Starttasin Yamaha20hv vaihde päällä

Taisi olla sitten aika vanhaa mallia. Pitikin kysyä mikä niistä useammasta vaihdevipu sivussa 20 hv Yamahoista on kyseessä. Tuo lienee 70-luvun malli. 80-luvun alkupuolen mallissa oli jo kumikeskiöinen potkuri.

Ei ole noin vanhoissa, joissa on vielä murtosokka potkurissa. Murtosokat hävisivät n. 10 v ennen kuin tuli käynnistyksen esto vaihde päällä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole noin vanhoissa, joissa on vielä murtosokka potkurissa. Murtosokat hävisivät n. 10 v ennen kuin tuli käynnistyksen esto vaihde päällä.

Ei käynnistyksen estolla ja murtosokalla ole mitään tekemistä keskenään. Esto on siksi, että vene ei karkaa alta kun tempaisee koneen käyntiin vaihde silmässä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei käynnistyksen estolla ja murtosokalla ole mitään tekemistä keskenään. Esto on siksi, että vene ei karkaa alta kun tempaisee koneen käyntiin vaihde silmässä.

Ei olekaan, mutta 60-luvun koneissa oli murtosokat, 70-luvulla tuli potkureiden kumikeskiöt ja 80-luvulla käynnistyksen esto vaihde päällä tuossa kokoluokassa.

Siis niin vanhan moottorin, jossa on murtosokka, saa käyntiin vaihde päällä. Saa ne uudemmatkin, jos esto on rikki tai otettu pois.

Anonyymi kirjoitti:

Ei olekaan, mutta 60-luvun koneissa oli murtosokat, 70-luvulla tuli potkureiden kumikeskiöt ja 80-luvulla käynnistyksen esto vaihde päällä tuossa kokoluokassa.

Siis niin vanhan moottorin, jossa on murtosokka, saa käyntiin vaihde päällä. Saa ne uudemmatkin, jos esto on rikki tai otettu pois.

Lue lisää

Yamaha 20:stä murtosokka taisi kadota vasta 1981 tulleessa mallissa ja tuolloinkin vielä myytiin petroliversiota vanhalla perällä, jossa murtosokollinen putketon potkuri.

Mercury 20:ssä murtosokkaa ei ollut 70-luvullakaan.

Jaa ei Seagullissa ole vapaa vaihdetta ollenkaan. Miten se nyt sitten käynnistetään turvallisesti?

Anonyymi kirjoitti:

Jaa ei Seagullissa ole vapaa vaihdetta ollenkaan. Miten se nyt sitten käynnistetään turvallisesti?

Sellaisia ne olivat melkein kaikki vielä 50- luvulla. Siinä piti kuskin olla huolellinen, ettei telonut itseään - monelle kävi huonosti.
Etenkin jos moottori oli vinossa ja se lähti vauhdilla sivuttain liikkeelle, niin siinä sitä lennettiin D.
Useimmat perämoottorit olivat tuohon aikaan pienitehoisia, joten vaara ei ollut myöskään ollut suuri.

Pienestäkin moottorista oli suuri apu. Kun siinä oli päivän tehnyt heinätöitä pellolla ja illalla teki mieli lähteä 5 km päässä nuottaa vetäviltä kalastajilta muikkuja ostamaan, niin siinä kelpasi mikä tahansa kyyti, jossa lihakset sai levätä.

Monta asiaa on vuosien saatossa saatu turvallisemmaksi.
Silloin ei moottorisahoissa ollut takapotkusuojaa ja sen takia moni sai terän naamaansa.
Minäkin tunsi erään kaverin, joka oli kuivurin rakennustöissä saanut terän naamaan.
Toisella puolella kasvoja oli silmäkulmasta suupieleen ulottuva arpi.
Terä oli osunut maassa olleeseen lautaan ja siitä kimmonnut naamalle.
Tarkkana pitää silti olla nykyisinkin kun koneiden kanssa puuhailee.
Eltomies

Ei se sokka voi käynnistyksestä murtua. Silloinhan se murtuisi aina kun vääntää kaasua reilummin tai oikeastaan aina kun ajaa kaasu pohjassa.

