Se vanhempi yamaha missä vaihde sivussa. 2tahti. Vaihde oli päällä kun starttasin eteen. Nyt ei propeli pyöri. Eli vaihteet ei pelaa. Pitääkö perä irrottaa vai onko pikakeinoa. Kiitti tietäjälle
Starttasin Yamaha20hv vaihde päällä
Anonyymi
362368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Ei se miksikään siitä mene, että starttaa vaihde päällä.
Mitä tarkoitat, ettei potkuri pyöri? Onko se jumissa vai eikö moottori pyöritä sitä? Mitä tapahtuu vaihdevivusta?
Laitan vaihdevipun F eteen. Kaasua, propeli ei pyöri. Taaksepäin tuntuu että Pakki ei mene päälle kuten ennen. Sammutin. Vaihde F. Kokeilin käsin ja propeli ei lukittu vaan on ikää kuin vaihde vapaalla. Pyörii ilman että vaihde ottais kiinni.
Eli kun vaihteen kytkee niin propeli ei tapahdu mitään. F tai R. Ja R suuntaan tuntuu eteei mene kunnolla paikalleen se vipu. Täytynee ottaa maihin.
Maissa huomasin että propeli pyöri ihan vapaasti sormella kevyesti. Avasin potkurin ja oli sisällä oleva murtotappi katki. Onneksi vaan se ja vaihteisto ehjä. Sellasta.
Taisi olla sitten aika vanhaa mallia. Pitikin kysyä mikä niistä useammasta vaihdevipu sivussa 20 hv Yamahoista on kyseessä. Tuo lienee 70-luvun malli. 80-luvun alkupuolen mallissa oli jo kumikeskiöinen potkuri.
Outoa jos olet saanut koneen käyntiin vaihde päällä. Niissä on käynnistyksen esto muulla kuin vapaalla. Turvallisuskysymys.
Ei ole noin vanhoissa, joissa on vielä murtosokka potkurissa. Murtosokat hävisivät n. 10 v ennen kuin tuli käynnistyksen esto vaihde päällä.
Ei käynnistyksen estolla ja murtosokalla ole mitään tekemistä keskenään. Esto on siksi, että vene ei karkaa alta kun tempaisee koneen käyntiin vaihde silmässä.
Ei olekaan, mutta 60-luvun koneissa oli murtosokat, 70-luvulla tuli potkureiden kumikeskiöt ja 80-luvulla käynnistyksen esto vaihde päällä tuossa kokoluokassa.
Siis niin vanhan moottorin, jossa on murtosokka, saa käyntiin vaihde päällä. Saa ne uudemmatkin, jos esto on rikki tai otettu pois.
Yamaha 20:stä murtosokka taisi kadota vasta 1981 tulleessa mallissa ja tuolloinkin vielä myytiin petroliversiota vanhalla perällä, jossa murtosokollinen putketon potkuri.
Mercury 20:ssä murtosokkaa ei ollut 70-luvullakaan.
Jaa ei Seagullissa ole vapaa vaihdetta ollenkaan. Miten se nyt sitten käynnistetään turvallisesti?
Sellaisia ne olivat melkein kaikki vielä 50- luvulla. Siinä piti kuskin olla huolellinen, ettei telonut itseään - monelle kävi huonosti.
Etenkin jos moottori oli vinossa ja se lähti vauhdilla sivuttain liikkeelle, niin siinä sitä lennettiin D.
Useimmat perämoottorit olivat tuohon aikaan pienitehoisia, joten vaara ei ollut myöskään ollut suuri.
Pienestäkin moottorista oli suuri apu. Kun siinä oli päivän tehnyt heinätöitä pellolla ja illalla teki mieli lähteä 5 km päässä nuottaa vetäviltä kalastajilta muikkuja ostamaan, niin siinä kelpasi mikä tahansa kyyti, jossa lihakset sai levätä.
Monta asiaa on vuosien saatossa saatu turvallisemmaksi.
Silloin ei moottorisahoissa ollut takapotkusuojaa ja sen takia moni sai terän naamaansa.
Minäkin tunsi erään kaverin, joka oli kuivurin rakennustöissä saanut terän naamaan.
Toisella puolella kasvoja oli silmäkulmasta suupieleen ulottuva arpi.
Terä oli osunut maassa olleeseen lautaan ja siitä kimmonnut naamalle.
Tarkkana pitää silti olla nykyisinkin kun koneiden kanssa puuhailee.
Eltomies
Nykypolvelle tiedoksi, että silloin enennen vanhaan hukkui ja vammautui monta miestä kun vetivät moottorin käyntiin kaasu auki.
Se muuten lähti melko vihaisesti liikkeelle kun kaasu oli täysillä.
Usein vene jäi pyörimään ympyrää tuon epäonnisen kuskin ympäri.
