Sanokaahan mielipiteenne, koirien koulutukseen perehtyneet ihmiset. Kyseessä on 7 kk ikäinen sakemanninarttu (ei ole ensimmäinen koirani).
Minulla oli koira hihnassa ja se näki itselleen tutun ei-perheenjäsenen. Pyysin koiran sivulleni istumaan ja odotin, että se kuuntelee minua. Se vinkui toki ilosta tutun nähdessään ja nousi muutaman kerran pois istumasta, jolloin korjasin sen takaisin istumaan. Odotin siltä katsekontaktia ennen vapauttamista, vieheenä oli sen leikkikeppi ja makupala. Koira tottakai oli innoissaan tutusta ihmisestä, mutta olin päättänyt, että vasta katsekontaktista päästän sen irti ja tervehtimään tätä ihmistä. No, sainpa kuulla kunniani siitä, kuinka kiusaan koiraa ja kuinka kiva kotikoira se voi olla ilman kouluttamistakin... Kun se kuulemma niin valittaa siinä vieressäni (=ilovinkunaa tutun luokse päästäkseen). Koira pääsi sitten puolivahingossa tervehtimään tätä henkilöä omin päin. Kuitenkin se heti pyynnöstäni toi keppinsä suoraan käteeni ja tuli sitten myös pyynnöstä sivulle istumaan, täydellisin katsekontaktein. Sai tietysti kovasti kehuja ja sai sitten vapaasti lähteä leikkimään kepin kanssa. Siinä sitten kuuntelin saarnaani siitä, kuinka luontokappaletta ei ole luotu istumaan paikallaan jne. Heillä itsellään on kouluttamaton pikkukoira, joka saa vaikka purra vieraita, kun se kuulemma on vain niin tarkka omistajistaan. Samoin he eivät uskalla leikata oman koiransa kynsiä siinä pelossa, että se puree. Se kun täytyy kuulemma lopettaa siihen, kun koira alkaa vastustella, kun se ei ole koirasta kivaa... Kyseiselle koiralle syötetään vain leikkelettä kädestä, sopiviksi paloiksi pienittynä ja toki vain silloin, kun koiralle sattuu kelpaamaan. Kun se on kuulemma niin nirso...
Asiaan! Pitäisikö minun muka antaa sakemannini vetää hihnassa kuin hullu, jotta se pääsee tervehtimään tuttuja?! Kyllä sen minun mielestäni täytyy olla omassa tai mieheni hallinnassani siten, ettei se silloin saa lähteä vieraitten perään, jos toisin pyydetään. Yritin selittää, ettei sille parane antaa periksi, jos haluaa saada sen tottelevaiseksi. Niin, kun koira ei kuulemma tykkää minusta, vaan heistä ja BLAA BLAA BLAA... Kun se niin iloisesti heitä aina tervehtii! No miten sitten? Eikö terve normaali koira niin teekin ihmisille, jotka se on pennusta asti tuntenut... Purrako pitäisi? Samaten kyseinen henkilö yllyttää koiraa hyppimään itseänsä vasten, kun se on koiralta kielletty (ja siitä on myös hänelle mainittu). Huh! Eli eihän kyseinen asia ole 7 kk pennulta liikaa vaadittu? Kun näköpiirissä ei ole muita, se on hyvinkin kuulolla, mutta haluaisin sen myös kuuntelevan itseäni silloin, kun paikalla on muita ihmisiä tai koiria. Auttakaa...
Minulla oli koira hihnassa ja se näki itselleen tutun ei-perheenjäsenen. Pyysin koiran sivulleni istumaan ja odotin, että se kuuntelee minua. Se vinkui toki ilosta tutun nähdessään ja nousi muutaman kerran pois istumasta, jolloin korjasin sen takaisin istumaan. Odotin siltä katsekontaktia ennen vapauttamista, vieheenä oli sen leikkikeppi ja makupala. Koira tottakai oli innoissaan tutusta ihmisestä, mutta olin päättänyt, että vasta katsekontaktista päästän sen irti ja tervehtimään tätä ihmistä. No, sainpa kuulla kunniani siitä, kuinka kiusaan koiraa ja kuinka kiva kotikoira se voi olla ilman kouluttamistakin... Kun se kuulemma niin valittaa siinä vieressäni (=ilovinkunaa tutun luokse päästäkseen). Koira pääsi sitten puolivahingossa tervehtimään tätä henkilöä omin päin. Kuitenkin se heti pyynnöstäni toi keppinsä suoraan käteeni ja tuli sitten myös pyynnöstä sivulle istumaan, täydellisin katsekontaktein. Sai tietysti kovasti kehuja ja sai sitten vapaasti lähteä leikkimään kepin kanssa. Siinä sitten kuuntelin saarnaani siitä, kuinka luontokappaletta ei ole luotu istumaan paikallaan jne. Heillä itsellään on kouluttamaton pikkukoira, joka saa vaikka purra vieraita, kun se kuulemma on vain niin tarkka omistajistaan. Samoin he eivät uskalla leikata oman koiransa kynsiä siinä pelossa, että se puree. Se kun täytyy kuulemma lopettaa siihen, kun koira alkaa vastustella, kun se ei ole koirasta kivaa... Kyseiselle koiralle syötetään vain leikkelettä kädestä, sopiviksi paloiksi pienittynä ja toki vain silloin, kun koiralle sattuu kelpaamaan. Kun se on kuulemma niin nirso...
