Sinulle, lapseni, jota minulla ei ollut oikeutta tuoda tähän maailmaan. En saanut antaa sinulle elämää. Oikeastaan se on ihan hyvä asia; Herra Jumala, joka on paljon suurempi kuin minä, antoi sinulle elämäsi. Hän on luotettava, Hän ei väsy koskaan, Hän ei koskaan sairasta ja kuole, niinkuin minä jonakin päivänä teen. Hän osaa kasvattaa sinua oikein, minä en osaa.
Haluan kertoa sinulle, kuinka hartaasti olisin halunnut silittää vatsaani ja kuunnella potkujasi. Olisin halunnut iahilla Herran Jumalan ihmeellistä voimaa vatsassani. Olisin halunnut ommella sinulle myssyn ja tossut ja pukea ne(äiti itkee nyt) pikku käpäliisi. Olisin halunnut seurata sinun kasvamistasi ja itsenäistymistäsi. Olisin halunnut etsiä silmistäsi isäsi suloista katsetta, sinun omaa veitikkailmettäsi unohtamatta. Olisin halunnut paijata pehmeää poskeasi ja nähdä, kun syöt minusta ravinnoksi itsellesi. Herra Jumala kuitenkin katsoi ilmeisesti, että on parempi meille, kun en näitä asioita näe. Tiesitkö, minäkin olen Hänen lapsensa! Ja vaikka en aina näe tai tunne hänen rakkauttaan, Hän ei silti ole minua unohtanut. Vaikeuksien keskellä Hän on läsnä.
Lapseni, kirjoitan tätä 19-vuotiaana. Toivon, että elämäsi saisi olla syvä. Kumpa rakkaus saisi ympäröidä sinut ja kantaa yli kaikkien ihmisten rakentamien kuilujen. Kumpa herkkyytesi ei täyttäisi mieltäsi pelolla vaan voimalla! Lapseni, jos sinä pelkäät niin muista. Niin minäkin pelkäsin sinun iässäsi. Lapseni, ei sinun arvosi ole sinusta johtuvaa vaan sinun arvosi on pieni hiekanmurunen sen vuoren juurella, joka on Isän Jumalan Rakkaus. Jos maailma yrittää näyttää, että olet paha ja syyllinen, niin se on vain silkka totuus jokaisesta ihmisestä. Kuitenkin meillä vielä on suurenmoinen toivo Isän rakkaudessa, Hänen pojassaan Jeesuksessa, joka kantoi meidän velkamme. Hän vapahti meidät ikuisesta syyllisyydestä. Rakas lapsi, toivon, ettet koskaan halveksi tuota, mitä edellä sanoin. Toivon, ettet halveksisi myöskään itseäsi, kun joskus tapaamme. Sinulla on oikeus halveksia minua, jos niin päätät. Tahdon kuitenkin kertoa, että minä tein sen virheen, että halveksin isääni ja äitiäni. Samalla kirosin itseni. Useita vuosia kuljin pimeydessä, kasvot maahan luotuina. Kuitenkin Herra Jumala katsoi parhaaksi vapahtaa minut siitä, Jeesuksen tähden.
Lapsukaiseni, ole rauhassa. Tahdon siunata sinut Herran Jeesuksen nimessä. Tiedä, että tässä nimessä mikään ei voi sinua vahingoittaa. Jos maailma sinua ruhjoo, älä pelkää sittenkään. Tämä maailma ei ole ikuinen,vaan kerran koittaa se päivä jona Jeesus itse kutsuu: "tulkaa, minun Isäni siunatut"
Sen jälkeen saat ikuisesti olla Hänen lähellään. Hänen, joka on samalla kertaa äiti ja isä!
Kiitä, lapseni, jo nyt, sillä kiitos ei koskaan ole turha. Rakasta myös, aivan jokaista, sillä rakkaus on suurin voima. Rukous on rakkautta. Vaikka he sitoisivat kätesi, niin sinä voit rukoilla. Jos sinun on nälkä tai jano, niin muista viisi leipää ja kaksi kalaa. Katso ympärillesi, näe ja kuule. Jumalalle on kaikki mahdollista ja sinä olet Hänen lapsensa. Arvosi on mittaamaton. Älä myy itseäsi mistään hinnasta vaan muista, mitä Hän on puolestasi tehnyt. Jos rakkaimpasi kuolevat, älä anna sen myrkyttää sisintäsi. Kuolema niin kuin elämäkin ovat Isäsi luomia asioita. Hän ei anna kuoleman hallita ikuisesti; kerran sen aika on ohi, se tullaan heittämään ikuisesti palavaan tuleen. Kun katsot kuolemaa kasvoista kasvoihin, muista, ettei vehnänjyvä tuota satoa, ellei se putoa maahan ja kuole.
Kirjoitin tämän "kirje lapselleni" tekstin 10 vuotta sitten kun en edes seurustellut vielä,mutta luulin etten pitkällisen sairauden vuoksi voi koskaan saada lapsia. Teksti piti nyt kaivaa esiin kun tuli keskenmeno. Lapsiakin on siunaantunut 2.
Toivon, että tekstistä olisi apua syvässä surussa, jota tähän liittyy.
