Outo naapurin mummo

Dementia. Yhteys terveyskeskukseen.

Yhteys otettu näemmä tässäkin tapauksessa tänne Suomi24:lle....

Jos aloitus on totta niin kirjoittajan tulee olla yhteydessä paikalliseen terveysasemaan. Voi olla, että kukaan ei asiaan reagoi mutta se on oikeastaan kaikki mitä te voitte "mummelin" hyväksi tehdä. Tietenkin jos hänen luonaan käy jotain hänen sukulaisiaan niin myös heille voi, tai siis pitää, kertoa.

Suurella todennäköisyydellä miehen menetys sekoitti naapurin pään jollain tavalla. Sekavuus voi mennä ajan myötä ohi mutta jos kyseisen mummon sekavuus on kestänyt jo tuon pari vuotta niin sitten tila on mahdollisesti pysyvä.

Hmmm.
Muutama juttu häiritsee. Ja saa epäilemään tarinan todenperäisyyttä.

1. Missä on korvessa 2 taloa rinta rinnan eikä mitään muuta asutusta. Hannu ja Kerttu?

2. Onko ap itse joskus muuttanut uusien, tuntemattomien naapureidensa tavarat ja hoitaako naapureiden lapset ? Tai ollut muuttoapuna edes tutuissa?

Tällaista en tiedä nykyään, vaikka ennen tapahtuikin, koska ennen lapset eivät olleet lumihiutaleita, jotka menevät rikki huutamisesta, esim jos lapset huusivat heille laitettiin kuri, eikä aikuisia syyllistetty. Ei kukaan oikeasti pyydä vieraita lapsia kotiinsa. Nykyään. (eri asia omien lasten kaverit). Jos lapsia ennen joku vieras olisi katsonut mitä nyt ei kyllä silloinkaan tapahtunut koska lapset olivat jo tuossa iässä töissä maalla, niin olisivat autelleet mummon kasvimaalla eikä pullaa syöneet.

3. Häiritsee hieman tarinat, joissa mummoon liittyy pulla. Aika harva isoäiti leipoo pullaa nykyään. Enemmän epäilen, että tämä on jonkun miehen tarinapaiikka.

Jonkinlainen sovinismi paistaa, jossa mies kantaa ja nainen kotona leipoo pullaa. Ihan yhtä hyvin mummo voi tulla ulos kantamaan, mutta en kyllä tällaista vanhaa pariskuntaa tiedä, joka tuntematonta lapsiperhettä muuuttaisi. Eiköhän tuon ikäiset omat tavaransa kanna, jotka itsekseen naapurissa kyläilevät.

Se on toinen juttu, mitä joku hyötyisi dementiamummotarinoista.
Ylimääräistä aikaa?

Jos tämä on jonkun keksimä tarina, tekijä lienee mies, koska pöllöpäästä on tehty naispuolinen ja tekiijä tuntee empatiaa miehiä kohtaan.

Vanha mies kantaa vain vähän minkä jaksaa. Tässä ymmärrys että vanhemmiten väsyy.

Mutta vanha nainen jaksaa leipoa pullaa? Pullanleipominen on fyysisesti vähintään yhtä raskasta vaivaamisineen ja kaulimisineen ja seisomisineen.

Ja oletus että vanhukset ilosta kiljuen kiinnostuvat vieraista perheistä lapsista ja heidän tavaroisdensa kantamisesta.

Useimmat vanhukset työstävät omaa elämää tai ovat kiireisiä matkustavat espanjassa tai väsyneitä ja mielellään ottaisivat toisinpäin apua, isojen lasten (yli 4v) vanhemmilta esim ikkunanpesuun.

Aika normaalia, että syrjäseuduilla on niitä taloja juurikin kaksi vierekkäin ja sitten ei pitkään aikaan mitään. Niin on aikoinaan katsottu kodikkaaksi. Niin on sekä minun isän, että äidin kotitalot. Äidin kotitalon naapurissa vielä asutaan, mutta meidän mummola on autioitunut aikaa sitten. Isän kotipaikalla taasen naapuri oli autio jo, kun minä olin pikkulikka, mutta mummi ja pappa vielä asui siellä silloin. Aloittaja varmaan perheineen ostanut tuollaisen autioituneen perikunnan talon halvalla.

Ei siinä maaseudulla ole mitään erikoista, että naapureista, varsinkin uusista, ollaan kiinnostuneita ja heidän kanssa ollaan tekemisissä. Älkää urbaanit kuvitelko, ei se teidän urbaani ulotu kaikkialle...

Mitään "vaarallista lapsille" tuossa mummelissa tuskin on. Hänellä on perus muistihäiriö. Monilla puhkeaa/pahenee juurikin puolison kuoleman myötä. Olisitte kaverina, ettekä oudoksuis. Lapsilla muutaki tekemistä, ku älylaitteilla ja pleikalla pelailu... Jos on niin iso, että osaa mennä naapuriin ja tulla sieltä takas, niin kyllä nou hätä, kun sanoo vaan lapselle, että hänen pitää aina käydä sanomassa, kun menee naapuriin. Minä menin 3-vuotiaana naapuriin leikkimään naapurinpojan dinosauruksilla. Äiti oli kyllä pelänny, että oon pudonnu jokeen, ennenku älys kysyä sieltä kaverini luota. Olin liian pieni ja kokematon, että olisin älynny käydä sanomassa, mihin menen. 4-5-vuotiaana jo osasin.