Mies puhuu välillä, että aikoo kosia ja odottaa jotain sopivaa pyhäpäivää tms. esim. puhui pääsiäisestä, meni jo... nyt tulossa helluntai, vappu, jne. Juhlapäiviä menee, mutta mitään ei tapahdu. Kuulin, että se sanoi jollekin kaverilleen, että ei uskalla. Haluais jotenkin tehdä hetkestä täydellisen. Mutta tuon takia ilmeisesti sitä hetkeä ei sitten tule vaan se siirtyy ja siirtyy...
En ymmärrä, miksi siitä tulee suorituspaineita, kun itse en ainakaan ole vaatinut mitään erikoista, en edes ole omia toiveitani asiasta esittänyt koska mulle kelpaa se hetki sellaisena kuin se on. Kerran olen sanonut, että sen verran vanhanaikainen olen, että odotan, että mies kosii ja hän itse on samaa mieltä asiasta. Muuten hän saa toteuttaa hetken niin kuin haluaa. Olen sanonut, että kaikki loppu asiasta on hänen päätäntävallassaan, paikka, aika, tapa jne. Ollaan molemmat kolmikymppisiä, joten mistään teinijutusta ei ole enää kyse. Mies haluaa kihloihin ja naimisiin niin kuin minäkin, mutta sitä kosimista se nyt panikoi. Mitähän tässäkin tekis vai jäänkö vaan odottelemaan kun juhlapyhät seuraavat toinen toistaan ja mitään ei tapahdu. Kellään kokemusia?
En ymmärrä, miksi siitä tulee suorituspaineita, kun itse en ainakaan ole vaatinut mitään erikoista, en edes ole omia toiveitani asiasta esittänyt koska mulle kelpaa se hetki sellaisena kuin se on. Kerran olen sanonut, että sen verran vanhanaikainen olen, että odotan, että mies kosii ja hän itse on samaa mieltä asiasta. Muuten hän saa toteuttaa hetken niin kuin haluaa. Olen sanonut, että kaikki loppu asiasta on hänen päätäntävallassaan, paikka, aika, tapa jne. Ollaan molemmat kolmikymppisiä, joten mistään teinijutusta ei ole enää kyse. Mies haluaa kihloihin ja naimisiin niin kuin minäkin, mutta sitä kosimista se nyt panikoi. Mitähän tässäkin tekis vai jäänkö vaan odottelemaan kun juhlapyhät seuraavat toinen toistaan ja mitään ei tapahdu. Kellään kokemusia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mä en ymmärrä miksi miehen pitää kertoa naiselle, että hän aikoo kosia? Ja kertoa vielä suurin piirtein, että koska aikoo sen tehdä. (Vai kuulitko sen vaan muualta vahingossa?) Mikäs yllätys se sitten on? Tai onhan sekin yllätys kun (jos) ei kosi silloin kun piti… Ja jos on haluaa kertoa, niin sitten pitäis toimia eikä pitää toista jännityksessä ja odotuttaa. Jos mies on kertonut sinulle kosivansa ja jos tietää että haluat mennä naimisiin (tietääkö?) niin ei siinä kauheata jännittämistä pitäisi enää miehellä olla. Verrattuna siihen, että se olisi naiselle ihan yllätys. Ja kun olet kertonut, että sinulle ei ole niin tärkeä se aika ja tapa. Eri asia, jos olet hehkuttanut jonkun ystäväsi miehen kosintaa, että kuinka hän vei hänet Pariisiin ja jne. teki jotain romanttista. Siitä voi tulla suorituspaineita. Eiköhän mies rohkaise mielensä, jos on kyse vain siitä, että hän ei uskalla kosia. Eikä siitä, ettei ole sittenkään varma onko hän valmis menemään kihloihin ja naimisiin.
Pääsiäisestä vappuun on noin kuukausi. En tiedä kuinka kauan sitä ennen jo odotit. Ymmärrän tietysti, että odotat varmaan malttamattomana. Odottavan aika on pitkä. Ja onhan kihlaus ihana asia. Ja olet varmaan innoissasi. Tai nyt ehkä jo vähän kyllästynytkin, mutta kuitenkin… Odota vielä vappuun (enää puoltoista viikkoa!). Jos ei silloinkaan kuulu mitään niin voit ehkä huolestua. On kuitenkin melko varmaa, että mies kosii lähiaikoina eikä vuoden päästä tai vuosien... Jos on puhunut siitä sinulle ja (tai) kavereilleen.
Jos miehesi haluaa välttämättä kosia pyhäpäivänä niin siinä on kyllä se huono puoli, että niitä on aika harvoin… Jos tavallista sunnuntaita ei oteta laskuihin. Jos joku juhlapäivä menee ohi niin seuraavaa saa sitten tovin odotella. Onko sinulle ja miehellesi tärkeää, että mies kosii? Nimittäin voithan sinäkin kosia? Mutta siis jos miehesi kovasti haluaa kanssasi naimisiin niin uskon, että hän rohkaisee mielensä vaikka olisi kuinka arka. Mutta jos et jaksa odottaa niin puhu miehellesi jotenkin asiasta. Tai vihjaile, kun menette kultasepänliikkeen ohi tms.
No joo, en minäkään ymmärrä miksi kosintaa pitää panokoida ja yrittää tehdä siitä elämää suurempi tapahtuma.. Itse olin hirveässä flunssassa katsomassa ei-kovin-romanttista leffaa poikakaverini sylissä, kun poika otti ja kysäisi, että tulisitkos vaimokseni. Ja mikäs siinä, ei ollut syytä kieltäytyäkään.
Mutta tietysti on ihmisiä, joille kosinta on hirveän iso juttu. Eräs ystäväni tahtoo ehdottomasti mennä kihloihin Pariisissa... No, meitä on moneksi. Toivottavasti miehesi rohkaistuu!! Tai jos ei, niin periaatteista huolimatta voit ottaa ohjat käsiisi ja kosaista itse. Koita vinkata kuitenki jotain semmosta ettet odota mitää yberhienoayltiöromanttista kosintaa..
Minäpä taidan tietää kuka sinä olet :)
Parempi on kun et odota mitään. Kovin olette huteralla pohjalla.Tommosia tyyppejä on kai maailma täys. Kauniit ja rohkeet lempisarjoja.... huh..huh
mä odotin kihlautumista kahden vuoden ajan (seukattiin 5 vuotta), mutta mitään ei tapahtunu... kyllästyin touhuun ja laitoin just viime viikolla kiertoon. odotukset kovat, mut mitään erilaista ei tapahdu...
kesäkissa vapaana pitkästä aikaan...
miehiä on paljon liikkeellä!:)