Lakipykälä on kadonnut jonnekin enkä löydä. Pitäis löytyy sellanen lakipykälä jossa velallisen maksamat liikasuoritukset velkojalle kuten liikaa maksetut korot, po-lyhennykset ym. kulut voidaan velvoittaa palauttamaan velalliselle sellaisessa tilanteessa, jossa velkaa ei ole vielä maksettu kokonaan pois. velkoja ei suosiolla suostu. Onko sellasta pykälää olemassa?
Lakipykälä kateissa
Anonyymi
23140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Miten voi olla liikaa maksettua korkoa tai pääomanlyhennystä, jos velkaa ei ole vielä maksettu kokonaan?
perintä
Miten se asiaa nuuttaa? Ei pääomaa ole koskaan voinut maksaa takaisin liikaa, jos sitä on vielä jäljellä, eikä korkojen juokseminenkaan katkea ennen kuin pääoma on kokonaan maksettu.
Miten siis korkoja tai pääomaa voi maksaa liikaa, jos velkaa on edelleen jäljellä?
Tätäkin ongelmaa voisi kuvata sanalla päällekkäisyys.
Nopeat syövät hitaat, sanottiin viime vuosituhannella.
Nykyään velalliset syövät velkojansa ottaessaan lain omiin käsiin.
Tarkennus. Siis velka on maksettu kokonaan pois mutta jos velkoja on eri mieltä ja velkoja on perinyt liikaa korko ja po-lyhennyksiä eikä suostu paluttamaan likaa maksettuja eikä velkakirjaa. voiko velkojalta lain perusteella vaatia palautusta?
Eli kyse olisi siis sopimukseen nähden liikasuorituksesta?
Kyse voisi olla perusteettoman edun palautuksen tilanteesta, koska velkojalla on hallussa varoja, joihin hän ei ole vielä oikeutettu. Toisaalta velkojalla voi olla tietenkin jokin syy miksei luovuta näitä perusteettomasti pitämiään varoja takaisin mutta teoriassa etukäissuorituksia, voi vaatia takaisin. Perusteettoman edun palautus on ennemmin käänteisesti muodostuva, kun varallisuuden siirtoihin on aina tarkoitus ja jos ei ole, niin saajalla ei ole oikeutta pitää siirrettyä.
Ensinnäkin miksi maksoit, jos et saanut velkakirjaa takaisin? Toiseksi jos ei ollut juokseva velkakirja, niin sillä ei ole niin väliä, kun suorituksesi osoittaa velan maksetuksi.
Onnistuu kanteella käräjäoikeuteen.
Juuri näin, kanne käräjäoikeuteen, jolloin vastaajan täytyy esittää vastine. Tuomari sitten ratkaisee kumpiko on oikeassa.
Täytyyhän kantajan tietää mihin lakiin hän vetoaa. Oikeus vain tulkitsee lakia.
Täh?
No vaikka perustuslaista omaisuudensuojaa koskeva pykälä. Ei siihen mitään erillistä pykälää tarvita, että velkoja palauttaa liikaa maksetun pääoman ja korot. Tietenkin erehdyksessä maksettu ylimäärä tulee palauttaa jo ihan omaisuudensuojan nojalla. Ei sitä varten mitään erillistä erityissäännöstä ole.
Mutta todistelukysymykseksi se menee, kumpi on oikeassa, velkoja vai velallinen. Ja tietenkin, jotta sen paremmin pääoman kuin korkojenkaan liikamaksua voidaan todeta, tulee velan olla kokonaan maksettu (toisin kuin aloituksessa luki). Eihän pääomaa ole liikaa maksettu jos sitä on jäljellä, ja korotkin juoksevat vielä siinä vaiheessa.
Niin, selvä riita-asia tuo on. Velan määrästä ja sen maksamisesta tuossa on kysymys. Kanne käräjäoikeuteen, jossa velkojaa vaaditaan palauttamaan liikaa maksettu summa.
Aloittaja tarvitsee selkeästi lakimiehen apua kanteen nostamiseen. Kannattaa sitten huomioida mahdolliset kulut, jos häviää juttunsa. Omat ja vastaajan oikeudenkäyntikulut joutuu sen velan loppuosan maksamaan.
Tulihan se sieltä, aina täytyy vedota johonkin lakiin, oikeus sen jälkeen tulkitsee kummalle puolelle vaaka kallistuu.
Sarkasmi netissä on vaikea laji...
Siinäpä tuomarilla olisi nauramista, kun kannetta erehdyksessä liikaa maksetun velan palauttamiseksi perusteltaisiin perustuslain 15 pykälällä.
Perusteettoman edun palauttamisen vaatimiseen ei ole mitään lakipykälää, koska se perustuu yleiseen oikeusperiaatteeseen. Sen taustalla on nimenomaan perustuslain 15 §.
Kukaan ei saa pitää toisen omaisuutta itsellään, ellei tähän ole jotakin lakipykälää tai sopimusta perustanaan. Tästä oamsiuuden suojasta seuraa, että liikaa maksetut maksut kuuluvat maksajan omaisuuteen.
Laki ? § ?
Aloita vaikka tuolla, Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228
Mitä lakipykälää tarvitset ja mihin? Asiasi on velan määrää koskeva erimielisyys. Tarvitset tuomioistuimen päätöksen siitä, kumpi on oikeassa.
ei tämä, koskee ainoastaan kiinteää tuotetta
Lue vaikka tuosta, mitä sinun pitää tehdä: https://www.minilex.fi/t/siviiliprosessi-kanne-haaste-ja-vastine
Kun kyseessä on riita-asiana velan määrä, niin ei ole mitään lakipykälää mihin vedotaan. Sinä toimitat oikeudelle dokumentit, joista näkyy sinun maksaneen vaaditun saatavan. Sitten pyydät tuomioistuinta määräämään kantajan palauttamaan yli maksetun summan. Jos tämä on liian vaikeaa, niin palkkaa lakimies ajamaan asiaasi.
>ei ole mitään lakipykälää
direktiivit? kko? ennakkotapaukset?
Missä noin lukee?
Pyöreästi niin se meni sääntöön joka hukkui normistoon.
...ja normiriemu valtasi heidät
...käräjäsalien hilpeet pykälänikkarit