuksena tästä että nuorena kyllä olin ailahtelevainen. En tiennyt mitä halusin, ja elämässäni oli liikaa yhteen sopimattomia ristiriitoja.
Nyt olen 21-vuotias, en kyllä mikään sisäistä tasapainoa uhkuva tyyppi mutta ainakin kritiikki pysyy elossa hyvin :)

VAI NIN

"Kaksosen kanssa kannattaa itse pysyä jalat maassa, koska jos kaksosen maailma pyörähtää ympäri se on vuorokauden jälkeen taas samassa pisteessä."

"Vaikka hän saattaa vaikuttaa etäiseltä ja jopa viileältä, on sisus pehmeä ja herkkä, usein myös hyvin kiltti. Mene viereen, ota kainaloosi ja pidä häntä hyvänä. Kerro hänelle suoraan mutta lempeästi sinua vaivaavista asioista, yleensä kaksonen haluaa kehittyä ja oppia itsestään uutta. Pistä tarvittaessa tiukalle, mutta ei painostuksella."

Täsmälleen. =)

Kaksoset suojelevat usein itseään ehkä vähän "tarpeettomankin" lujasti, ja tämä helposti asioista loukkaantuminen kuuluu asiaan, varsinkin epävarmemmilla ja nuorilla kaksosilla.
Kaksoset ovat sisimmältään yllättävän herkkiä ihmisiä, eivätkä aina kykene helposti puhumaan kaikista tunteistaan. Juuri tunteiden käsittelyyn kaksonen saattaa joskus jopa eksyä, mutta uteliaana ja itsetutkiskelevaisena löytää ketterästi myös vastauksia itseensä.

Mielestäni kaksoset myös tuppaavat testaamaan omalla käytöksellään joskus vastapuolen "todellisia karvoja". Esimerkiksi olemalla viileä, etäinen ja loukkaantuneen oloinen, voi hän sanattomasti kaivata huomiotasi, hellyyttäsi, varmuutta jostakin asiasta. Kaksonen miettii jatkuvasti, ja ailahtelevuus on vahva osa persoonaa.

Älä luovuta. :) Kaksonen menettää nopeasti arvostuksensa ihmisiin, jotka eivät ota tarpeeksi selvää hänestä, ja ansaitse hänen herkkyyttään ja luottamustaan.

Kaksonen olen ja kuulostaa ihan minulta. Mielialat ailahtelevat aina ja kaiken aikaa.

Laitetaas pientä kysymystä kaksosnaisille.

Ollaan tunnettu reilu vuosi, pidettiin yhteyttä kirjoittamalla kavereina noin vuoden päivät ja nähtii työnpuolesta melkein päivittäin. Noin 7 viikkoa sitten aloimme tapailemaan, todella läheistä, läheisyyttä, käsikädessä kuljettiin ja rakkauden tunnustukset molemmin puolisia. Hän esitteli minut perhellenkin. Oikeestaan hänen alotteistaan koko juttu saanut alkunsa, olen ollut kyllä myös kiinnostunut ja antanut hänen myös sen ymmärtää.

Nyt on noin kolme viikkoa mennyt kun kaksonen on ollut tosi kylmä ja eteäinen, ollaan päivittäin yhteydessä mutta tunteista hän ei puhu juurikaan mitään, nähdään yleensä viikonloppuisin ja silloinkin tuntuu että kaikki ei ole ihan ok. Kun tätä häneltä kysyn niin vastaukset on, ei mikää, älä kysele yms yms... Itsetunnustanut rakkautta, ostanut muutaman lahjan, kertonut kuinka tärkeä hän minulle on, nyt viikonloppuna vein ruusuja 10kpl, en muista edes kiittikö, sano ainakin että älä ostele minulle lahjoja. Kun nähelle kirjoittelen tunteistani, kuinka paljon rakastan ja ikävöin niin saattaakäydä niin että hän ei edes vastaa viestiini mitää, ei edes toivota hyvää yötä illallla. Tämä siis silloin jos oon paljon kertonut hänelle tunteistani. Kuitenkin hän haluaa minua nähdä, silloin ollaan kuitenkin halailtu ja pussailtu..

Mitä ihmettä tämä on? Olen kalatmies ja hän kaksostyttö, ikäero noin 10 vuotta itse reilu kolmekymmentä.

Mielenkiintoista, vastaavanlainen tilanne itsellä päällä... Erikoista, kertokaahan viisaammat?

Ailahtelevaisuuden voin itsekin kaksosnaisena allekirjoittaa, ei ole kauan aikaa kun itku viimeksi vaihtui suoralta kädeltä nauruksi;) Sanoisin, että kaksoset saattavat vähän testailla ihmisiä, ehkä joskus olla vähän provokatiivisia että saa sen ihmisen sisimmän härnättyä esiin. Itselläni ainakin kestää aikaa, että pystyn päästämään ihmisiä todella lähelle, että antaisin sydämeni. Sitä ennen pitää varmistua toisesta kunnolla ja vasta sitten antaa palaa. Itse olen todella herkkä ja otan helposti itseeni jos sanoo jotain loukkaavaan viittaavaakaan, eli siltä osin aika rasittava:D Huomiota haluan rajattomasti vaikka esittäisinkin vähän etäistä, olen silti itse todella omistushaluinen. Haluan että nähdään vaivaa ja palvotaan maata jalkojen alla. Nuorena kävi niin, että en itsekään ollut perillä tunteista ja tunteiden kohde vaihtui hyvin nopeasti ja aiempaan tuli kyllästyttyä, vanhemmiten kaipaan pysyvyyttä ja lujaa parisuhdetta. Luottamus on ehdottoman tärkeää ja jos minua satuttaa, jää epäluulo vähintäänkin vuosikausiksi ja sen suhteen minulla on norsun muisti. Olen herkkä ja oikeudenmukainen, siksi en siedä vääryyksiä vaikka itse joskus johonkin tunteiden viemänä sortuisinkin. Kaksonen on oman tien kulkija, jolla on todella korkeat odotukset kumppanilta. Pitää olla kemiaa:)