Riippuen nopeudesta - joku yritti nousta kyytiin kun se tuli kohdalle ja muistelen, että joku siinä onnistuikin.
Jossain vaiheessa tulivat nuo startttilukot moottoreihin, eikä kaikki niistä tykänneet kun ei saanut itse määritellä kaasun määrää.
Siihen aikaan piti aina varmistaa, että varasokkia oli mukana. Muistelen, että isä teki niitä sopivan paksuisesta messinkipuikosta (hän kun oli verstamiehiä).
Eniten minua kuitenkin häiritsi siihen aikaan se bensojen sekoittelu. Sitä kun piti olla yhtenään tekemässä - olivat melko nälkäistä tyyppiä nuo sen ajan tuupparit D,
Juunsonni
Mutta olisiko se sokka kuitenkaan käynnistyksen yhteydessä murtunut, miksi olisi? Mikä siinä oli tilanne, olisiko potkuri nojannut sopivasti johonkin ja estynyt pyörimästä, miten edellinen ajelu, toimiko aina laituriin tuloon asti jne.
Ei se sokka voi käynnistyksestä murtua. Silloinhan se murtuisi aina kun vääntää kaasua reilummin tai oikeastaan aina kun ajaa kaasu pohjassa.
Ei varmaankaan murru edes silloin, kun potkuri nojaa johonkin. Silloin vain moottori ei pyöri. Katkeaa vain silloin, kun potkuri iskeytyy vauhdilla johonkin. Tarkoitushan on suojata vaihteisto ja akselisto.
Vielä kun kerrot miksi se sokka aloittajan koneen potkurista oli katkennut?
..."tai oikeastaan aina kun jaa kaasu pohjassa"...Kiihtyvä ja mahdollisesti nopeakin kuormituksen nosto laitteessa kuin laitteessa voi särkeä sen vaikka se hyvin kestäisi suurimman tehon tasaisen käytön. Ihan lujuusopinkin alkeissääntöjä!
Emme saane koskaan tietää esim. oliko juuri ko. sokassa murtumaoireita jo aikoja ennen katkeamista.
Kuten tuossa edellä mainittiin, niin ehjä sokka ei katkea kiihdytyksellä.
Muistelen että minultakin joskus katkesi sokka ilman ulkoista kosketusta.
Tulin omissa tutkimuksissani siihen tulokseen, että koska se oli ollut jo kauan paikoillaan, niin se oli hiertynyt vähän kerrallaan ohuemmaksi - koska se meillä oli messinki lankaa.
En tiedä mikä metalliseos niillä liikkeestä ostetuissa mahtoi olla, mutta uskoisin sen olleen sitkeämpää laatua.
Juunsonni
Jos tarkkoja ollaan, koko moottoriin, sen potkuriin ja potkurin sokkaankin kohdistuva rasitus on suurempi samalla moottorin kierrosluvulla jos vene on estetty esim. laituria päin nojaamalla etenemästä kuin silloin kun vene etenee normaalisti veden halki. Mutta menee tosiaan lujuusopin tajuamisen puolelle eikä keskivertoveneilijä ymmärrä niistä höykäsen pölähtävää. Eikä aloittajan tapauksessa välttämättä tästä ollut kyse, hän vaan kertoo tarvittavista lähtötiedoista niin vähän että ei juuri mitään, odotellen selventävää vastausta vaikka ei halua/osaa kertoa asiaan olennaisesti liittyviä tekijöitä!
Potkurin sokkaan kohdistuva rasitus tulee lähinnä potkuriakselin väätömomentista. Vanhassa 2T-koneessa vääntömomentin huippu on korkeilla kierroksilla, jotka saavutetaan vain vauhdissa. Paaluvedossa kierrokset jää tuosta reilusti eli vääntömomentti ei ole yhtä suuri eikä työntövoimakaan ole ainakaan suurempi.
Murtosokka tietysti pitää mitoittaa reilulla varmuuskertoimella kestämään moottorin tuottama vääntömomentti potkuriakselille, jotta se ei väsy ja murru omia aikojaan. Varmuuskerroin pitää olla samalla reilusti alempi kuin akseleille ja rattaille, jotta murtosokka katkeaa ennen niitä.
Aina ei tuo onnistu. Meiltä meni kerran perämoottorista pystyakseli poikki jäissäajelussa. Tuossa oli kyllä jo kumikeskiöinen potkuri (70-luvun Mercury 20 hv).
Toiseenkin suuntaan oli esimerkki perheessä. Siinä taas kumikeskiöitä hajosi turhaan useampi yhdestä koneesta eli alkoivat luistamaan, vaikkei edes kiviin oltu osuttu. Ehkä tosin hiukan mutaan, kun väylään venepaikalle oli jäänyt melko matala kannas. Noilla ei lopulta saanut venettä plaaniin, vaan joutui ajamaan hitaasti kotiin.
