Olen kärsinyt kolme vuotta ahdistuksen tunteesta, joka vaivaa joka aamu herätessä. Näen unia, mutta ne ovat ihan hyviä. Ei mitään painajaisia. Mutta kun herään, minulla on voimakas ahdistuksen tunne päällä. Rintaa puristaa ja olen aivan onneton. On pakko nousta heti ylös, että helpottaisi. Vaikka olen jo eläkkeellä, en voi jäädä vuoteeseen lojumaan. Pelkään jo illalla nukkumaan mennessä aamuahdistusta.
Onkohan tähän mitään apua?
Herätessä voimakas ahdistus
Anonyymi
10
1718
Vastaukset
- Anonyymi
Aamulla ahdistus on kovimmillaan, koska kortisolin, joka on stressihormoni, taso on aamulla korkeimmillaan. Serotoniinin määrät silloin vähäiset, ja verensokeri alhaalla. Jos elämäntilanne antaa aihetta ahdistukseen niin aamulla olo on pahin.
Lääketehtaiden myrkyt ovat pitemmän päälle haitallisia. Luontaisempia konsteja on myös, ja niissä ei ole haittoja. Laita jääkylmää vettä vatiin tai lavuaariin ja sinne kädet ranteita myöten, mielellään myös kasvot, etenkin nenän ja silmien seutu. Näin saadaan aikaan ns. sukeltajarefleksi. Pidätä henkeä 15-30 sekuntia, jolloin parasympaattinen hermosto aktivoituu ja keho ja sen myötä mielikin alkaa rauhoittua. Toista pari kertaa. Olo helpottuu kummasti. Vaikutus on vähän samankaltainen kuin avantouinnissa, jonka monet sanovat rentouttavan ja parantavan mielialaa niin että kun ovat aloittaneet tekevät sitä jopa päivittäin. Itse en ole avantouintia kokeillut mutta tämän kotikonstin olen todennut toimivaksi, oli kyse sitten tavallisesta stressistä tai rankemmasta tilanteesta.- Anonyymi
Parasympaattisen hermoston aktivoimiseksi - mikä siis lievittää ahdistusta - tärkeää on hengitys. Kylmävesialtistuksesta seuraava "sukeltajarefleksi" aktivoi palleahengityksen, varsinkin jos sen toistaa muutaman kerran. Jos kylmää vettä ei ole saatavilla, pakastepussi silmien ja nenän päälle voi auttaa, kun samalla kumartuu ja pidättää hengitystä.
Palleahengityksen aktivoimiseksi hengitä ensin syvään sisään, pidätä hetki ja hengitä ulos noin kaksi kertaa niin pitkään kuin sisään, sitten pidä tauko, toista. Ahdistuneena ihminen hengittää pinnallisesti ylärintakehän kautta, ja sympaattinen hermosto on aktivoitunut taistele-pakene-reaktioon.
Aamuahdistusta lieventää myös jos pääsee liikkumaan mahdollisimman nopeasti herättyä niin, että syntyy hiukan endorfiineja. Monet lähtevätkin lenkille heti aamusta, mm. tästä syystä. Kotonakin voi liikkua, kun löytää itselle sopivat tavat. Joillekin se voi olla tanssi musiikin tahtiin, jooga tms. Liikkuminen, yhdessä kylmän veden kanssa, toimii.
- Anonyymi
Käy selvännäkijällä niin ehkäpä pystyy sanomaan mistä ahdistuksesi johtuu ja sen jälkeen siihen on hempompi löytää keino joka auttaa.
- Anonyymi
Itsekin herään joka aamuyö kovaan ahdistukseen kuin kurkkuun käytäisiin kiinni ja kehon läpi kulkisi sähkövirta. Inhottavaa. Viimeaikoina se on onneksi ollut helpottumaan päin. Nykyään herätys on useammin klo 5-6 aikoihin, joten katkeamatonta unta tulee enemmän. Ahdistuskaan ei tule enää niin pahana.