Ei varmaankaan murru edes silloin, kun potkuri nojaa johonkin. Silloin vain moottori ei pyöri. Katkeaa vain silloin, kun potkuri iskeytyy vauhdilla johonkin. Tarkoitushan on suojata vaihteisto ja akselisto.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se sokka voi käynnistyksestä murtua. Silloinhan se murtuisi aina kun vääntää kaasua reilummin tai oikeastaan aina kun ajaa kaasu pohjassa.

Ei varmaankaan murru edes silloin, kun potkuri nojaa johonkin. Silloin vain moottori ei pyöri. Katkeaa vain silloin, kun potkuri iskeytyy vauhdilla johonkin. Tarkoitushan on suojata vaihteisto ja akselisto.

Lue lisää

Vielä kun kerrot miksi se sokka aloittajan koneen potkurista oli katkennut?
..."tai oikeastaan aina kun jaa kaasu pohjassa"...Kiihtyvä ja mahdollisesti nopeakin kuormituksen nosto laitteessa kuin laitteessa voi särkeä sen vaikka se hyvin kestäisi suurimman tehon tasaisen käytön. Ihan lujuusopinkin alkeissääntöjä!
Emme saane koskaan tietää esim. oliko juuri ko. sokassa murtumaoireita jo aikoja ennen katkeamista.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä kun kerrot miksi se sokka aloittajan koneen potkurista oli katkennut?
..."tai oikeastaan aina kun jaa kaasu pohjassa"...Kiihtyvä ja mahdollisesti nopeakin kuormituksen nosto laitteessa kuin laitteessa voi särkeä sen vaikka se hyvin kestäisi suurimman tehon tasaisen käytön. Ihan lujuusopinkin alkeissääntöjä!
Emme saane koskaan tietää esim. oliko juuri ko. sokassa murtumaoireita jo aikoja ennen katkeamista.

Lue lisää

Kuten tuossa edellä mainittiin, niin ehjä sokka ei katkea kiihdytyksellä.
Muistelen että minultakin joskus katkesi sokka ilman ulkoista kosketusta.
Tulin omissa tutkimuksissani siihen tulokseen, että koska se oli ollut jo kauan paikoillaan, niin se oli hiertynyt vähän kerrallaan ohuemmaksi - koska se meillä oli messinki lankaa.
En tiedä mikä metalliseos niillä liikkeestä ostetuissa mahtoi olla, mutta uskoisin sen olleen sitkeämpää laatua.
Juunsonni

Potkurin sokkaan kohdistuva rasitus tulee lähinnä potkuriakselin väätömomentista. Vanhassa 2T-koneessa vääntömomentin huippu on korkeilla kierroksilla, jotka saavutetaan vain vauhdissa. Paaluvedossa kierrokset jää tuosta reilusti eli vääntömomentti ei ole yhtä suuri eikä työntövoimakaan ole ainakaan suurempi.

Murtosokka tietysti pitää mitoittaa reilulla varmuuskertoimella kestämään moottorin tuottama vääntömomentti potkuriakselille, jotta se ei väsy ja murru omia aikojaan. Varmuuskerroin pitää olla samalla reilusti alempi kuin akseleille ja rattaille, jotta murtosokka katkeaa ennen niitä.

Aina ei tuo onnistu. Meiltä meni kerran perämoottorista pystyakseli poikki jäissäajelussa. Tuossa oli kyllä jo kumikeskiöinen potkuri (70-luvun Mercury 20 hv).

Toiseenkin suuntaan oli esimerkki perheessä. Siinä taas kumikeskiöitä hajosi turhaan useampi yhdestä koneesta eli alkoivat luistamaan, vaikkei edes kiviin oltu osuttu. Ehkä tosin hiukan mutaan, kun väylään venepaikalle oli jäänyt melko matala kannas. Noilla ei lopulta saanut venettä plaaniin, vaan joutui ajamaan hitaasti kotiin.