Miksi siinä ns. paaluvedossa moottori ei saavuta aivan samoja kierroksia kuin normi ajossa?
Monissako vääntömomenttimittauksissa olet ollut mukana, erityisesti perämoottorien ns. paaluvedossa tapahtuvissa mittauksissa, miksi sellaisia silloin suoritettiin, yleisestä mielenkiinnostako?
Koska potkuri pyörittäminen paikallaan vaatii paljon enemmän tehoa kuin on tarjolla. Tyypillisesti paikaltaan kaasun pohjaan laittamalla perämoottori ottaa n. 3000 rpm. Riippuu tietysti paljon potkurista. Liian jyrkällä potkurilla ei edes plaanissa saavuta täysiä kierroksia. Esimerkkinä meillä oli yksi kone potkuri kahdessa eri veneessä toisessa otti 5900 rpm 42 solmua ja toisessa 4700 rpm 34 solmua. Jälkimmäiseen vesihiihtäjä perään niin otti vain 4500 rpm 28 solmua.
Perämoottoreiden tehokäyrämittauksissa en ole ollut mukana, mutta mitattuja käyriä olen nähnyt satoja. Tehokäyrästä on helppo laskea vääntömomenttikäyrä.
Potkurin työntövoimasta ja vääntömomentista paaluvedossa olen tehnyt useita julkaisuja alan tiedelehtiin. Tosin alana on ollut prosessiteollisuus, jossa potkureita käytetään sekoitussäiliöissä. Paaluvedossa tehontarve kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa. 6000 rpm vaatii siis 8-kertaisen tehon 3000 rpm verrattuna.
Ei me vaan päästä peruskysymykseen, siis siihen miksi potkuri paaluvedossa vaatii saman kerrosluvun saavuttaakseen enemmän tehoa kuin liikkeellä olevassa veneessä?
Ei kai kukaan oleta että kierrosluvun tuplaaminen ja liikkuvassa veneessä myös vauhdin lisääntyminen tapahtuisi pyhällä hengellä, ei siis liioin liikkuvassa veneessä. Tätä nyt ei kannata tässä jauhaa...
Perusjuttu+on+tietysti+se,+että+vene+ja+potkuri+liikkuu+aika+kovaa+veneen+ollessa+plaanissa.+Vaikkapa+20+solmua+kulkevan+veneen+potkurin+luisto+saattaa+olla+n.+10%.+Potkurille+tulee+virtaus+20+solmua+ja+potkuri+kiihdyttää+sen+22+solmuun.
Lasketaan+vielä+nolla+työntövoiman+tapaus.+Silloin+potkuri+pyörii+20+solmun+vauhdissa+2320+rpm+eli+kone+4100+rpm+ja+vääntömomenttia+vaaditaan+koneelta+2,7+Nm+eli+tehoa+1,1+kW.
Yritätkö laskuesimerkeilläsi ohittaa varsinaisen kysymyksen?
Kysymyshän oli siis siitä paaluvetoasiasta, ei liikkuvasta veneestä, eikö niin? Siihen liittyen esitit ettei paaluvedossa synny merkittävää vääntömomenttia, noin minä sen ymmärsin. Mutta jos nimenomaan paaluvedossa potkuri vastustaa pyörimistä niin voimallisesti, ettei moottori jaksa ottaa edes nimelliskierroksiaan, eikö sen vastustuksen voittamiseksi voima pidä juuri potkuriakselin ja sen sokankin kautta siirtää, eikö siinä ole silloin aika isokin vääntömomentti mahdollinen eli suorastaan välttämätön?
Mistä se vääntömomentti sinne tulee? Tietysti potkuri vaatisi suuremman vääntömomentin samoilla kierroksilla paikallaan, mutta moottori ei sitä pysty antamaan. Kaasu pohjassa kierrosluku on sellainen, jossa potkurin vaatima ja moottorin antama vääntömomentti ovat samat. Alle 3000 rpm 70-luvun 2T-kone ei enää anna niin suurta vääntömomenttia kuin kovemmilla kierroksilla.
Suurin vääntömomentti paaluvedossa toteutuisi vain hyvin loivalla potkurilla, jolla kone menisi ylikierroksille jo ennen liukukynnystä. Siis voisi toteutua uppoamanopeudelle optimoidulla potkurilla. Koneen tuottama suurin vääntömomentti on koneesta riippuen 3500-5500 rpm alueella. Uudemmilla 2T-koneilla alempana ja vanhemmilla ylempänä. Uudemmilla tehokäyrä silloin laakeampi. Suurin vääntömomentti saavutetaan vasta liukukynnyksen paikkeilla tai sen jälkeisessä kiihdytyksessä.
