Huii ukkonen

Ei... Pohjolan äijä, no voi herran jumala, meluaaku ukkonen ja iskee ku salama.

Joo.. ja kyllä!

Mä rakastan ukkosia! Käykääpä Afrikassa, siellä ne kunnon ukonilmat on....

Ei pelota. Nautin, kun salamoi ja jyrisee.

Tykkään niistä, varsinkin silloin kun olen turvallisessa paikassa, ettei pelkoa et salama iskee osumaa.

Lapsena säikähtänyt kunnolla ukkosta, kun asuttiin lähellä merta, mereltä päin noustessa olivat rajuja. Sitten myöhemmin ukonilmalla iski trombi silloiseen asuinpaikkaan, oppinut kunnioittamaan luonnonvoimia. Iskee hemmetinmoinen päänsärky joskus, kun on rajumpi ukonilma, senkään vuoksi en pidä ukonilmoista🙁

Mua pelottaa kun en tajua, miksi ei nähdä ⛈

Joo. Pelottaa. Tuu ottaa kädestä.

Pelottaa jos olen ulkona. Lasin läpi kiva kattella.

Ei pelota. Minä ihailen villiä voimaa minä nöyristä lapsista nöyrin

Kiva ois jossain mökin kuistilla istua ja katsella.

Joo. Kuolen pelosta. Onneksi meni jo ohi salamat.

No ei pelota kyllä, tietenki vähän kattoo missä on, se salama voi hyvinki iskee samaan paikkaan kahdesti. Lapsena tuli oltuu uimassaki ukonilmalla, ei holtu hoksattu varottaa.

Päivällä säpsäytti kun ensin välähti ja heti samalla sekunnilla rysähti jyrinä. Jäi siihen kertaan koko ukkonen täällä.

Ei juurikaan pelota. Ukkonen on aika hieno luonnon näytelmä.

Ei pelota. Tykkään ukkosesta. Menen usein ulos katselemaan salamoita. Kuistille tai terassille. Fiilistelyä.

Ukkoset on joskus hirveitä, etenkin yöllä kun on pimeää ja salamoi ja jyrisee yhtenään. Koko taivas on liekkimerenä ja maa vavahtelee, pelottaa että salama lyö kohti.
Pelko on jäänyt kun ukkoset oli lapsena rajuja, se on lyönyt liian lähelle. Kaksi vuotta sitten löi kotini viereiseen ulkorakennukseen, teki syvää vanaa maahan ja säleet on lentäneet ulkorakennuksesta ja jättäneet palojäljet seinään.
Luonnonvoimat on pelottavia kun niitä ei hallitse. Kyllä haluaisin kaivautua jonnekin tiukasti ukkoselta piiloon.

Voisin olla pelkäävinäni jos se hänestä olìsi mukavaa!

Ei pelota. Olen karu akka ja tämä istunto on kohta tässä, otan iisisti myrtskyn keskellä nääs.

Jos ukkonen oli niin multa meni ohi. Töissä ei paljon jyrinät ja sade kuulu. On sen verran neliöö hallilla

Miksi jokin oma luomukseni pelottaisi itseäni?
-God of Thunder.

Tää on nokkeluustesti. Vastaa ite.

Olen oppinut pelkäämään ukkosenilmaa.

Kaksi kertaa on salama iskenyt pihallani oleviin puihin.

Ensimmäinen oli pallosalama joka katkaisi aivan portinpielestä täysikasvuisen männyn noin 4m korkeudelta irtipoikki.
Sitten se jatkoi matkaa pihatieni yli varaston katon päältä aivan tonttini rajalla olevaan kuuseen joka myös katkesi kuin veitsellä leikaten n.6m korkeudelta.

Pallosalama meni seuraavaksi naapurini savupiipun yli ja hävisi viistosti taivaalle nousten.
Muistan sen n.50cm kokoisena valkoisena hehkuvana pallona jolla oli häilyvä kellertävä kehä ympärillään
Katsoin tätä tapahtumaa autokatokseni edestä jonne se männyn latva olisi yltänyt jos se olisi tullut kohti.

