Turun Hansa-vartijoiden valtuudet

järjestyslain alaisia järjestyksenvalvojia. Tämän olen itse kuullut poliisin sanovan. Siksipä ihmetyttääkin tämä nykyinen käytäntö, että ollaan vain vartijana vaikka väkisin.

täytyisi olla kirjoitti:

järjestyslain alaisia järjestyksenvalvojia. Tämän olen itse kuullut poliisin sanovan. Siksipä ihmetyttääkin tämä nykyinen käytäntö, että ollaan vain vartijana vaikka väkisin.

Lue lisää

Poliisi voi kiinteistön omistajan tai halitjan hakemuksesta hyväksyä tiloihin asetettavaksi järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat.

Hakemusta vain ei ole mikään pakko tehdä, vaan omistaja tai tilojen halitja voi vapaasti itse päättää mitä valvontaa tiloissa tarvitaan. Eli tekevätkö ko. hakemusta vai ei, toisaalta poliisinkaan ei ole aina pakko hyväksyä hakemusta.

Näin teki myös HKL Helsingin metrossa, vartijat ovat edelleen vartijoita eivät järjestyksenvalvojia. Raha tietysti ratkaisee nämäkin usein jos/kun ei ole mistä maksaa niin on selvää että edullisempi vaihtoehto valitaan, ei laatu eikä ihmisten (työtä tekevien vartijoiden, vieraiden ja muiden työntekijöiden)parempi turvallisuus tässä ratkaise.

Mikä se sellainen poliisi on joka ei tunne lakia?

Susi kirjoitti:

Poliisi voi kiinteistön omistajan tai halitjan hakemuksesta hyväksyä tiloihin asetettavaksi järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat.

Hakemusta vain ei ole mikään pakko tehdä, vaan omistaja tai tilojen halitja voi vapaasti itse päättää mitä valvontaa tiloissa tarvitaan. Eli tekevätkö ko. hakemusta vai ei, toisaalta poliisinkaan ei ole aina pakko hyväksyä hakemusta.

Näin teki myös HKL Helsingin metrossa, vartijat ovat edelleen vartijoita eivät järjestyksenvalvojia. Raha tietysti ratkaisee nämäkin usein jos/kun ei ole mistä maksaa niin on selvää että edullisempi vaihtoehto valitaan, ei laatu eikä ihmisten (työtä tekevien vartijoiden, vieraiden ja muiden työntekijöiden)parempi turvallisuus tässä ratkaise.

Mikä se sellainen poliisi on joka ei tunne lakia?

Lue lisää

Sellainen poliisi on posiisi.

Susi kirjoitti:

Poliisi voi kiinteistön omistajan tai halitjan hakemuksesta hyväksyä tiloihin asetettavaksi järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat.

Hakemusta vain ei ole mikään pakko tehdä, vaan omistaja tai tilojen halitja voi vapaasti itse päättää mitä valvontaa tiloissa tarvitaan. Eli tekevätkö ko. hakemusta vai ei, toisaalta poliisinkaan ei ole aina pakko hyväksyä hakemusta.

Näin teki myös HKL Helsingin metrossa, vartijat ovat edelleen vartijoita eivät järjestyksenvalvojia. Raha tietysti ratkaisee nämäkin usein jos/kun ei ole mistä maksaa niin on selvää että edullisempi vaihtoehto valitaan, ei laatu eikä ihmisten (työtä tekevien vartijoiden, vieraiden ja muiden työntekijöiden)parempi turvallisuus tässä ratkaise.

Mikä se sellainen poliisi on joka ei tunne lakia?

Lue lisää

Turun alueen järjestyksenvalvojista ja vartijoista. Taitaa olla niin, että on hieman virkaintoinen. Asiakkaille tästä järjestelystä ei olekaan haittaa, vaan puhuin vartijoiden oikeusturvasta. Mutta hyvä jos se on tosta vaan kiinteistönomistajan/haltijan päätettävissä. Kyseessä kun kuitenkin on esim. Hansatorin osalta yleinen tila, jossa vartijalla ei ole vartijan oikeuksia. Näin siis jotenkin oli se poliisin sanoma.

vastaa kirjoitti:

Turun alueen järjestyksenvalvojista ja vartijoista. Taitaa olla niin, että on hieman virkaintoinen. Asiakkaille tästä järjestelystä ei olekaan haittaa, vaan puhuin vartijoiden oikeusturvasta. Mutta hyvä jos se on tosta vaan kiinteistönomistajan/haltijan päätettävissä. Kyseessä kun kuitenkin on esim. Hansatorin osalta yleinen tila, jossa vartijalla ei ole vartijan oikeuksia. Näin siis jotenkin oli se poliisin sanoma.

Lue lisää

Asiaan vaikuttavat nimenomaan toimialue-erot.
Vartijan tehtävänä on suojata pääsääntöisesti yksityisellä paikalla omaisuutta ja/tai ihmisiä. Siis kauppaliikkeiden sisätiloissa vartijat voivat hyvin toimia.

Järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat voivat valvoa järjestystä ja turvallisuutta sen lisäksi että suojaavat ihmisiä ja omaisuutta, ja he voivat tehdä sen myös liikkeiden ulkopuolella käytävä- ja kulkuväyläalueella. Esimerkiksi mainittu Hansatori on sikäli hankala paikka juridisesti, että se on ulkona yleisellä paikalla olevaa tilaa (jossa on kylläkin katto päällä, mutta se ei muuta juridista asemaa), ja vartijan toimivaltuudet siellä ovat varsin vähissä. Sen sijaan järjestyksenvalvojalle se käy hyvin toimialueeksi.