Niin, kas kummaa, mistä se vääntömomentti sinne liikkuvan veneen potkurinakselille sitten tulee, ei kai mistään. Ei kai paaluvedossa siinäkään kai mitään vääntömomenttia synny, pyhä henki voimaa vaan välittää?
Kuinka vaikea on tajuta, että kaasu pohjassa potkuriakselilla on juuri sen verran vääntömomenttia kuin koneesta irtoaa sillä kierrosluvulla? Paaluvedossa liukuvan veneen potkurilla moottori ei pysty nostamaan kierroksia niin korkealle, että moottori saavuttaisi suurimman vääntömomenttinsa. Se vaatii liukunopeuden.
Siinä paaluvedossa potkuri vastustaa pyörimistä tehokkaammin kuin ajossa, potkuri siis vastustaa pyörimistä jo hieman pienemmillä moottorin kierroksilla vähintään yhtä paljon kuin moottorin täysillä kierroksilla ajossa, kuinka vaikea tätä on tajuta? Koska on välitettävä voimaa Moottorista potkuriin (myös) paaluvedossa, siihen syntyy vääntömomentti, ilman sitä voima ei välity, onko vaikea tajuta?
Jos kiristän työkalulla jotain mutteria, syntyy vääntömomentti vaikka en hytkytä kättäni 4000 rpm nopeudella ympäriinsä. Jos kierrän edelleen hitaasti tiukemmalle kun mutteri alkaa jo pyöriä yhä vaikeammin, katoaako se vääntömomentti siitä yks kaks jonnekin pois?
No kun se kone tuottaa sitä vääntökäyränsä mukaista momenttia, joka on paaluvedossa pienempi kuin plaanissa, koska kierrokset ovat liian alhaiset eli kone ei pysty tuottamaan suurta vääntömomenttia.
Täydessä vauhdissa kierrokset voivat olla jo liian korkeat eli vääntömomentti voi olla jo selvästi alempi kuin maksimi, mutta kuitenkin luultavasti suurempi kuin paaluvedossa. Riippuu potkurin mitoituksesta eli meneekö ylikierroksille, joilla vääntömomentti laskee nopeasti.
Suurin vääntömomentti kuitenkin tulee tyypillisesti 4000 rpm paikkeilla, joka tyypillisesti osuu hitaaseen liukunopeuteen. Siitä kaasu pohjassa kiihdytettäessä tulee se suurin vääntömomentti murtosokkaan.
Aloittaja täällä vastailee potkurin sairaskertomuksen lähtötilanteesta: avovedessä oli ajeltu ei törmäilyä kiviin. Mahdollisesti olisi talviteloilta nostamisen/autossa siirrossa yhteydessä potkuri voinut nojata maahan ja murtotappi rasittua. Kun vahingossa starttasin vaihde päällä niin en muista käynnistyikö se sitten vai ei. Bensa oli loppumassa ja välillä katkesi käynti. Sitten soudin paatin perille ja rannassa huomasin että potkurin murtotappi katki ja potkuri pyöri vapaana. Alkuperäislaadun tappeja tilasin nyt muutaman joskin hätätilassa voisi mitä vaan metalli tappia käyttää.
.. Eli voi olla että
-autossa siirrossa olisi vaihde päällä potkuri nojannut maahan
-starttasin käsin vaihde päällä, en muista lähtikö käyntiin
-samaan aikaan Bensa oli loppumassa ja kone sammui/kävi epätasaisesti eli potkuri sai epätasaista vääntöiskua moottorin käynnin takia
Joka tapauksessa sokka kaput ja uusi tilalle
Ei sokka vaan tappi kaput
Ei sinne mitä tahansa metallia pidä mennä laittamaan.
Se rakenne on mitoitettu tietylle murtovoimalle, jos sinne laittaa jotakin kova ja sitkeätä metallia, niin saattaa tulla pahoja vahinkoja, jos potkuri osuu johonkin kovaan paikkaan.
Toinen asia on sähkökemiallinen korroosio, joka pitää aina pitää mielessä kun veneessä erilaisten metallien kanssa toimii.
Lievin, mutta ikävä seuraus siitä voisi olla se, että kun tuo ”väärä” sokka liukenee pois, niin se akselin reikä täytyy poralla selvittää auki.
Galvaani
Luulisi että ei se moottorin hintaa niin paljon nostaisi jos laittaisi tehtaalla kestävän sokan vaikka ruostumattomasta teräksestä mutta niin vaan jotain kevytmetalliseosta tungetaan. Olen talosta sulakkeet korvannut viiden tuuman naulasta rälläköimälläni raudanpätkällä eikä ole sulakkeita enää tarvinnut olla yhtenään vaihtamassa...
Heh, heh, tuolla menetelmällä pääset kyllä siitä talostakin eroon D.