Kymmenisen vuotta myöhemmin salama iski keskellä etupihaa vieläkin olevaan jykevään mäntyyn ja se kuori siihen parin sentin levyisen uran latvasta aivan juureen. Puun juurelta lähti aivan kuin myyrän kaivama suora ura taloni perustaan, kivijalkaan josta lähti n. nyrkinkokoiselta alalta betonin pala joka löytyi metrien päästä pieninä murusina.

Sama isku poltti (sulatti )1,5m syvyydellä kulkevan puhelinkaapelin joka oli tien varressa salaman vaurioittaman puun vastakkaisella puolen talosta katsoen.,

Itse kuulin ja tunsin talooni purkautuvan salaman voiman kun olin suihkussa juuri silloin.
Voimakkaan pamauksen joka helisytti ikkunoitakin ohella tunsin jaloissani "sähköä" jalkateristä polven korkeudelle saakka.

Jalkani tunnot turtuivat tästä niin että jouduin istumaan pesuhuoneen penkillä pitkän tovin ennenkuin uskalsin yrittää seisaalleen.

Tällä korkealla kankaalla missä tonttini on näkee monen pihapuun kuolleita latvoja vuosikymmenten aikaisten ukkosvaurioiden jäljiltä.

Lähellä olevan mummolani pihapuuna seisoo yli metrin tyvestä oleva kuusi jossa on kaksi latvaa.
Siitä muistan isäni sanoneen että sen latvan katkaisi salama kun hän oli vielä kouluikäinen poikanen.

Kunnioitan luonnonvoimia joka muodossa.

Sanna- ja Mauri myrskyt ovat molemmat kaataneet pihaltani puita ja nykyiset myrskyt ovat katkoneet pihapihlajani ja -tuomen haaroja useaan otteeseen.

Viimeisimmät tuulentuhot on vielä pihanreunalla pätkinä pilkkomista odottamassa.

Kahtena viime yönä on ukkonen pamautellut ja kohisevia kuuroja nakellut.

Juhlavaa oikeastaan kun vielä näin lähellä keskikesää on lähes pilkkopimeää yöllä ja samalla salamat räiskii valoviiruja taivaankanteen.

Hyvänä puolena ukkoskuuroissa on vielä kissan intomielinen myyränpyyntivimma jossa se istuu ojanpientareella odottamassa milloin vesi täyttää myyrien käytävät ja ajaa saaliin saataville.

Komeimmat myyrät kollini on kantanut näytille juuri ukkos-sateen jälkeen.
On muutama kuvakin missä kissa ja myyrä makaavat vesimärkinä vierekkäin keittiön lattialla. Toinen raatona ja toinen pyynnistä väsyneenä.

Samalla pesua inhoavan kissani turkkikin puhdistuu kun se antaa mielellään kuivata ja harjata turkkinsa sateen jälkeen.

Oulun eteläpuolella on ollut yöukkosia viimeisenä kahtena peräkkäisenä yönä.

Molemmat ovat tulleet vasta puolenyön jälkeen juuri kun on ehtinyt nukahtaa.

Minulle se aiheuttaa päänsärkyä joka ei taltu pillereilläkään.

Ei, luonto muistuttaa olemassaolostaan ja sen jälkeen raikas ilma, silloin otsoni kuulemma poistaa epäpuhtauksia ilmakehästä.
Eikö salamoita ennen pidetty Jumalan ruoskina, täälläpäin osu yhteen kirkkoon muutama vuosi sitte, sillon tuli mietitty että mitenhän tää pappi niinku huomioi tän tapauksen saarnassaan. Että oliko seurakunta piiskan tarpeessa sitte ollu...

Siellä ne staattiset sähkövaraukset purkautuivat salamaniskuina..
Täälläkin lataus on aikamoinen, ajatuksissa hän nainen. Laita mulle joku viesti :)

Pelottaa aina ja oon oppinut lapsesta saakka kunnioittamaan sen voimaa.

Ukonilmalla on aina mukavata kyyyyyl :))

Tulipa mieleen elokuva Days of Thunder ja dr. Nicole Kidman (57)