Lisäksi tulevat kaikki Hansakorttelin kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa vartija toimia lainkaan, vaan ne kuuluvat majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen mukaisesti asetetuille järjestyksenvalvojille. Niissä siis on suurimmat toimivaltuudet, mutta esim. teleskooppipatukka ei voi kuulua varustukseen. Hansan vartjoiden, jotka toimivat myös näissä kohteissa, tulee olla myös järjestyksenvalvojia. Asiakkaan kannalta ongelma on se, että vartija on silti vartijan asussa, vaikkakin JV:n oikeuksilla, eikä vartijan asuun edes saa kiinnittää minkäänlaista JV-tunnusta siksi aikaa kun valvoo kahvila/ravintoa-aluetta. Vartijan/JV:n kannalta ongelmallista on juuri tuo välinepuoli, sillä kahvilassa pitää olla JV-sääntöjen mukaiset koulutukset ja välineet eikä vartijasääntöjen mukaiset.
Tuohonkin kahvila-ongelmaan järjestyslaki toisi ratkaisun, sillä kauppakeskusalueella järjestyslaki-JV voisi toimia myös kahvila/ravintola-alueella joskin järjestyslakioikeuksilla ja silloin vartijasääntöjen mukaisessa varustuksessa. Tai hän voisi vaihtaa MARA-JV-varustukseen ja olla puvun JV-tunnuksilla.

Monimutkainen juttu... kaikille on paikkansa.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Asiaan vaikuttavat nimenomaan toimialue-erot.
Vartijan tehtävänä on suojata pääsääntöisesti yksityisellä paikalla omaisuutta ja/tai ihmisiä. Siis kauppaliikkeiden sisätiloissa vartijat voivat hyvin toimia.

Järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat voivat valvoa järjestystä ja turvallisuutta sen lisäksi että suojaavat ihmisiä ja omaisuutta, ja he voivat tehdä sen myös liikkeiden ulkopuolella käytävä- ja kulkuväyläalueella. Esimerkiksi mainittu Hansatori on sikäli hankala paikka juridisesti, että se on ulkona yleisellä paikalla olevaa tilaa (jossa on kylläkin katto päällä, mutta se ei muuta juridista asemaa), ja vartijan toimivaltuudet siellä ovat varsin vähissä. Sen sijaan järjestyksenvalvojalle se käy hyvin toimialueeksi.

Lisäksi tulevat kaikki Hansakorttelin kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa vartija toimia lainkaan, vaan ne kuuluvat majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen mukaisesti asetetuille järjestyksenvalvojille. Niissä siis on suurimmat toimivaltuudet, mutta esim. teleskooppipatukka ei voi kuulua varustukseen. Hansan vartjoiden, jotka toimivat myös näissä kohteissa, tulee olla myös järjestyksenvalvojia. Asiakkaan kannalta ongelma on se, että vartija on silti vartijan asussa, vaikkakin JV:n oikeuksilla, eikä vartijan asuun edes saa kiinnittää minkäänlaista JV-tunnusta siksi aikaa kun valvoo kahvila/ravintoa-aluetta. Vartijan/JV:n kannalta ongelmallista on juuri tuo välinepuoli, sillä kahvilassa pitää olla JV-sääntöjen mukaiset koulutukset ja välineet eikä vartijasääntöjen mukaiset.
Tuohonkin kahvila-ongelmaan järjestyslaki toisi ratkaisun, sillä kauppakeskusalueella järjestyslaki-JV voisi toimia myös kahvila/ravintola-alueella joskin järjestyslakioikeuksilla ja silloin vartijasääntöjen mukaisessa varustuksessa. Tai hän voisi vaihtaa MARA-JV-varustukseen ja olla puvun JV-tunnuksilla.

Monimutkainen juttu... kaikille on paikkansa.

Lue lisää

Tässähän tämä ongelma siis tuli. Eikö voisi olla vaikka pari vartijaa ja pari jv-vartijaa? Entä mitä olet mieltä siitä, että muutettaisiin tämä monimutkainen, tämän päivän kaupankäyntiin huonosti sopiva, nimikejärjestelmä siten, että olisi vain yksi ammattinimike ja yhdet oikeudet? Ne kun nyt käytännössä eivät enää poikkea toisistaan, vaan ero tehdään sitten aina vasta käräjillä. Olisi siis esim. vain vartijoita tai mikä se nimike nyt sitten olisikin?

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Asiaan vaikuttavat nimenomaan toimialue-erot.
Vartijan tehtävänä on suojata pääsääntöisesti yksityisellä paikalla omaisuutta ja/tai ihmisiä. Siis kauppaliikkeiden sisätiloissa vartijat voivat hyvin toimia.

Järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat voivat valvoa järjestystä ja turvallisuutta sen lisäksi että suojaavat ihmisiä ja omaisuutta, ja he voivat tehdä sen myös liikkeiden ulkopuolella käytävä- ja kulkuväyläalueella. Esimerkiksi mainittu Hansatori on sikäli hankala paikka juridisesti, että se on ulkona yleisellä paikalla olevaa tilaa (jossa on kylläkin katto päällä, mutta se ei muuta juridista asemaa), ja vartijan toimivaltuudet siellä ovat varsin vähissä. Sen sijaan järjestyksenvalvojalle se käy hyvin toimialueeksi.

Lisäksi tulevat kaikki Hansakorttelin kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa vartija toimia lainkaan, vaan ne kuuluvat majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen mukaisesti asetetuille järjestyksenvalvojille. Niissä siis on suurimmat toimivaltuudet, mutta esim. teleskooppipatukka ei voi kuulua varustukseen. Hansan vartjoiden, jotka toimivat myös näissä kohteissa, tulee olla myös järjestyksenvalvojia. Asiakkaan kannalta ongelma on se, että vartija on silti vartijan asussa, vaikkakin JV:n oikeuksilla, eikä vartijan asuun edes saa kiinnittää minkäänlaista JV-tunnusta siksi aikaa kun valvoo kahvila/ravintoa-aluetta. Vartijan/JV:n kannalta ongelmallista on juuri tuo välinepuoli, sillä kahvilassa pitää olla JV-sääntöjen mukaiset koulutukset ja välineet eikä vartijasääntöjen mukaiset.
Tuohonkin kahvila-ongelmaan järjestyslaki toisi ratkaisun, sillä kauppakeskusalueella järjestyslaki-JV voisi toimia myös kahvila/ravintola-alueella joskin järjestyslakioikeuksilla ja silloin vartijasääntöjen mukaisessa varustuksessa. Tai hän voisi vaihtaa MARA-JV-varustukseen ja olla puvun JV-tunnuksilla.