Asiaan! Pitäisikö minun muka antaa sakemannini vetää hihnassa kuin hullu, jotta se pääsee tervehtimään tuttuja?! Kyllä sen minun mielestäni täytyy olla omassa tai mieheni hallinnassani siten, ettei se silloin saa lähteä vieraitten perään, jos toisin pyydetään. Yritin selittää, ettei sille parane antaa periksi, jos haluaa saada sen tottelevaiseksi. Niin, kun koira ei kuulemma tykkää minusta, vaan heistä ja BLAA BLAA BLAA... Kun se niin iloisesti heitä aina tervehtii! No miten sitten? Eikö terve normaali koira niin teekin ihmisille, jotka se on pennusta asti tuntenut... Purrako pitäisi? Samaten kyseinen henkilö yllyttää koiraa hyppimään itseänsä vasten, kun se on koiralta kielletty (ja siitä on myös hänelle mainittu). Huh! Eli eihän kyseinen asia ole 7 kk pennulta liikaa vaadittu? Kun näköpiirissä ei ole muita, se on hyvinkin kuulolla, mutta haluaisin sen myös kuuntelevan itseäni silloin, kun paikalla on muita ihmisiä tai koiria. Auttakaa...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei, toimit aivan oikein, etkä todellakaan vaatinut koiraltasi liikaa. Ainoa asia mikä 7 kk:n ikäisellä koiralla voi olla liikaa, on liian useat toistot. Sekin yksilöllistä. Jos tämä koiraa tervehtimään tullut ihminen ei tajua, että kyseessä on sinun koirasi ja yrität kouluttaa sen hyvä tapaiseksi ja sosiaaliseksi, se on vain hänen ongelmansa. Älä välitä. Arvostelijoita aina löytyy, ja erilaisia mielipiteitä. Mun mielestä siä teit oikein, itselläni on yli 30:n vuoden kokemus koirien kouluttamisesta. Myös vartiokoirista, ongelmakoirista, sekä ihan pienistä ja isoista tavallisista kotikoirista. hyvää kevään jatkoa sinulle ja koirallesi.
Kiitos vastauksestasi! Tuli niin paha olo siitä sukulaismiehen saarnasta, ensin olivat omat niskakarvat pystyssä ja sitten maha kipeänä kiukusta. Teki hyvää saada purkaa mieltään... Hyvää keväänjatkoa sinullekin! =)
vaikka olenkin juuri niiden pikku fifien kasvattaja ja omistaja niin kyllä myös kotikoira koulutuksen tarvitsee oli se sitten rodultaan mikä tahansa.
Anna mennä sukulaistesi puheet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ethän sinä itsekkään elä heidän puheidensa mukaan.
Elä ja nauti kivasta koirastasi
Kaikenlaisia pölvästejä sitä onkin... Ihan oikein toimit koirasi kanssa. Itsellä vastaavan tyyppiset neuvot menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Tosiaan ei liikaa toistoja 7 kuukautiselle pennulle, joskus tuntikin tuon ikäiselle koulutuskentällä tuntuu olevan liikaa, tapauksesta riippuen.
Sanos muuta! Varsinaisissa koulutuksissa kentällä emme ole nyt voineet käydä, sillä oman epäsäännöllisen työaikani takia minun on mahdotonta tässä vaiheessa säännöllisesti osallistua koulutuksiin. Kotona on kuitenkin edetty pikku hiljaa ja vähän kerrassaan. Liikoja toistoja olen koettanut välttää, ettei pentu kyllästyisi. Toki siinä aikaa menee, kun se haluaisi mennä tervehtimään ja pitäisikin vain malttaa olla aloillaan. Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa se myös vinkui hetken, mutta ymmärrettyään, ettei se auta, pentu istui rauhallisena paikoillaan ja katsoi silmiin. Kiitoksen ja vapautuksen jälkeen se taas sai ottaa keppinsä ja juosta leikkimään. Huh! Onpa todella kiusattu koira...
Ei sitä itsekään aina kentälle pääse, eikä siellä nyt joka kerta välttämättä tarvitse käydä. Oma pentu ei juuri hötkyile kun en itse kiinnitä muihin ihmisiin tai koiriin mitään huomiota välttämättä, tietysti tutut koirat ja ihmiset ovat asia erikseen mutta omalla rauhallisella käyttäytymisellä hillitesee tehokkaasti pennun kuin aikuisenkin käytöstä - tapauskohtaista tämäkin.
Eikös se ole ihan sinun asiasi millaiseksi koiran haluat kouluttaa? Ei kuulu sukulaisille. Ens kerralla sano että omapahan on koira.