Ikävä mun entistä työpaikkaan! Sillä työllä oli eettistä merkitystä eläviin olentoihin. Nyt teen työtä jota kuka vain voi tehdä, käyttämättä yhtään päätään tai olematta empaattinen. Tuntuu, ettei riitä mitenkään elämän sisällöksi. Mutta mikäs teen, kun sairastuin, enkä kykene enää ajatustyöhön:( Jostain muualta olisi nyt se ajattelumaailma ammennettava, mutta mistä. Ilman ei oikein jaksa taivaltaa.
Erilainen ikävä
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ymmärrän sinua,vaikkei itselläni tuollaista kokemusta olekaan. Voisiko hiljentyminen, esim luonnossa oleminen tai meditoiminen auttaa? Monesti parhaat asiat ja elämänrikkaus löytyy lähempää kuin arvaatkaan. Ehkä voisit ottaa aikaa itsellesi ja antaa luovuudelle tilaa. Tsemppiä <3
Tämä istuu kohdalleen ajatellessa. https://yle.fi/tekstitv/txt/895_0001.htm
Jaksaisitko tehdä vapaaehtoistyötä? Tai kirjoittaa blogia siitä työstä mitä ennen teit.
Olen liian laiska vapaaehtoistyöhön. Ja liian vanha ymmärtämään mitään blogeista...
Ehkä tosiaan etsin tarkoitusta luonnosta, ja elämästä sopusoinnussa sen kanssa. Se ei vaadi kuin katselemista ja kuuntelemista, läsnäoloa. Niin olen tehnyt ennenkin.
Kiitos silti ehdotuksista.