Monimutkainen juttu... kaikille on paikkansa.

Lue lisää

kirjoitit: "Asiakkaan kannalta ongelma on se, että vartija on silti vartijan asussa, vaikkakin JV:n oikeuksilla, eikä vartijan asuun edes saa kiinnittää minkäänlaista JV-tunnusta siksi aikaa kun valvoo kahvila/ravintoa-aluetta."

Mites vartijan asussa olevalla vartijalla voi olla järjestyslain mukaisen JV:n toimintaoikeudet? Kyllähän sillä järjestyslain mukaisella JV:llä täytyy olla myös JV:n tunnukset. Miksi vartijan asuun ei saisi kiinnittää JV-tunnusta kunhan näkyvissä ei ole yhtäaikaa vartijan ja JV:n tunnuksia? Väitteeseesi löytynee faktaa mustaa valkoisella.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Asiaan vaikuttavat nimenomaan toimialue-erot.
Vartijan tehtävänä on suojata pääsääntöisesti yksityisellä paikalla omaisuutta ja/tai ihmisiä. Siis kauppaliikkeiden sisätiloissa vartijat voivat hyvin toimia.

Järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat voivat valvoa järjestystä ja turvallisuutta sen lisäksi että suojaavat ihmisiä ja omaisuutta, ja he voivat tehdä sen myös liikkeiden ulkopuolella käytävä- ja kulkuväyläalueella. Esimerkiksi mainittu Hansatori on sikäli hankala paikka juridisesti, että se on ulkona yleisellä paikalla olevaa tilaa (jossa on kylläkin katto päällä, mutta se ei muuta juridista asemaa), ja vartijan toimivaltuudet siellä ovat varsin vähissä. Sen sijaan järjestyksenvalvojalle se käy hyvin toimialueeksi.

Lisäksi tulevat kaikki Hansakorttelin kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa vartija toimia lainkaan, vaan ne kuuluvat majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen mukaisesti asetetuille järjestyksenvalvojille. Niissä siis on suurimmat toimivaltuudet, mutta esim. teleskooppipatukka ei voi kuulua varustukseen. Hansan vartjoiden, jotka toimivat myös näissä kohteissa, tulee olla myös järjestyksenvalvojia. Asiakkaan kannalta ongelma on se, että vartija on silti vartijan asussa, vaikkakin JV:n oikeuksilla, eikä vartijan asuun edes saa kiinnittää minkäänlaista JV-tunnusta siksi aikaa kun valvoo kahvila/ravintoa-aluetta. Vartijan/JV:n kannalta ongelmallista on juuri tuo välinepuoli, sillä kahvilassa pitää olla JV-sääntöjen mukaiset koulutukset ja välineet eikä vartijasääntöjen mukaiset.
Tuohonkin kahvila-ongelmaan järjestyslaki toisi ratkaisun, sillä kauppakeskusalueella järjestyslaki-JV voisi toimia myös kahvila/ravintola-alueella joskin järjestyslakioikeuksilla ja silloin vartijasääntöjen mukaisessa varustuksessa. Tai hän voisi vaihtaa MARA-JV-varustukseen ja olla puvun JV-tunnuksilla.

Monimutkainen juttu... kaikille on paikkansa.

Lue lisää

Ihan hyvä pointti sulla. Pari asiaa haluaisin vaan korjata. En ole itse tutustunut kyseiseen kohteeseen mutta... Jos paikalla olisi vartiointiliikkeen asettamia järjestyksenvalvojia niin heillä OLISI oikeus kantaa esim. teleskooppipatukkaa! Jos on esim. jossain kahvilassa "tavallisena portsarina" niin ei tietenkään saa kantaa. Vartiontiliikkeen asettamana JV:nä saa!
Meillä pääkaupunkiseudulla on seuraavanlainen ratkaisu:
Esim. kauppakeskuksissa kaikki kentällä olevat toimivat järjestyksenvalvojina, paitsi esim. jonkun tietyn kaupan paikallisvartija. JV:nä sitten kiertää esim. eri pienissä kaupoissa ja puuttuu mahdollisiin tilanteisiin sekä kaupoissa että kauppakeskuksen "yleisellä alueella"... Tämähän olisi vaihtoehto myös Hansa-korttelille!? Edellytyksenä tietenkin että asiakas itse on halukas ajamaan asiaa eteenpäin... Omasta mielestäni kannattava vaihtoehto! Antaa paljon paremmat edellytykset vartijoille toimia.

nyt ihan noin kirjoitti:

kirjoitit: "Asiakkaan kannalta ongelma on se, että vartija on silti vartijan asussa, vaikkakin JV:n oikeuksilla, eikä vartijan asuun edes saa kiinnittää minkäänlaista JV-tunnusta siksi aikaa kun valvoo kahvila/ravintoa-aluetta."

Mites vartijan asussa olevalla vartijalla voi olla järjestyslain mukaisen JV:n toimintaoikeudet? Kyllähän sillä järjestyslain mukaisella JV:llä täytyy olla myös JV:n tunnukset. Miksi vartijan asuun ei saisi kiinnittää JV-tunnusta kunhan näkyvissä ei ole yhtäaikaa vartijan ja JV:n tunnuksia? Väitteeseesi löytynee faktaa mustaa valkoisella.