Tällä täytyy olla jotain tekemistä kortisolitason kanssa. Olen sen kerran mittauttanutkin, oli tasan keskellä viitealuetta. Tietääkö joku, miten tämä tulos pitäisi tulkita?- Anonyymi
Se että heräät tuollaiseen tunteeseen voi olla traumatakauma. Eli onko sinulle tapahtunut jotain sellaista, mikä on aiheuttanut pelon tai uhan tunnetta...? Voi olla tiedostamatontakin, unohtunutta tai dissosioitunutta, jokin muistikuva tai -tunne nykyhetkestä tai joltain aiemmalta ajalta elämän varrella, joka jostain syystä on nyt taas ajankohtainen. Joskus ihan tavallinen elämäntilanteen stressi aiheuttaa pelkoreaktioita aamuöisin, kun kortisolitaso muutenkin on korkeimmillaan. (Siksi kai kyseistä vuorokaudenaikaa sanotaan "suden hetkeksi") . Saattaa olla että heräämistä on edeltänyt jonkin uni jota et muista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se että heräät tuollaiseen tunteeseen voi olla traumatakauma. Eli onko sinulle tapahtunut jotain sellaista, mikä on aiheuttanut pelon tai uhan tunnetta...? Voi olla tiedostamatontakin, unohtunutta tai dissosioitunutta, jokin muistikuva tai -tunne nykyhetkestä tai joltain aiemmalta ajalta elämän varrella, joka jostain syystä on nyt taas ajankohtainen. Joskus ihan tavallinen elämäntilanteen stressi aiheuttaa pelkoreaktioita aamuöisin, kun kortisolitaso muutenkin on korkeimmillaan. (Siksi kai kyseistä vuorokaudenaikaa sanotaan "suden hetkeksi") . Saattaa olla että heräämistä on edeltänyt jonkin uni jota et muista.
Vuoden 2020 alkupuoli oli minulle erityisen traumaattinen. Traumani alkuperäinen aiheuttaja on liian nopea SSRI-lääkevieroitus sekä mielen ja kehon voimakas reagointi siihen.
Tämä on varmaan päällimmäinen syy yöheräämisiini. Samantyyppistä ahdistusta minulla on toisinaan myös päiväsaikaan.
Ainakin yksi derealisaatiokokemus minulla on varmuudella ollut. Tullessani sairaalasta kotiin kotikaupunkini näytti ja tuntui bussin ikkunasta katsottuna vieraalta ja epätodelliselta. Kuin olisin ollut turistimatkalla.
Traumaattisiin kokemuksiin saamani hoito on syventänyt traumaani entisestään. Siksi pelkään kuollakseni hoitoon hakeutumista, koska joutuisin satutetuksi lisää. Siellä kun on tarjolla pelkkiä mielialalääkkeitä. En tule ymmärretyksi, enkä kuulluksi.
Erityisherkkänä olen menettänyt kokonaan kykyni tuntea tunteita ja empatiaa. Ei onnistu, vaikka kuinka yrittäisin. Vain silloin, kun olen nukkunut hyvin, kykenen joskus tuntemaan jotain, mutta vain lyhytaikaisesti. En tunne itseäni enää ihmiseksi. Tämä tekee elämästäni erityisen vaikeaa. Tästä ei enää selvitä ottamalla vain itseään niskasta kiinni. Koko keho on tutkittu päästä varpaisiin, eikä selittävää tekijää löydy.
Ihmissuhteita yritän ylläpitää parhaani mukaan, vaikka vaikeaa on. Olen vielä toistaiseksi toimintakykyinen ja työelämässä. Kognition ja muistin kanssa on vaikeuksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vuoden 2020 alkupuoli oli minulle erityisen traumaattinen. Traumani alkuperäinen aiheuttaja on liian nopea SSRI-lääkevieroitus sekä mielen ja kehon voimakas reagointi siihen.