Koska potkuri pyörittäminen paikallaan vaatii paljon enemmän tehoa kuin on tarjolla. Tyypillisesti paikaltaan kaasun pohjaan laittamalla perämoottori ottaa n. 3000 rpm. Riippuu tietysti paljon potkurista. Liian jyrkällä potkurilla ei edes plaanissa saavuta täysiä kierroksia. Esimerkkinä meillä oli yksi kone potkuri kahdessa eri veneessä toisessa otti 5900 rpm 42 solmua ja toisessa 4700 rpm 34 solmua. Jälkimmäiseen vesihiihtäjä perään niin otti vain 4500 rpm 28 solmua.

Perämoottoreiden tehokäyrämittauksissa en ole ollut mukana, mutta mitattuja käyriä olen nähnyt satoja. Tehokäyrästä on helppo laskea vääntömomenttikäyrä.

Potkurin työntövoimasta ja vääntömomentista paaluvedossa olen tehnyt useita julkaisuja alan tiedelehtiin. Tosin alana on ollut prosessiteollisuus, jossa potkureita käytetään sekoitussäiliöissä. Paaluvedossa tehontarve kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa. 6000 rpm vaatii siis 8-kertaisen tehon 3000 rpm verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Koska potkuri pyörittäminen paikallaan vaatii paljon enemmän tehoa kuin on tarjolla. Tyypillisesti paikaltaan kaasun pohjaan laittamalla perämoottori ottaa n. 3000 rpm. Riippuu tietysti paljon potkurista. Liian jyrkällä potkurilla ei edes plaanissa saavuta täysiä kierroksia. Esimerkkinä meillä oli yksi kone potkuri kahdessa eri veneessä toisessa otti 5900 rpm 42 solmua ja toisessa 4700 rpm 34 solmua. Jälkimmäiseen vesihiihtäjä perään niin otti vain 4500 rpm 28 solmua.

Perämoottoreiden tehokäyrämittauksissa en ole ollut mukana, mutta mitattuja käyriä olen nähnyt satoja. Tehokäyrästä on helppo laskea vääntömomenttikäyrä.

Potkurin työntövoimasta ja vääntömomentista paaluvedossa olen tehnyt useita julkaisuja alan tiedelehtiin. Tosin alana on ollut prosessiteollisuus, jossa potkureita käytetään sekoitussäiliöissä. Paaluvedossa tehontarve kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa. 6000 rpm vaatii siis 8-kertaisen tehon 3000 rpm verrattuna.

Lue lisää

Ei me vaan päästä peruskysymykseen, siis siihen miksi potkuri paaluvedossa vaatii saman kerrosluvun saavuttaakseen enemmän tehoa kuin liikkeellä olevassa veneessä?
Ei kai kukaan oleta että kierrosluvun tuplaaminen ja liikkuvassa veneessä myös vauhdin lisääntyminen tapahtuisi pyhällä hengellä, ei siis liioin liikkuvassa veneessä. Tätä nyt ei kannata tässä jauhaa...

Anonyymi kirjoitti:

Ei me vaan päästä peruskysymykseen, siis siihen miksi potkuri paaluvedossa vaatii saman kerrosluvun saavuttaakseen enemmän tehoa kuin liikkeellä olevassa veneessä?
Ei kai kukaan oleta että kierrosluvun tuplaaminen ja liikkuvassa veneessä myös vauhdin lisääntyminen tapahtuisi pyhällä hengellä, ei siis liioin liikkuvassa veneessä. Tätä nyt ei kannata tässä jauhaa...

Lue lisää

Perusjuttu on tietysti se, että vene ja potkuri liikkuu aika kovaa veneen ollessa plaanissa. Vaikkapa 20 solmua kulkevan veneen potkurin luisto saattaa olla n. 10%. Potkurille tulee virtaus 20 solmua ja potkuri kiihdyttää sen 22 solmuun.

