voisko joku paikallinen vastata?? onko siellä oikeesti metsät vaarassa?? kun ymmärsin että näissä hakkuissa on kyse ihan normaaleista metsän hakkuista eikä mistään normaaliin metsänkasvuun kuulumattomista hakkuista??. ja onhan yli puolet metsistä jo suojeltu siellä..ja käsittääkseni sielläpäinkin lakivelvoittaa hakatun metsän tilalle istuttamaan uutta.. ja kuinka suuri osa saa tuloja metsästä.. on esim metsän omistaja, metsuri, töissä sahalla/paperitehtaalla, kuljettaa työkseen joko puuta tai paperia tai muuten työstää puuta jne?? vastatkaa jos oikeesti teidätte noihin vastaukset että voidaan loppusuomi sitten analysoida :)
vastatkaa joku ivalosta
Beaver
14946
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kysele näistä asioista maa-ja metsätalousministeriltä.
Sieltä tulee vaatimukset liikevoitoista ja päätökset poromääristä.
Metsureita metsähallitus käyttä keppihevosena
saadakseen hakata metsää valtion mailta.
Kunnan pikkupoliitikot ovat asiasta siksi innostuneita. (palkkatyön verotulo)
Pikkupoliitikkojen äänestäkuntaahan se metsuri
edustaa.
Sopiminen jätetty "paikalliselle taholle".
Siis ne sopii joilla ei ole päätäntävaltaa
asioista, valtion metsien hakkuista tai poro-
määristä.
Mie olenh ollu kuus vuotta niin kännisä kö turristit tarhjoo etten ole nähnny yhttän muuta kunh khaamosta vain. Pörhhöä touhhuu, ajethan methät jo vain pois nin paremphi on joikhua humalasa.
on pohjoisella mäntymetsänrajalla sijaitsevat ilman ihmisen hoitoa (viljelyjä ja harvennuksia) kasvaneet luonnonmänniköt; puiden ikä päätehakkuumetsissä yleensä 150-400 vuotta. Puut jäävät tuolla pohjoisessa lyhyiksi, metsiköiden valtapituus on yleensä alle 15 m. Kiertoaika eli puun kypsyminen tukiksi kestää 140-170 vuotta.
Metsillä on pohjoisessa monenlaisia arvoja, muitakin kuin kantohinta. Tärkein elinkeino työllistävyydeltään ja tulonmuodostuksen kannalta on matkailu; hakkuualueiden matkailullinen arvo on vähäinen.
kyllä olet oikeassa monet ihmiset tekevät juuri metsätöitä, mutta greenpeace on tullut tänne valittamaan siitä että hakataan liikaa metsää.
Nyt metsätyöntekijät ovat perustaneet oman leirin nimeltä antiterror.
kyllä, hakatun metsän tilalle istutetaan uutta.
Näin ylhäällä pohjoisessa puut kasvavat todella pieniksi ja niitä on harvassa. Jos hakatusta puusta tuotetaan paperia, niin joudutaan hakkaamaan valtavat määrät metsää pienien voittojen saamiseksi.
Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan, lapin vanhojen metsien hakkaaminen paperiteollisuuden käyttöön ei ole taloudellisesti optimaalisin vaihtoehto. Sen sijaan olisi keskityttävä turismin ym. kehittämiseen metsiä hyväksikäyttäen. Ohella voitaisiin lapin mäntypuuta jalostaa pidemmälle esim huonekaluteollisuuden tai pienrakennusteollisuuden käyttöön.
Jos halutaan 1000 kuutiota sellua, sen eteen joudutaan hakkaamaan moninkertainen määrä metsää ja taloudellinen etu on sama kuin, että kaadetaan 100 kuutiota mänty ja jalostetaan niistä esim. design-huonekaluja.