Lue lisää

En tuossa kohdassa kirjoittanut järjestyslain mukaisista järjestyksenvalvojista, vaan majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen (MARA) mukaisista järjestyksenvalvojista. Kahvila- ja ravintolakohteissa voi järjestyksenvalvojana MARA:n nojalla asetettuna järjestyksenvalvojana toimia myös vartioimisliikkeen vartija, joka on kuitenkin silloin vartijan asussa vaikka JV:n toimivaltuuksilla.
Järjestyslain mukaisella JV:llä pitää olla JV-asu eikä vartijan asua, se on siis aivan eri juttu.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista kieltää kiinnittämästä vartijan asuun mitään muita tekstejä tai tunnuksia kuin pakolliset (vartija/väktare ja vartioimisliikkeen nimi tai liikemerkki). Siis JV-laattaakaan ei siihen asuun saa kiinnittää, mikä on sikäli varsin tyhmä juttu, mutta niin se vaan on. Sillä ei ole merkitystä ovatko vartijan tunnukset silloin näkyvillä vai ei, kun kerran siihen asuun ei alunperinkään saa mitään kiinnittää. Ks. Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista 9 § 3 mom

Vartija pääkaupunkiseudulta kirjoitti:

Ihan hyvä pointti sulla. Pari asiaa haluaisin vaan korjata. En ole itse tutustunut kyseiseen kohteeseen mutta... Jos paikalla olisi vartiointiliikkeen asettamia järjestyksenvalvojia niin heillä OLISI oikeus kantaa esim. teleskooppipatukkaa! Jos on esim. jossain kahvilassa "tavallisena portsarina" niin ei tietenkään saa kantaa. Vartiontiliikkeen asettamana JV:nä saa!
Meillä pääkaupunkiseudulla on seuraavanlainen ratkaisu:
Esim. kauppakeskuksissa kaikki kentällä olevat toimivat järjestyksenvalvojina, paitsi esim. jonkun tietyn kaupan paikallisvartija. JV:nä sitten kiertää esim. eri pienissä kaupoissa ja puuttuu mahdollisiin tilanteisiin sekä kaupoissa että kauppakeskuksen "yleisellä alueella"... Tämähän olisi vaihtoehto myös Hansa-korttelille!? Edellytyksenä tietenkin että asiakas itse on halukas ajamaan asiaa eteenpäin... Omasta mielestäni kannattava vaihtoehto! Antaa paljon paremmat edellytykset vartijoille toimia.

Lue lisää

Silloin kun toimitaan MARAn, kokontumislain, ulkoilulain, tai merimieslain mukaisesti asetettuna järjestyksenvalvojana, on noudatettava järjestyksenvalvojista annettuja voimankäyttövälinesäädöksiä (tosin niitä ei tällä hetkellä ole olemassa, mutta se on toinen juttu). AINOASTAAN järjestyslain nojalla asetettuna toimiva järjestyksenvalvoja noudattaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisia vartijan voimankäyttövälinesäädöksiä.

Sillä ei ole kahvila/ravintola-kohteessa MITÄÄN merkitystä, kuka on JV:n työnantaja, eli vartioimisliikkeet ovat siinä aivan samassa asemassa kuin kaikki muutkin. Tässä suhteessa ainoa poikkeus on, että vartija voi toimia järjestyksenvalvojana mutta olla silti vartijan asussa. Silti, se vartija asussa oleva MARA-JV ei saa kantaa teleskooppipatukkaa koska tkp on mahdollinen vain vartioimistehtävässä tai järjestyslaki-JV-tehtävässä. Eikä edes kaasua saa kanniskella, ellei ole JV-voimankäyttökurssia käytynä ja JV-kortissa siitä merkintää, olipa vartijan hommissa oikeus kaasuun tai ei.

Kahvilassa oleva JV on aina mainitsemasi "tavallinen portsari", ellei sitten kyseessä ole järjestyslain mukainen kauppakeskuksessa sijaitseva kahvila.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

En tuossa kohdassa kirjoittanut järjestyslain mukaisista järjestyksenvalvojista, vaan majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen (MARA) mukaisista järjestyksenvalvojista. Kahvila- ja ravintolakohteissa voi järjestyksenvalvojana MARA:n nojalla asetettuna järjestyksenvalvojana toimia myös vartioimisliikkeen vartija, joka on kuitenkin silloin vartijan asussa vaikka JV:n toimivaltuuksilla.
Järjestyslain mukaisella JV:llä pitää olla JV-asu eikä vartijan asua, se on siis aivan eri juttu.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista kieltää kiinnittämästä vartijan asuun mitään muita tekstejä tai tunnuksia kuin pakolliset (vartija/väktare ja vartioimisliikkeen nimi tai liikemerkki). Siis JV-laattaakaan ei siihen asuun saa kiinnittää, mikä on sikäli varsin tyhmä juttu, mutta niin se vaan on. Sillä ei ole merkitystä ovatko vartijan tunnukset silloin näkyvillä vai ei, kun kerran siihen asuun ei alunperinkään saa mitään kiinnittää. Ks. Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista 9 § 3 mom

Lue lisää

ja järjestyksenvalvontatehtävissä käytettävästä vaatetuksesta?

Vartioimistehtävissä on käytettävä vartijanasua, järjestyksenvalvontatehtävissä tehtävän mukaista asua, vaikka olisitkin järjestyslain mukaan asetettu järjestyksenvalvontatehtävään.

vartioimistehtävissä kirjoitti:

ja järjestyksenvalvontatehtävissä käytettävästä vaatetuksesta?

Vartioimistehtävissä on käytettävä vartijanasua, järjestyksenvalvontatehtävissä tehtävän mukaista asua, vaikka olisitkin järjestyslain mukaan asetettu järjestyksenvalvontatehtävään.