Paaluvedossa potkurille ei tule virtaus lainkaan. Se imee potkuriin nähden paikallaan olevan veden liikkeelle ja sen pitäisi kiihdyttää se samaiseen 22 solmuun.

Potkurin näkemä tuleva virtausnopeus vaikuttaa lavan kohtauskulmaan. Se on nolla luiston ollessa nolla eli veneen kulkiessa 22 solmua ko. esimerkissä. Silloin ei myöskään synny työntövoimaa eikä vääntömomenttia (no pieni syntyy lavan pintakitkasta). Normaalissa plaanitilanteessa kohtauskulma on muutama aste (esim. 4). Paaluvedossa se on yli 10 astetta ja vääntömomentti kasvaa vastaavasti.

Tuossa Yamahassa on 13:23 välityssuhde ja suurin teho 5500 rpm. Potkuri pyörii siis 3100 rpm. Potkuri voi olla esim. 10x10, jolla potkurilaskentaohjelman mukaan saavutetaan 20 solmussa 1000 N työntövoima, teholla 15 kW kierrosluvulla 2930 rpm eli kone käy 5200 rpm ja tuottaa 27,5 Nm vääntömomentin.

Sitten vaikkapa 5 kn nopeudessa 1200 N työntövoimalla tarvitaan 9 kW teho ja potkuri pyörii vain 1790 rpm eli kone 3160 rpm ja pitäisi tuottaa 27 Nm.

Tuolle Yamahan koneelle on mitattu hiukan yli 15 kW 5200 rpm ja 3500 rpm kohdalla 10,5 kW. Jälkimmäisessä vääntömomentti on vielä korkea eli suunnilleen sama kuin täydellä teholla. Valitettavasti käyrä loppuu tuohon. Saattaa siis suunnilleen 9 kW tuottaa 3160 rpm.

Potkurilaskentaohjelma ei osaa paaluvetoa laskea, mutta 2 solmun vauhdissa 1200 N työntövoima syntyy 8 kW, 1610 rpm eli koneella 2840 rpm ja 27 Nm. Ei siis ainakaan enempää kierrä.

Mistä se vääntömomentti sinne tulee? Tietysti potkuri vaatisi suuremman vääntömomentin samoilla kierroksilla paikallaan, mutta moottori ei sitä pysty antamaan. Kaasu pohjassa kierrosluku on sellainen, jossa potkurin vaatima ja moottorin antama vääntömomentti ovat samat. Alle 3000 rpm 70-luvun 2T-kone ei enää anna niin suurta vääntömomenttia kuin kovemmilla kierroksilla.

Suurin vääntömomentti paaluvedossa toteutuisi vain hyvin loivalla potkurilla, jolla kone menisi ylikierroksille jo ennen liukukynnystä. Siis voisi toteutua uppoamanopeudelle optimoidulla potkurilla. Koneen tuottama suurin vääntömomentti on koneesta riippuen 3500-5500 rpm alueella. Uudemmilla 2T-koneilla alempana ja vanhemmilla ylempänä. Uudemmilla tehokäyrä silloin laakeampi. Suurin vääntömomentti saavutetaan vasta liukukynnyksen paikkeilla tai sen jälkeisessä kiihdytyksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä se vääntömomentti sinne tulee? Tietysti potkuri vaatisi suuremman vääntömomentin samoilla kierroksilla paikallaan, mutta moottori ei sitä pysty antamaan. Kaasu pohjassa kierrosluku on sellainen, jossa potkurin vaatima ja moottorin antama vääntömomentti ovat samat. Alle 3000 rpm 70-luvun 2T-kone ei enää anna niin suurta vääntömomenttia kuin kovemmilla kierroksilla.

