Olen yli 20v. sinkkunainen. Jotenkin en edes pyri pariutumaan, pakotan itseni siihen ajatteluun, et pitäis löytyä joku. Mutta suurimpaa oasaa deiteistä en ole kokenut halua herättävinä. Muutaman kerran olen elämässäni ollut ihastunut, mutta harvemmin niihin jotka haluavat tapailla minua. Minua piirittävät miehet sattuvat aina olemaan (tasoiseni???) nörttejä, viallisia, friikin näköisiä.
Ei ole sitä, etten hyväksyisi tasoni.En ole pinnallinen, pyrkyri, onnenonkija, odotan elämältä vain tavallisia asioita.Turvallisuutta jne. Mutta jotenkin lähes kaikki tapailemani miehet herättävät oksennusrefleksin jos ajattelen seksiä heidän kanssaan.
Yleisesti ottaen en haluakaan seksiä. tulen vihaiseksi, kun joku haluaa sitä minulta.
En pidä siitä koska se on sotkuista, ällöttävän eläimellistä ja maanläheistä, rumaa ja siitä tulisi inhottava taakka. En osaisi olla koko ajan fyysinen "rakkaani" kanssa, sillä ajatus että se saa mun koskettamisesta (muka hellistä halauksista) jotain kicksejä kuvottaa.
Tuntuu että mun pitäisi tyydyttää tarpeita toiselle. Luulen, että sopivin vaihtoehto mulle olisi yksi niistä miehistä jotka täällä foorumissa haluavat aika seksittömän suhteen. Mutta minä en edes halua nukkua vierekkäin.
Ei ole sitä, etten hyväksyisi tasoni.En ole pinnallinen, pyrkyri, onnenonkija, odotan elämältä vain tavallisia asioita.Turvallisuutta jne. Mutta jotenkin lähes kaikki tapailemani miehet herättävät oksennusrefleksin jos ajattelen seksiä heidän kanssaan.
Yleisesti ottaen en haluakaan seksiä. tulen vihaiseksi, kun joku haluaa sitä minulta.
En pidä siitä koska se on sotkuista, ällöttävän eläimellistä ja maanläheistä, rumaa ja siitä tulisi inhottava taakka. En osaisi olla koko ajan fyysinen "rakkaani" kanssa, sillä ajatus että se saa mun koskettamisesta (muka hellistä halauksista) jotain kicksejä kuvottaa.
Tuntuu että mun pitäisi tyydyttää tarpeita toiselle. Luulen, että sopivin vaihtoehto mulle olisi yksi niistä miehistä jotka täällä foorumissa haluavat aika seksittömän suhteen. Mutta minä en edes halua nukkua vierekkäin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
miksi hätäilet? Rakkaudella on oma aikansa, eikä siinä ole kiireellä mitään tekemistä. Nykyään seksi vain sekoitetaan rakkauteen, ikäänkuin se olisi rakkautta. Täydelliseen rakkauteen toki kuuluu myös ruumiiillinen puoli, mutta edes se ei ole välttämätöntä rakkaudessa. Sinä olet nuori, älä hätäile, anna ajan kulua. Olen varma, että sinäkin aikanaan rakastut ja olet sillon varma että haluat sekä antaa että saada niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Mutta, älä kiirehdi. Kerran olet varma, ilman epäilystä. Silloin rakastat.
Seksin läpitunkemassa nykyajassa pidetään epänormaalina jos ei halua naida jokaisen hyvänäköisen uroon kanssa kuin kaniini. Itse olen aina ollut hyvinkin valikoiva, itseasiassa vain hyvin harvoja miehiä olen haluamalla halunnut. Mutta kun todella olen rakastunut, kylmyydestä ei ole tietoakaan! Muutenkin miehet kokevat minut seksikkääksi, seuraani kyllä on hakeuduttu kaikki nämä vuodet, mutta kun minulle ei kelpaa kuka tahansa.
Odota ja katsele, äläkä anna toisten laittaa niskaasi minkäänlaisia paineita. Oma on elämäsi, oma on ruumiisi! Kaikki järjestyy ajan myötä!
Kaikkihan on hienosti, koska olet sinkku. Ei seksistä ole pakko pitää, väärin on vain laittaa toinen kärsimään sen puutteesta. Pysy sinkkuna, muuten miehesi päätyy tänne kirjoittelemaan.
Juuri noin. Jos löydät toisen joka ei pidä seksistä, ala heti seurustelemaan. Mutta älä ala seurustelemaan miehen kanssa joka on seksuaalisesti aktiivinen(tai edes normaali.)
Ei ole oikein kiusata toista sillä ettei itse halua. Toivottavasti joskus löydät itsestäsi sen seksuaalisen puolen, seksi on ihmeellistä
kannataisko harkita nunnan elämää.ihan tosi,sopisit siihen jobiin paremmin ku hyvin,ainut että sun pitäis olla jossain määrin varmaan uskovainen..
Olisit minulle sopivaa seuraa koska etsiskelen
vain sutturaa johon tekisin tarpeeni,ettei oma
kätönen väsyisi liikaa. Terv: ONSLOW
Ha ha, sait minut nauramaan ! Välillä tunnen joitain miehiä kohtaan hellyyttä (alkaa siitä että he saavat minut nauramaan)ja se tunne usein kasvaa joksikin muuksi.
Jotenkin haluttomuuteni on suojamuuri, en halua haavoittua. Jos mies saa jään murrettua, voin muuttaa mieleni seksin suhteen. En pidä ajatuksesta "aviollisesta velvoitteesta" jossa tunnetaan vihaa toisiaan kohtaan. Haluttomuus liittyy miehiin jotka eivät tunnetasolla pidä minusta ihmisenä, en halua antaa sellaisille palaa itsestäni. Vaistoan hyvin herkästi jos mies piilopilkkaa minua, tai ylenkatsoo.
Joskus tunnen pahaa oloa jos olen loukannut jotain miestä.Tämä jonkinasteinen firgidiyteni tietenkin loukkaa monia.Mies kyllä saa minut jos se on huomaavainen ja välittää.Pelkkä kylmä tokaisu "mä tarvitsisin nyt panon" ihmiseltä joka on muuten inhottava, ei oikein sytytä.
Vaikka olen sinua parisen kymmentä vuotta vanhempi,niin minulla on juuri samanlaisia tuntemuksia..Mutta niiden kanssa oppii elämään ja nauttimaan olostaan ilmankin seksiä..
Elä elämääsi ja nauti niinkuin minäkin..ei siihen tarvita miehiä eikä seksiä..kyllä ne sitten tulee ajallaan kun on tullakseen..
Aurinkoisia kevät päiviä sinulle =)))