Lue lisää

Vartijan asusta on säädökset, kute järjestyslain nojalla asetetun järjestyksenvalvojankin asusta. Käytännössä ne vat samat säädökset lukuuottamatta sitä että toisessa asussa pitää lukea "vartija" ja/tai "väktare" ja toisessa taas "järjestyksenvalvoja / ordningsvakt".

Muissa JV-tehtävissä toimiessa laki ei sano mitään asusta, ainoastaan tunnuksista.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

En tuossa kohdassa kirjoittanut järjestyslain mukaisista järjestyksenvalvojista, vaan majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen (MARA) mukaisista järjestyksenvalvojista. Kahvila- ja ravintolakohteissa voi järjestyksenvalvojana MARA:n nojalla asetettuna järjestyksenvalvojana toimia myös vartioimisliikkeen vartija, joka on kuitenkin silloin vartijan asussa vaikka JV:n toimivaltuuksilla.
Järjestyslain mukaisella JV:llä pitää olla JV-asu eikä vartijan asua, se on siis aivan eri juttu.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista kieltää kiinnittämästä vartijan asuun mitään muita tekstejä tai tunnuksia kuin pakolliset (vartija/väktare ja vartioimisliikkeen nimi tai liikemerkki). Siis JV-laattaakaan ei siihen asuun saa kiinnittää, mikä on sikäli varsin tyhmä juttu, mutta niin se vaan on. Sillä ei ole merkitystä ovatko vartijan tunnukset silloin näkyvillä vai ei, kun kerran siihen asuun ei alunperinkään saa mitään kiinnittää. Ks. Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista 9 § 3 mom

Lue lisää

Että ravintolassa voi minkään lain mukaan toimia vartijan tunnuksilla järjestyksenvalvojan toimintaoikeuksilla. Jos toimitaan järjestyksenvalvojana on JV tunnukset ja jos toimitaan vartijana on vartijan tunnukset. Liittänet vastaukseesi siteereuksen laista millä perustelet väitteesi.

Tiedän kyllä paremmin kuin hyvin vartijan asua koskevan asetuksen. Jos vartijan tai järjestyksenvalvojan tunnus kiinnitetään asuun esim. tarralla tai vaikka napeilla ei laki varmasti estä tunnuksen vaihtamista siirryttäessä eri toimialueelle. Vai väitätkö, että asetus määrää, että tunnus on oltava ommeltuna vaatteeseen? Ongelmallista tunnusten vaihtaminen on tietysti esim. silloin jos käytetään takkia jonka selkään on tunnus myös vaihdettava. Jossain on asia ratkaistu siten, että kun toimitaan järjestyksenvalvojana on päällä JV tunnuksilla varustettu liivi ja vartijana otetaan liivi pois ja alla on vartijan tunnuksilla varustetut vaatteet. Hankalaa mutta lain mukaan täysin mahdollista.

usko kirjoitti:

Että ravintolassa voi minkään lain mukaan toimia vartijan tunnuksilla järjestyksenvalvojan toimintaoikeuksilla. Jos toimitaan järjestyksenvalvojana on JV tunnukset ja jos toimitaan vartijana on vartijan tunnukset. Liittänet vastaukseesi siteereuksen laista millä perustelet väitteesi.

Tiedän kyllä paremmin kuin hyvin vartijan asua koskevan asetuksen. Jos vartijan tai järjestyksenvalvojan tunnus kiinnitetään asuun esim. tarralla tai vaikka napeilla ei laki varmasti estä tunnuksen vaihtamista siirryttäessä eri toimialueelle. Vai väitätkö, että asetus määrää, että tunnus on oltava ommeltuna vaatteeseen? Ongelmallista tunnusten vaihtaminen on tietysti esim. silloin jos käytetään takkia jonka selkään on tunnus myös vaihdettava. Jossain on asia ratkaistu siten, että kun toimitaan järjestyksenvalvojana on päällä JV tunnuksilla varustettu liivi ja vartijana otetaan liivi pois ja alla on vartijan tunnuksilla varustetut vaatteet. Hankalaa mutta lain mukaan täysin mahdollista.

Lue lisää

Ongelmahan on juuri valtioneuvoston asetuksen yksityisistä turvallisuuspalveluista 9 § 3 momentin tulkinta. Se käytännössä estää JV-laatan käyttämisen, mikäli se laatta kiinnitettäisiin vartijan asuun.

Keinoja tämän ongelman kiertämiseen on kyllä olemassa varsin paljon. Vartija voi käyttää JV-liiviä, jolloin mitään ei ole kiinnitettynä vartijan asuun. Vartija voi myös laittaa vartijan asun päälle jonkin muun takin/paidan/liivin ja siihen kiinnittää JV-laatan. Ja sekin on yksi keino, että vartijan asusta ensin irroittaa vartijan tunnukset ja sitten kiinnittää siihen JV-tunnukset kun se ei enää ole vartijan asu. Mutta se kaikkein helpoin ratkaisu, eli irtolaatan kiinnittäminen vartijan asuun jollakin klipsulla, ei käy.

Ajatukseni siitä, että vartija voi toimia vartijan asussa JV-oikeuksilla ollessaan JV-tehtävässä, perustuu Sisäasianministeriön kantaan, joka ilmenee mm. vuoden 1999 JV-koulutusmateriaalista (jotakuinkin "myös vartija voi toimia järjestyksenvalvojana, mutta hänet pitää olla silloin JV:ksi hyväksytty"), ja se puolestaan perustunee tulkintaa vartioimisliikelain ja sittemmin LYTP:n kohdista, jotka määrittelevät mikä on vartija, mikä on vartioimisliike, mikä on vartioimistehtävä ja että on oikeus ottaa vastaan JV-(JM-) tehtäviä.