Haluan kertoa sinulle, kuinka hartaasti olisin halunnut silittää vatsaani ja kuunnella potkujasi. Olisin halunnut iahilla Herran Jumalan ihmeellistä voimaa vatsassani. Olisin halunnut ommella sinulle myssyn ja tossut ja pukea ne(äiti itkee nyt) pikku käpäliisi. Olisin halunnut seurata sinun kasvamistasi ja itsenäistymistäsi. Olisin halunnut etsiä silmistäsi isäsi suloista katsetta, sinun omaa veitikkailmettäsi unohtamatta. Olisin halunnut paijata pehmeää poskeasi ja nähdä, kun syöt minusta ravinnoksi itsellesi. Herra Jumala kuitenkin katsoi ilmeisesti, että on parempi meille, kun en näitä asioita näe. Tiesitkö, minäkin olen Hänen lapsensa! Ja vaikka en aina näe tai tunne hänen rakkauttaan, Hän ei silti ole minua unohtanut. Vaikeuksien keskellä Hän on läsnä.
Lapseni, kirjoitan tätä 19-vuotiaana. Toivon, että elämäsi saisi olla syvä. Kumpa rakkaus saisi ympäröidä sinut ja kantaa yli kaikkien ihmisten rakentamien kuilujen. Kumpa herkkyytesi ei täyttäisi mieltäsi pelolla vaan voimalla! Lapseni, jos sinä pelkäät niin muista. Niin minäkin pelkäsin sinun iässäsi. Lapseni, ei sinun arvosi ole sinusta johtuvaa vaan sinun arvosi on pieni hiekanmurunen sen vuoren juurella, joka on Isän Jumalan Rakkaus. Jos maailma yrittää näyttää, että olet paha ja syyllinen, niin se on vain silkka totuus jokaisesta ihmisestä. Kuitenkin meillä vielä on suurenmoinen toivo Isän rakkaudessa, Hänen pojassaan Jeesuksessa, joka kantoi meidän velkamme. Hän vapahti meidät ikuisesta syyllisyydestä. Rakas lapsi, toivon, ettet koskaan halveksi tuota, mitä edellä sanoin. Toivon, ettet halveksisi myöskään itseäsi, kun joskus tapaamme. Sinulla on oikeus halveksia minua, jos niin päätät. Tahdon kuitenkin kertoa, että minä tein sen virheen, että halveksin isääni ja äitiäni. Samalla kirosin itseni. Useita vuosia kuljin pimeydessä, kasvot maahan luotuina. Kuitenkin Herra Jumala katsoi parhaaksi vapahtaa minut siitä, Jeesuksen tähden.
Lapsukaiseni, ole rauhassa. Tahdon siunata sinut Herran Jeesuksen nimessä. Tiedä, että tässä nimessä mikään ei voi sinua vahingoittaa. Jos maailma sinua ruhjoo, älä pelkää sittenkään. Tämä maailma ei ole ikuinen,vaan kerran koittaa se päivä jona Jeesus itse kutsuu: "tulkaa, minun Isäni siunatut"
Sen jälkeen saat ikuisesti olla Hänen lähellään. Hänen, joka on samalla kertaa äiti ja isä!
Kiitä, lapseni, jo nyt, sillä kiitos ei koskaan ole turha. Rakasta myös, aivan jokaista, sillä rakkaus on suurin voima. Rukous on rakkautta. Vaikka he sitoisivat kätesi, niin sinä voit rukoilla. Jos sinun on nälkä tai jano, niin muista viisi leipää ja kaksi kalaa. Katso ympärillesi, näe ja kuule. Jumalalle on kaikki mahdollista ja sinä olet Hänen lapsensa. Arvosi on mittaamaton. Älä myy itseäsi mistään hinnasta vaan muista, mitä Hän on puolestasi tehnyt. Jos rakkaimpasi kuolevat, älä anna sen myrkyttää sisintäsi. Kuolema niin kuin elämäkin ovat Isäsi luomia asioita. Hän ei anna kuoleman hallita ikuisesti; kerran sen aika on ohi, se tullaan heittämään ikuisesti palavaan tuleen. Kun katsot kuolemaa kasvoista kasvoihin, muista, ettei vehnänjyvä tuota satoa, ellei se putoa maahan ja kuole.
Kirjoitin tämän "kirje lapselleni" tekstin 10 vuotta sitten kun en edes seurustellut vielä,mutta luulin etten pitkällisen sairauden vuoksi voi koskaan saada lapsia. Teksti piti nyt kaivaa esiin kun tuli keskenmeno. Lapsiakin on siunaantunut 2.
Toivon, että tekstistä olisi apua syvässä surussa, jota tähän liittyy.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan sen verran kysyisin kirjoittajalta, että vieläkö kirjoittaisit samanlaisen tekstin vai onko elämä kasvattanut sinua ja muuttanut?
Kirjoitin tekstin eilen,se oli minulla a-nelosella 10 vuotta sitä ennen ja olen edelleen ihan samaa mieltä kuin 10 vuotta sitten. Tekstin on tarkoitus rohkaista ja tukea eteenpäin.