Metsistä se on metsätalouskin riipuvainen, tällä vauhdilla 20:n vuoden päästä ei ole enää metsiä mihinkään käyttöön. Ja kuolleeksi voidaan julistaa: turismi, metsätalous ja porotalous. Lukuunottamatta tietenkin asutusta noin ylhäällä lapissa...
sanoit että 20vuoden päästä ei metsiä ole.. metsiähän hakataan huomattavasti pienempi määrä kuin mitä ne kasvaa.. ja eikös hakkaamattajättäminen heikennä metsänrakennetta koska ikärakenne vanhenee ja ne kuolee jossain vaiheessa pystyyn ja ei tietenkään voi uusiutua koska se kuoleminen ei tapahdu hallitusti ja kerralla.. metsän luontainen uusiutuminen onnistuu nykyisten tutkimustulosten mukaan vain kuusen kohdalla, koska kuusi on varjon kasvi..
tiedän että metsä on siellä hidaskasvuista ja lyhyttä koska omistan samallaista metsää itse.. jos ei puhuta nyt voittoa tavoittelevista metsäfirmoista vaan täytyy ajatella myös niitä metsureita ja tehdastyöläisiä jotka saa tulonsa myös metsästä
eihän metsää olisi olemassakaan jos se hakkaamatta pystyyn kuolisi. Jollain ihmeellä ne on selvinneet ilman moton hellää apua tuhannet vuodet...
On niitä kummia käsityksiä maailmassa.
Heiheihei nytnytnyt: selvinnyt tuhannet vuodet, et tiedä mtsän kehityksestä ilmeisesti mitään. En jaksa alkaa selittämään juurta jaksain, joten katso itse sukkessiotermillä löytyy tietoa. Kato metsälläkin on tietyt elinkaaret, ei ole ikimetsää olemassakaan. Tuli oli ennen se elementti joka uudisti metsää ja taas alkoi pioneerilajien kautta uusi kasvu. Kyllähän voisi ajatella sen moton edustavan samaa asiaa tänä päivänä, jos esim. lannoituksen avulla turvataan ravinteet, joita ei ilman tulta maaperään jää.
jotain tiedän kun olen aiheen tiimoilta joskus gradunkin tehnyt. Hakkuu ei vastaa paloa millään muotoa, sen nyt luulisi jopa metsäammattilaisten tietävän (!). Palossa mobilisoituvat ravinteet osin kiertoon sikäli kun tuhkamuotoon jäävät. Tunnetaan runsaasti myös kulorefugioita joissa tuli ei ole käynyt 500 - 800 vuoteen ja niinpä se vain metsä kasvaa niilläkin kun ei ole näistä metsä"ammatti"miesten väitteistä kuullu mitään...
Jos osaat käyttää googlea voit etsiä tietoa; :-))).
Toisekseen metsiä EI lannoiteta hakkuun jälkeen, ainoastaan kasvatusmetsiä lannoitetaan ja niitäkin vain etelämpänä, ei missään tapauksessa Ylä-Lapissa, sitäpaitsi lannoitus lisää kustannuksia eikä panos-tuotos aina plussaa näytä näiltä osin.
Että heiheihei nytnytnytt....
metsää on hakatu iänkaiken ja metsän rakenne olikin huono ennenkö suomessa aloitettiin tervenpoltto jolloin suurin osa metsistä hakattiin nurin..tämä oli ylisuurta hakkaamista joka huomattiin ulkomailla asti ja silloin laadittiin metsälaki joka suojelee metsiä..siitä on opittu paljon.. suuria aukkoja ei enää tehdä.. metsien ojitus on lisännyt metsien määrää suomessa ja metsän kierto tapahtuu nykyään nopeammin onkos sillä väliä kaataako sen metsän tuli vai moto.. kummassakin puut kuolee ja valo pääsee pohjalle asti josta uusi kasvu alkaa ja se on tosi että palossa ravinteita jää metsään enempi.. ja ne taimet pitää istuttaa jos siemenpuita ei jätetä..
itselläni on hehtaarin verran luontaisesti uudistunutta metsää.. se on todella surkean näköistä.. se ei kasva mihinkään koska isot puut varjostavat lyhyempiä puita.. koivu on kitukasvuista ja muutenkin puut ovat todella harvassa koska valoa ja ravinteita on heikosti saatavilla..tämä metsä muuttuu pajukoksi 20vuoden sisällä
on tuo "iänkaiken"? 100 v? 300 v ?