Siis: koska JV-tyyppinen toiminta on vartioimisliikkeille erikseen sallittu, ja se kattaa myös vartioimistoiminnalle ominaiset henkilöiden ja omaisuuden suojaamiset, niin koska tehtävää suorittaa henkilö, joka on vartioimisliikkeen palveluksessa, on hänet katsottu vartijaksi. LYTP 32 § 1 mom pakottaa vartijan käyttämään vartijan asua, eikä 2 mom anna siihen poikkeusmahdollisuutta JV-tehtävissä. Tämän päätelmän seurauksena vartijan pitää käyttää vartijan asua, jos hän suorittaa vartijalle tyypillisiä tehtäviä vaikka toimisikin JV:ksi asetettuna.

OLEN SAMAA MIELTÄ KANSSASI SIITÄ, ettei tämä ministeriön kanta ole mitenkään järkevä saati pakollinen, koska aivan yhtä hyvin voisi soveltaa LYTP 32 § 3 momenttia, joka kieltää käyttämästä asua muutoin kuin vartioimistehtävässä; pitää vaan päättää että JV-tehtävä ei selvästikään ole vartioimistehtävä koska se perustuu ihan eri lainsäädäntöön, olivatpa toimenkuvat miten samankaltaisia tahansa. Näin se kaiken järjen mukaan pitäisi olla.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Ongelmahan on juuri valtioneuvoston asetuksen yksityisistä turvallisuuspalveluista 9 § 3 momentin tulkinta. Se käytännössä estää JV-laatan käyttämisen, mikäli se laatta kiinnitettäisiin vartijan asuun.

Keinoja tämän ongelman kiertämiseen on kyllä olemassa varsin paljon. Vartija voi käyttää JV-liiviä, jolloin mitään ei ole kiinnitettynä vartijan asuun. Vartija voi myös laittaa vartijan asun päälle jonkin muun takin/paidan/liivin ja siihen kiinnittää JV-laatan. Ja sekin on yksi keino, että vartijan asusta ensin irroittaa vartijan tunnukset ja sitten kiinnittää siihen JV-tunnukset kun se ei enää ole vartijan asu. Mutta se kaikkein helpoin ratkaisu, eli irtolaatan kiinnittäminen vartijan asuun jollakin klipsulla, ei käy.

Ajatukseni siitä, että vartija voi toimia vartijan asussa JV-oikeuksilla ollessaan JV-tehtävässä, perustuu Sisäasianministeriön kantaan, joka ilmenee mm. vuoden 1999 JV-koulutusmateriaalista (jotakuinkin "myös vartija voi toimia järjestyksenvalvojana, mutta hänet pitää olla silloin JV:ksi hyväksytty"), ja se puolestaan perustunee tulkintaa vartioimisliikelain ja sittemmin LYTP:n kohdista, jotka määrittelevät mikä on vartija, mikä on vartioimisliike, mikä on vartioimistehtävä ja että on oikeus ottaa vastaan JV-(JM-) tehtäviä.

Siis: koska JV-tyyppinen toiminta on vartioimisliikkeille erikseen sallittu, ja se kattaa myös vartioimistoiminnalle ominaiset henkilöiden ja omaisuuden suojaamiset, niin koska tehtävää suorittaa henkilö, joka on vartioimisliikkeen palveluksessa, on hänet katsottu vartijaksi. LYTP 32 § 1 mom pakottaa vartijan käyttämään vartijan asua, eikä 2 mom anna siihen poikkeusmahdollisuutta JV-tehtävissä. Tämän päätelmän seurauksena vartijan pitää käyttää vartijan asua, jos hän suorittaa vartijalle tyypillisiä tehtäviä vaikka toimisikin JV:ksi asetettuna.

OLEN SAMAA MIELTÄ KANSSASI SIITÄ, ettei tämä ministeriön kanta ole mitenkään järkevä saati pakollinen, koska aivan yhtä hyvin voisi soveltaa LYTP 32 § 3 momenttia, joka kieltää käyttämästä asua muutoin kuin vartioimistehtävässä; pitää vaan päättää että JV-tehtävä ei selvästikään ole vartioimistehtävä koska se perustuu ihan eri lainsäädäntöön, olivatpa toimenkuvat miten samankaltaisia tahansa. Näin se kaiken järjen mukaan pitäisi olla.

Lue lisää

sekoitat asioita. Eihän tämä "myös vartija voi toimia järjestyksenvalvojana, mutta hänet pitää olla silloin JV:ksi hyväksytty" tarkoita sitä, että vartijaTUNNUKSILLA varustettu henkilö voi toimia järjestyksenvalvojana vaan sitä, että henkilö joka tekee vartijana töitä voi toimia myös järjestyksenvalvojana. Toimiakseen JV:nä henkilö tarvitsee JV hyväksynnän (joko kortin tai poliisin hyväksynnän tilapäisesti kyseiseen tilaisuuteen) ja lisäksi JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSET. Ja kyllä, vartioimisliike voi ottaa myös vastaan toimeksiannon jv-tehtävien hoitamiseksi (kuten tiedän monessa liikkeessä tehtävänkin) mutta toimiessaan järjestyksenvalvojana heillä on järjestyksenvalvojan TUNNUKSET. Ei järjestyksenvalvontatehtävissä toimivaa vartijaa pakoteta käyttämään vartijan asua. Vartijan asua käytetään vartioimistehtävissä.
vartioimistehtäviä ovat:

LYTP2§, määritelmät
3) vartioimistehtävällä omaisuuden varti-oimista, henkilön koskemattomuuden suo-jaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toi-meksiantajaan kohdistuneiden rikosten pal-jastamista samoin kuin näiden tehtävien val-vomista;
4) myymälätarkkailulla vartioimistehtävää, jossa vartioidaan myymälässä myytävää omaisuutta;
5) henkivartijatehtävällä vartioimistehtä-vää, jossa suojataan tietyn henkilön koske-mattomuutta;
6) arvokuljetustehtävällä vartioimistehtä-vää, jossa vartioidaan kuljetettavana olevaa arvo-omaisuutta;

Kuten näät, ei tässä listassa ole mainittu JÄRJESTYKSENVALVONTATEHTÄVIÄ.

