Jos joku väärintulkitsee sitä henkilöä. Fiksumpi ihminen tiedostaa, että omat negatiiviset tulkinnat voivat olla myös vääriä. Ellei sitten tulkitse väärin ihan tahallaan.
Ei ole sen henkilön vastuulla
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllähän se niin menee, että täällä pyörii niitä tieten tahtoen väärintulkitsijoita, on vissiin joku hienokin harrastus heidän mielestään.
Mulla on teoria että sellaiset ihmiset omaa hiukan kieroutuneen itsetunnon.
Jotenkin he nostaa itsensä toisia korkeammalle ja sulkee silmänsä omilta virheiltään ja sitten keskittyy katseleen muita ympärillään virheitä heistä etsien.
Olen itsekin ollut kerran tilanteessa jossa esim. Selitin et yks tyyppi tykkäis musta kauheesti mutta kun jotenkin mua ahdistaa sen lähellä... Sen jälkeen henkilö jolle puhuin vaikutti siltä et oli lopettanu kuuntelun ja itse jatkanu lauseeni, joka hänen sanoillaan jatkui ” koska pelkään sitoutua”
Itse kuitenkin yritin jatkaa ”koska en ole ihastunut oikeesti, vaan yritän pakottaa itseäni siihen..”
Toinen kerta oli kun mua oli haastateltu lehteen ja olin siihen kertonu ammattini ja se olikin siinä väärin. Mua sanottiin opiskelijaksi joka ei ollut mun omia sanoja..
Kerroin siitä sille samalle kaverilleni ja hän lopetti jälleen kuuntelun ja jatkoi itse lauseen loppuun ”puhuit itse itsesi opiskelijana”
Vaikka mun sanat jatkui ”kerroin mihin ammattiin valmistunu ja mikä nyt tilanne.. ”
Mutta veikkaan et jos ihmisen asenne muita kohtaan on nega, hän näkee, kuulee ja tulkitsee kaiken sen asenteensa kautta.
Musta huvittavaa kun itse tuokkn petti miestään mut yritti silti kaivella virheitä tekemällä ja keksimälläkin muista..
Toisaalta ehkä siinä on selityskin. Paetaan itseään ja omia asioita keskittymällä muihin, jottei tarvi kohdata itseään ja omaa eläänsä
Ei näin! Näin ei hommat kyl mitenkään etene!
Miksi yrität ihastua johonkin. En ymmärrä. Miksi pitää pakottaa tunteita. Kyllä itellä ainakin tunteita syntyy, kun tapaa ihmisiä, juttelee ja on jonkun verran utelias ja jos kiinnostuu jostakin niin haluaa tietty tietää lisää ja oppia lisää hänestä. Mun mielestä on aika loogistakin, että ihminen pakenee ikäviä tunteita muuhun, työhön, paljoon tekemiseen ym. Hyvähän niitä huonoja kuin hyviäkin tunteita olis kuitenkin läpi käydä.
No ei ole, toki voi yrittää korjata tulkintoja oikeaksi katsomikseen, toki joku voi joskus nähdä itteeni tarkemminkin juttuja, jotka itelle jostain syystä sokeita pisteitä. Se lienee tän peiliajatuksen ydin, sen että ihminen tarvitsee muiden palautetta tullakseen jotenkin täydemmin itsekseen. No tuosta on monia mielipiteitä kylläkin, että muuttuisiko sitten aina palautteen perusteella johonkin suuntaan. Vai onko jokin pysyvä aito ydin, vaiko ei mitään sellaista, ken tietää. Arvostamaltaan tietenki enemmän ottaa negaakin vastaan. Kaikilla ei puhtaat jauhot pussissa, tunneälyä pitäisi olla edes jonkin verran nämä seuloakseen.