Suurin vääntömomentti paaluvedossa toteutuisi vain hyvin loivalla potkurilla, jolla kone menisi ylikierroksille jo ennen liukukynnystä. Siis voisi toteutua uppoamanopeudelle optimoidulla potkurilla. Koneen tuottama suurin vääntömomentti on koneesta riippuen 3500-5500 rpm alueella. Uudemmilla 2T-koneilla alempana ja vanhemmilla ylempänä. Uudemmilla tehokäyrä silloin laakeampi. Suurin vääntömomentti saavutetaan vasta liukukynnyksen paikkeilla tai sen jälkeisessä kiihdytyksessä.

Lue lisää

Niin, kas kummaa, mistä se vääntömomentti sinne liikkuvan veneen potkurinakselille sitten tulee, ei kai mistään. Ei kai paaluvedossa siinäkään kai mitään vääntömomenttia synny, pyhä henki voimaa vaan välittää?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, kas kummaa, mistä se vääntömomentti sinne liikkuvan veneen potkurinakselille sitten tulee, ei kai mistään. Ei kai paaluvedossa siinäkään kai mitään vääntömomenttia synny, pyhä henki voimaa vaan välittää?

Lue lisää

Kuinka vaikea on tajuta, että kaasu pohjassa potkuriakselilla on juuri sen verran vääntömomenttia kuin koneesta irtoaa sillä kierrosluvulla? Paaluvedossa liukuvan veneen potkurilla moottori ei pysty nostamaan kierroksia niin korkealle, että moottori saavuttaisi suurimman vääntömomenttinsa. Se vaatii liukunopeuden.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka vaikea on tajuta, että kaasu pohjassa potkuriakselilla on juuri sen verran vääntömomenttia kuin koneesta irtoaa sillä kierrosluvulla? Paaluvedossa liukuvan veneen potkurilla moottori ei pysty nostamaan kierroksia niin korkealle, että moottori saavuttaisi suurimman vääntömomenttinsa. Se vaatii liukunopeuden.

Lue lisää

Siinä paaluvedossa potkuri vastustaa pyörimistä tehokkaammin kuin ajossa, potkuri siis vastustaa pyörimistä jo hieman pienemmillä moottorin kierroksilla vähintään yhtä paljon kuin moottorin täysillä kierroksilla ajossa, kuinka vaikea tätä on tajuta? Koska on välitettävä voimaa Moottorista potkuriin (myös) paaluvedossa, siihen syntyy vääntömomentti, ilman sitä voima ei välity, onko vaikea tajuta?
Jos kiristän työkalulla jotain mutteria, syntyy vääntömomentti vaikka en hytkytä kättäni 4000 rpm nopeudella ympäriinsä. Jos kierrän edelleen hitaasti tiukemmalle kun mutteri alkaa jo pyöriä yhä vaikeammin, katoaako se vääntömomentti siitä yks kaks jonnekin pois?

Anonyymi kirjoitti:

Siinä paaluvedossa potkuri vastustaa pyörimistä tehokkaammin kuin ajossa, potkuri siis vastustaa pyörimistä jo hieman pienemmillä moottorin kierroksilla vähintään yhtä paljon kuin moottorin täysillä kierroksilla ajossa, kuinka vaikea tätä on tajuta? Koska on välitettävä voimaa Moottorista potkuriin (myös) paaluvedossa, siihen syntyy vääntömomentti, ilman sitä voima ei välity, onko vaikea tajuta?
Jos kiristän työkalulla jotain mutteria, syntyy vääntömomentti vaikka en hytkytä kättäni 4000 rpm nopeudella ympäriinsä. Jos kierrän edelleen hitaasti tiukemmalle kun mutteri alkaa jo pyöriä yhä vaikeammin, katoaako se vääntömomentti siitä yks kaks jonnekin pois?

Lue lisää

No kun se kone tuottaa sitä vääntökäyränsä mukaista momenttia, joka on paaluvedossa pienempi kuin plaanissa, koska kierrokset ovat liian alhaiset eli kone ei pysty tuottamaan suurta vääntömomenttia.