LYTP 9§
"Vartioimisliike saa kuitenkin ottaa vastaan toimeksiannon järjestyksenvalvojista anne-tussa laissa (533/1999) tarkoitettujen järjes-tyksenvalvojan tehtävien suorittamisesta."

Eli kun otetaan vastaan toimeksianto jv-tehtävien suorittamisesta toimitaan järjestyksenvalvojia koskevan lainsäädännön mukaisesti (tunnukset, hyväksynnät jne).

Viittauksesi 32§ on oikea mutta ongelma vaan on se, että JV-tehtävä ei ole vartioimistehtävä. Siitä ei tee vartioimistehtävää se, että vartioimisliike on ottanut toimeksiannon vastaan. Eli järjestyksenvalvontatehtäviä hoitava vartioimisliikkeen työntekijä on oltava varustettu järjestyksenvalvojan tunnuksilla. Vartioimistehtäviä hoitavan taas vartijan tunnuksilla pl. ne kolme tehtävää mistä vastaava hoitaja voi päättä käytettävän siviilivaatetusta.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Asiaan vaikuttavat nimenomaan toimialue-erot.
Vartijan tehtävänä on suojata pääsääntöisesti yksityisellä paikalla omaisuutta ja/tai ihmisiä. Siis kauppaliikkeiden sisätiloissa vartijat voivat hyvin toimia.

Järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat voivat valvoa järjestystä ja turvallisuutta sen lisäksi että suojaavat ihmisiä ja omaisuutta, ja he voivat tehdä sen myös liikkeiden ulkopuolella käytävä- ja kulkuväyläalueella. Esimerkiksi mainittu Hansatori on sikäli hankala paikka juridisesti, että se on ulkona yleisellä paikalla olevaa tilaa (jossa on kylläkin katto päällä, mutta se ei muuta juridista asemaa), ja vartijan toimivaltuudet siellä ovat varsin vähissä. Sen sijaan järjestyksenvalvojalle se käy hyvin toimialueeksi.

Lisäksi tulevat kaikki Hansakorttelin kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa vartija toimia lainkaan, vaan ne kuuluvat majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen mukaisesti asetetuille järjestyksenvalvojille. Niissä siis on suurimmat toimivaltuudet, mutta esim. teleskooppipatukka ei voi kuulua varustukseen. Hansan vartjoiden, jotka toimivat myös näissä kohteissa, tulee olla myös järjestyksenvalvojia. Asiakkaan kannalta ongelma on se, että vartija on silti vartijan asussa, vaikkakin JV:n oikeuksilla, eikä vartijan asuun edes saa kiinnittää minkäänlaista JV-tunnusta siksi aikaa kun valvoo kahvila/ravintoa-aluetta. Vartijan/JV:n kannalta ongelmallista on juuri tuo välinepuoli, sillä kahvilassa pitää olla JV-sääntöjen mukaiset koulutukset ja välineet eikä vartijasääntöjen mukaiset.
Tuohonkin kahvila-ongelmaan järjestyslaki toisi ratkaisun, sillä kauppakeskusalueella järjestyslaki-JV voisi toimia myös kahvila/ravintola-alueella joskin järjestyslakioikeuksilla ja silloin vartijasääntöjen mukaisessa varustuksessa. Tai hän voisi vaihtaa MARA-JV-varustukseen ja olla puvun JV-tunnuksilla.

Monimutkainen juttu... kaikille on paikkansa.

Lue lisää

"Lisäksi tulevat kaikki Hansakorttelin kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa vartija toimia lainkaan, vaan ne kuuluvat majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen mukaisesti asetetuille järjestyksenvalvojille."
Eikö muka vartija voi toimia kahvilassa tai ravintolassa? Oikeudet on mitä LYT määrittelee, mutta aivan vitun varmasti saa vartija suorittaa vartiointitehtävää kahvilassa tai ravintolassa perustuen toimeksiantosopimukseen.
UGH!

No terrrve!!! kirjoitti:

"Lisäksi tulevat kaikki Hansakorttelin kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa vartija toimia lainkaan, vaan ne kuuluvat majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen mukaisesti asetetuille järjestyksenvalvojille."
Eikö muka vartija voi toimia kahvilassa tai ravintolassa? Oikeudet on mitä LYT määrittelee, mutta aivan vitun varmasti saa vartija suorittaa vartiointitehtävää kahvilassa tai ravintolassa perustuen toimeksiantosopimukseen.
UGH!

Lue lisää

Niin, suoraa kieltoa asialle ei ole. Kuitenkin MARA säätää selkeästi että sellaisen henkilön, jonka tehtävänä ravitsemisliikkeessä on valvoa järjestystä tai turvallisuutta, on oltava järjestyksenvalvoja. Se rajaa pois mahdollisuuden käyttää vartijaa ravintolan omaisuuden tai henkilökunnan suojaamiseen. Vartijalla on toimivaltuus ravintolassa silloin, jos ravintola ei ole se paikka missä vartjia on töissä. Siis esimerkiksi arvokuljetus- tai henkilösuojelutehtävä, jossa vaan satutaan kulkemaan ravontolatilaan tai sellaisen läpi.

Siis vartija ei voi vartioida ravintolaa. Samalla tavalla vartijaa ei voi käyttää myöskään leirintäalueella, matkustaja-aluksella tai yleisötilaisuudessa.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Niin, suoraa kieltoa asialle ei ole. Kuitenkin MARA säätää selkeästi että sellaisen henkilön, jonka tehtävänä ravitsemisliikkeessä on valvoa järjestystä tai turvallisuutta, on oltava järjestyksenvalvoja. Se rajaa pois mahdollisuuden käyttää vartijaa ravintolan omaisuuden tai henkilökunnan suojaamiseen. Vartijalla on toimivaltuus ravintolassa silloin, jos ravintola ei ole se paikka missä vartjia on töissä. Siis esimerkiksi arvokuljetus- tai henkilösuojelutehtävä, jossa vaan satutaan kulkemaan ravontolatilaan tai sellaisen läpi.