Suomessa on kasvanut metsää viime jääkauden jälkeen 8000-10000 vuotta, silloin ei pahemmin hakattu kun ei ollut kirvestäkään keksitty, Metsäpaloissa nuorempi metsä välillä tuhoutui, vanhimmat kilpikaarna-aihkit selvisivät niistäkin. Jääkausien välissä on ollut kymmenien tuhansien vuosien jaksoja ja kumma kyllä ilman "metsänparannusta" ne vain on pärjäilleet.
Kannattais joskus vaikka pikkuisen perehtyä näihin juttuhin. Metsiä hakataan sen takia että niistä saadaan rahaa ja rahalla voi ostaa tavaroita. EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA sen takia että ne eivät muuten pärjäisi.
Lainaus edellisestä viestistä:
"metsän luontainen uusiutuminen onnistuu nykyisten tutkimustulosten mukaan vain kuusen kohdalla, koska kuusi on varjon kasvi.."
Onneksi evoluutio on kehittänyt tähänkin luonnollisen ratkaisun, sillä mäntymetsässä puita kasvaa kuusimetsään verrattuna paljon harvemmassa. Pelkästään tämä tekee mäntymetsien hakkaamisesta ekologisesti kannattamatonta (varsinkin noin pohjoisessa, wink wink ;) ).
Onneksi nykyajan valistuneet ja tietoiset ihmiset ovat tiedostaneet tämän ja metsien hakkuiden alasajo on aloitettu ja se tulee kiihtymään tulevaisuudessa. Ja tuo valitus 200 metsurin työpaikan menetyksestä (apua...) kuulostaa vanhentuneelta, sillä jotta lapin metsätaloudesta saataisiin ekonomisesti kannattavaa olisi hakkuut automatisoitu jo 20-vuotta sitten.
Sitten on nämä muutamat luupäät jotka purnaavat porotalouden valtion tuista. Nämä samat luupäät eivät ymmärrä että valtio on tukenut pelkästä sosiaalisesta vastuuntunnosta metsureiden työllistämistä 1980-luvulta asti. Koska se nyt vaan on sellainen homma että syrjäseutujen elinkeinoja on tuettava.
Lihastyövoimalla toimiva metsätalous noin kitukasvuisen metsän alueella, 500 kilometrin päässä jatkojalostuspisteestä on järjetöntä.
Jokainen poromies tuottaa sentään vähän rahaa kansantaloudelle valtion tukemisesta huolimatta, mutta lapin metsurit maksavat enemmän kuin tuottavat rahaa valtion kassaan. Kylmä tosiasia.
Metsien hakkuita tulisi ehdottomasti vähentää rajulla kädellä. Tämä ei tarkoita että yksikään metsuri menettäisi työpaikkaansa. Heidät tulisi joko ohjata muihin valtion tukemiin töihin, kuten esim. eräoppaiksi, puusepiksi tai iäkkäimmän polven voisi ohjata sairaseläkkeelle fyysisesti raskaan työn jättämien jälkien vuoksi.
Metsät on kuitenkin elämän lähde noin kaukana pohjoisessa, jos ne parturoidaan pois, niin voidaan samantien pyyhkiä koko lappi kartalta.
Ps. nykyinen metsien suojelu ja istutus kantaa hedelmää vasta 150-200 vuoden päästä, itse en ainakaan jaksa odottaa siihen asti :).
metsien ikärakenne on muuttunut. vanhoja metsiä on todella harvassa. vain vanhoissa metsissä kasvaa luppoa joka on tärkeä ravinnon lähde poroille talvella. yli puolet lapin maa-alueista on suojeltua. mutta vain 30% siitä olisikin hakkuu kelpoista metsää.. uusia puita istutetaan mutta metsän kasvu on äärettömän hidasta täällä, jäähän kesän kasvukausikin lyhyemmäksi pohjoisessa kuin etelässä.
tiettävästi ole puolta suojeltu, Ylä-Lapista kyllä. Suomessa on kasvullisesta metsämaasta suojeltu jotain 3.5 - 4 %. Eihän läänin keski- ja eteläosissa ole juuri mitään suojeltavaa jäljellä, mitä nyt aapasoita.