Täydessä vauhdissa kierrokset voivat olla jo liian korkeat eli vääntömomentti voi olla jo selvästi alempi kuin maksimi, mutta kuitenkin luultavasti suurempi kuin paaluvedossa. Riippuu potkurin mitoituksesta eli meneekö ylikierroksille, joilla vääntömomentti laskee nopeasti.

Suurin vääntömomentti kuitenkin tulee tyypillisesti 4000 rpm paikkeilla, joka tyypillisesti osuu hitaaseen liukunopeuteen. Siitä kaasu pohjassa kiihdytettäessä tulee se suurin vääntömomentti murtosokkaan.

.. Eli voi olla että
-autossa siirrossa olisi vaihde päällä potkuri nojannut maahan
-starttasin käsin vaihde päällä, en muista lähtikö käyntiin
-samaan aikaan Bensa oli loppumassa ja kone sammui/kävi epätasaisesti eli potkuri sai epätasaista vääntöiskua moottorin käynnin takia
Joka tapauksessa sokka kaput ja uusi tilalle

Anonyymi kirjoitti:

.. Eli voi olla että
-autossa siirrossa olisi vaihde päällä potkuri nojannut maahan
-starttasin käsin vaihde päällä, en muista lähtikö käyntiin
-samaan aikaan Bensa oli loppumassa ja kone sammui/kävi epätasaisesti eli potkuri sai epätasaista vääntöiskua moottorin käynnin takia
Joka tapauksessa sokka kaput ja uusi tilalle

Lue lisää

Ei sokka vaan tappi kaput

Ei sinne mitä tahansa metallia pidä mennä laittamaan.
Se rakenne on mitoitettu tietylle murtovoimalle, jos sinne laittaa jotakin kova ja sitkeätä metallia, niin saattaa tulla pahoja vahinkoja, jos potkuri osuu johonkin kovaan paikkaan.

Toinen asia on sähkökemiallinen korroosio, joka pitää aina pitää mielessä kun veneessä erilaisten metallien kanssa toimii.
Lievin, mutta ikävä seuraus siitä voisi olla se, että kun tuo ”väärä” sokka liukenee pois, niin se akselin reikä täytyy poralla selvittää auki.
Galvaani

Anonyymi kirjoitti:

Ei sinne mitä tahansa metallia pidä mennä laittamaan.
Se rakenne on mitoitettu tietylle murtovoimalle, jos sinne laittaa jotakin kova ja sitkeätä metallia, niin saattaa tulla pahoja vahinkoja, jos potkuri osuu johonkin kovaan paikkaan.

Toinen asia on sähkökemiallinen korroosio, joka pitää aina pitää mielessä kun veneessä erilaisten metallien kanssa toimii.
Lievin, mutta ikävä seuraus siitä voisi olla se, että kun tuo ”väärä” sokka liukenee pois, niin se akselin reikä täytyy poralla selvittää auki.
Galvaani

Lue lisää

Luulisi että ei se moottorin hintaa niin paljon nostaisi jos laittaisi tehtaalla kestävän sokan vaikka ruostumattomasta teräksestä mutta niin vaan jotain kevytmetalliseosta tungetaan. Olen talosta sulakkeet korvannut viiden tuuman naulasta rälläköimälläni raudanpätkällä eikä ole sulakkeita enää tarvinnut olla yhtenään vaihtamassa...

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi että ei se moottorin hintaa niin paljon nostaisi jos laittaisi tehtaalla kestävän sokan vaikka ruostumattomasta teräksestä mutta niin vaan jotain kevytmetalliseosta tungetaan. Olen talosta sulakkeet korvannut viiden tuuman naulasta rälläköimälläni raudanpätkällä eikä ole sulakkeita enää tarvinnut olla yhtenään vaihtamassa...

Lue lisää

Heh, heh, tuolla menetelmällä pääset kyllä siitä talostakin eroon D.