Kun tulet en voi enää vastustaa sinua ja sinun silmiäsi.
Minä syön sinua silmilläni ja sinä minua. Miksi me emme kuitenkaan uskalla sanoa mitään. Olemmeko jo "liian aikuisia, liian järkeviä nauttiaksemme elämästä?"
Minä en jaksa enää ilman sinua. Kun seisomme samassa tilassa tunnen kätesi ympärilläni, vaikket kosketa minua. Onnistun kuitenkin aina säpsymään, jolloin huomaan että annat minulle heti tilaa. Säikytän sinut epävarmuudella aina kauemmaksi. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus. Olen pohjimmiltani kuitenkin aika arka. Enkä uskaltaisi "käydä kimppuusi" vaikka päässäni olisi tarve halata sinua. Tarve rakastaa sinua.
Ymmärrän hyvin että vaikka vaikutat kiinnostuneelta et tee aloitetta. Minunkin pitäisi osoittaa jotenkin selvemmin jotain. Mutta kun en uskalla. Vaikka olen päättänyt sanoa jotain, niin siitä ei tule mitään. Mutta muistathan olen minä jotain tehnyt joskus kuitenkin ?
Loppujen lopuksi minä kirjoittelen ihan turhaan, sinä et käy täällä. Vaikka kirjoittelisin kuinka paljon, siitä ei ole hyötyä, et käy täällä. Minun pitäisi tehdä jotain, mutta mitä ?
Enää en ole vain ihastunut. Olen rakastunut, tätä on kestänyt niin kauan. Tiedän että sata salamaa löisi lävitsemme jos vain uskaltaisimme sanoa pari sanaa: edes "minä pidän sinusta", miksi emme voi sanoa edes niitä sanoja.
Nauramme yhdessä, täytämme koko tilan kun olemme siinä yhdessä. Tunnen sen, tunnetko sinäkin ?
Minä syön sinua silmilläni ja sinä minua. Miksi me emme kuitenkaan uskalla sanoa mitään. Olemmeko jo "liian aikuisia, liian järkeviä nauttiaksemme elämästä?"
Minä en jaksa enää ilman sinua. Kun seisomme samassa tilassa tunnen kätesi ympärilläni, vaikket kosketa minua. Onnistun kuitenkin aina säpsymään, jolloin huomaan että annat minulle heti tilaa. Säikytän sinut epävarmuudella aina kauemmaksi. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus. Olen pohjimmiltani kuitenkin aika arka. Enkä uskaltaisi "käydä kimppuusi" vaikka päässäni olisi tarve halata sinua. Tarve rakastaa sinua.
Ymmärrän hyvin että vaikka vaikutat kiinnostuneelta et tee aloitetta. Minunkin pitäisi osoittaa jotenkin selvemmin jotain. Mutta kun en uskalla. Vaikka olen päättänyt sanoa jotain, niin siitä ei tule mitään. Mutta muistathan olen minä jotain tehnyt joskus kuitenkin ?
Loppujen lopuksi minä kirjoittelen ihan turhaan, sinä et käy täällä. Vaikka kirjoittelisin kuinka paljon, siitä ei ole hyötyä, et käy täällä. Minun pitäisi tehdä jotain, mutta mitä ?
Enää en ole vain ihastunut. Olen rakastunut, tätä on kestänyt niin kauan. Tiedän että sata salamaa löisi lävitsemme jos vain uskaltaisimme sanoa pari sanaa: edes "minä pidän sinusta", miksi emme voi sanoa edes niitä sanoja.
Nauramme yhdessä, täytämme koko tilan kun olemme siinä yhdessä. Tunnen sen, tunnetko sinäkin ?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ehkä en tule tänään, ehkä tulen, riippuu...
Jos tulen, minulle riittää vain katseemme salainen yhteys, rakkaus
mitä sinä teit joskus kuitenkin?
mitä olen tehnyt, ellet muista olen kait ollut samantekevä sinulle silloin ja varmaan nytkin ? Surullista jos näin olisi.
pääasia on meidän kohtaaminen minuutin ajan, joka
on fantastinen ajatus perhosineen vatsanpohjassa,
Neitoperho ja Ritariperho
Elämässä ei saa mitään jos ei pyydä.
totta.
Minkälainen mies saa tuollaisen kauniin kuvauksen aikaan?
en uskalla kertoa tuntomerkkejä, hän tunnistaa itsensä jo kirjoituksesta. mutta hän on hieman vanhempi mies. ehkä elämänkokemus ja yhteiset hetket ovat harhauttaneet minut. mene ja tiedä. no voisinhan antaa vaikka mitä tuntomerkkejä, ne sopisivat varmasti sataan tuhanteen mieheen joten antaa olla hieman salaisuuksia.
Rohkeutta.
Tartu hihaan rohkeasti ja saa onni omaksesi.
tekemään mitään ;) valitettavasti
kyllä meikäpoika tekee aloitteet kun sopiva hetki koittaa, kulta :)
jo valmiiksi ;)
toivottavasti pupu ei mene sinun pöksyihin, nimittäin minun pöksyihini se on jo mennyt ja näet sen ;)