Siis vartija ei voi vartioida ravintolaa. Samalla tavalla vartijaa ei voi käyttää myöskään leirintäalueella, matkustaja-aluksella tai yleisötilaisuudessa.

Lue lisää

Vartija ei saa puuttua asioihin samalla tavallla kuin järjestyksenvalvoja. Rajanveto on vaikeaa siitä syystä, että sitä ei käytännössä juurikaan ole. Mutta kun miettii, että käännyttäisinkö vartijana vartijakuteissa ravintolan ovelta asiakkaan, on oikeilla jäljillä. Eihän tuota ketään vartija saa tehdä.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Asiaan vaikuttavat nimenomaan toimialue-erot.
Vartijan tehtävänä on suojata pääsääntöisesti yksityisellä paikalla omaisuutta ja/tai ihmisiä. Siis kauppaliikkeiden sisätiloissa vartijat voivat hyvin toimia.

Järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat voivat valvoa järjestystä ja turvallisuutta sen lisäksi että suojaavat ihmisiä ja omaisuutta, ja he voivat tehdä sen myös liikkeiden ulkopuolella käytävä- ja kulkuväyläalueella. Esimerkiksi mainittu Hansatori on sikäli hankala paikka juridisesti, että se on ulkona yleisellä paikalla olevaa tilaa (jossa on kylläkin katto päällä, mutta se ei muuta juridista asemaa), ja vartijan toimivaltuudet siellä ovat varsin vähissä. Sen sijaan järjestyksenvalvojalle se käy hyvin toimialueeksi.

Lisäksi tulevat kaikki Hansakorttelin kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa vartija toimia lainkaan, vaan ne kuuluvat majoitus- ja ravitsemisliikeasetuksen mukaisesti asetetuille järjestyksenvalvojille. Niissä siis on suurimmat toimivaltuudet, mutta esim. teleskooppipatukka ei voi kuulua varustukseen. Hansan vartjoiden, jotka toimivat myös näissä kohteissa, tulee olla myös järjestyksenvalvojia. Asiakkaan kannalta ongelma on se, että vartija on silti vartijan asussa, vaikkakin JV:n oikeuksilla, eikä vartijan asuun edes saa kiinnittää minkäänlaista JV-tunnusta siksi aikaa kun valvoo kahvila/ravintoa-aluetta. Vartijan/JV:n kannalta ongelmallista on juuri tuo välinepuoli, sillä kahvilassa pitää olla JV-sääntöjen mukaiset koulutukset ja välineet eikä vartijasääntöjen mukaiset.
Tuohonkin kahvila-ongelmaan järjestyslaki toisi ratkaisun, sillä kauppakeskusalueella järjestyslaki-JV voisi toimia myös kahvila/ravintola-alueella joskin järjestyslakioikeuksilla ja silloin vartijasääntöjen mukaisessa varustuksessa. Tai hän voisi vaihtaa MARA-JV-varustukseen ja olla puvun JV-tunnuksilla.

Monimutkainen juttu... kaikille on paikkansa.

Lue lisää

Hansakorttelin omistaa monta eri henkilöä, kukin oman osansa. Niinpä G4S joka siellä vartiointia suorittaa ei ole vain yhden toimeksiantosopimuksen varassa, vaan toimeksiantajia on monta. Siksi siellä on varmaan vartijat, koska eri osien omistajat haluat erinlaiset turvapalvelut alueelleen.. Mutta tuskimpa vartijat alkaa pitkin käytäviä vaihtamaan kauluspaitaansa sen mukaan lukeeko siina vartija vai järjestyksenvalvoja :D :D

Ja huom. Järjestyksenvalvojat (ei järjestyslain mukaiset) työssään katsoo ihmisten turvallisuutta, ei ollenkaan omaisuuden suojausta. Vain ihmiset ja paloturvallisuus jne. kuuluu.. Tosin myös rikoksien ennaltaehkäisy paapaapaa kuuluu myös, mutta järkkäreiden asetus eri alueille on eri..

NOH! mitä mä tässä sössötän, kahtokaa itte:
www.finlex.fi
ja sieltä laki yksityisistä turvapalveluista ja järkkäreistäkin löytyy ihan omat osiot.. Sinne kahtomaan :)

Tai eikun vartijaksi opiskelemaan! Sekin varmaan valaisee aika paljon senkin alan työstä ;)

ei-enkeli kirjoitti:

Tässähän tämä ongelma siis tuli. Eikö voisi olla vaikka pari vartijaa ja pari jv-vartijaa? Entä mitä olet mieltä siitä, että muutettaisiin tämä monimutkainen, tämän päivän kaupankäyntiin huonosti sopiva, nimikejärjestelmä siten, että olisi vain yksi ammattinimike ja yhdet oikeudet? Ne kun nyt käytännössä eivät enää poikkea toisistaan, vaan ero tehdään sitten aina vasta käräjillä. Olisi siis esim. vain vartijoita tai mikä se nimike nyt sitten olisikin?

Lue lisää

Kyllä. Tuossa on ideaa. Olisi vain vartijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä. Tuossa on ideaa. Olisi vain vartijoita.

Kyllä kahvilassa saa käyttää vartijaa, mutta mikä on tehtävä? Vartija vartioisi sitä, ettei asiakas varasta kahvikupillista. Voi todeta, että kalliiksi tulee omistajalle kahvikupillisten vartijointi. Yleistä järjestystä vartija ei voi valvoa.

Ihan sama millä oikeuksilla siihen asti, että on ite oikeudessa ja firma kääntää selkänsä.