Tämä on varmaan päällimmäinen syy yöheräämisiini. Samantyyppistä ahdistusta minulla on toisinaan myös päiväsaikaan.
Ainakin yksi derealisaatiokokemus minulla on varmuudella ollut. Tullessani sairaalasta kotiin kotikaupunkini näytti ja tuntui bussin ikkunasta katsottuna vieraalta ja epätodelliselta. Kuin olisin ollut turistimatkalla.
Traumaattisiin kokemuksiin saamani hoito on syventänyt traumaani entisestään. Siksi pelkään kuollakseni hoitoon hakeutumista, koska joutuisin satutetuksi lisää. Siellä kun on tarjolla pelkkiä mielialalääkkeitä. En tule ymmärretyksi, enkä kuulluksi.
Erityisherkkänä olen menettänyt kokonaan kykyni tuntea tunteita ja empatiaa. Ei onnistu, vaikka kuinka yrittäisin. Vain silloin, kun olen nukkunut hyvin, kykenen joskus tuntemaan jotain, mutta vain lyhytaikaisesti. En tunne itseäni enää ihmiseksi. Tämä tekee elämästäni erityisen vaikeaa. Tästä ei enää selvitä ottamalla vain itseään niskasta kiinni. Koko keho on tutkittu päästä varpaisiin, eikä selittävää tekijää löydy.
Ihmissuhteita yritän ylläpitää parhaani mukaan, vaikka vaikeaa on. Olen vielä toistaiseksi toimintakykyinen ja työelämässä. Kognition ja muistin kanssa on vaikeuksia."Vuoden 2020 alkupuoli oli minulle erityisen traumaattinen. Traumani alkuperäinen aiheuttaja on liian nopea SSRI-lääkevieroitus sekä mielen ja kehon voimakas reagointi siihen."
Voi herranen aika. Ei ihme jos heräilet aamuyöstä. Ihme että pystyt ylipäänsä nukkumaan. Onneksi olet pitänyt itsestäsi kiinni. Olet rohkea:) - edellinen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vuoden 2020 alkupuoli oli minulle erityisen traumaattinen. Traumani alkuperäinen aiheuttaja on liian nopea SSRI-lääkevieroitus sekä mielen ja kehon voimakas reagointi siihen."
Voi herranen aika. Ei ihme jos heräilet aamuyöstä. Ihme että pystyt ylipäänsä nukkumaan. Onneksi olet pitänyt itsestäsi kiinni. Olet rohkea:) - edellinenKiitos kannustavista sanoista. :)
Toistaiseksi olen jotenkin pystynyt pitämään itsestäni kiinni. Kenellä tahansa minun tilanteessani, niin myös minulla, ote meinaa välillä heiketä. Aika on ollut tähän mennessä paras parantaja. Positiivista on se, että taloudellinen tilanteeni on hyvä. Jos ei olisi, en olisi enää tässä.
- Anonyymi
Nämä psykologisoijat ovat aina liikkeellä. Todellisuudessa voi olla ihan joku fyysinen ongelma. Hengitys, jolloin kurkunpää unissa laukeaa ja tukkii osaksi hengityksen tai uniaptea. Kun elimistö joutuu tekemään töitä öisin hengityksen kanssa tavallista rankemmin, se väsyy ja alkaa oireilemaan.
Sisäilmasta sairastunut astman tapaiseen keuhko oireeseen tekee tällaista nukkuessa (itsellä kokemus). Varsinkin psyykelääkkeet lamaannuttavat elimistöä öisin ja sen on vaikea herätä toimintaan. Korkea verenpaine saattaa oireilla näin. - Anonyymi
Suosittelen ahdistuksen omahoito-ohjelmaa. Se on maksuton ja löytyy googlettamalla.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5773846Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483298- 382781
Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662729Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192124- 322071
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni121947- 291845
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171790Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471739