Totuus sattuu?

",Heikki Ylikankaan mukaan kaksikielisyys on historiallisesti sidoksissa autonomian aikaan. Vuonna 1809 neljä viidestä suomalaisesta puhui suomea, mutta hallintokieli oli ruotsi.

Autonomia vahvisti ruotsinkielisen yläluokan valtaa. Enää Tukholman kuningas ei ollut valvomassa pikkuvirkamiehiä. Aatelisvoittoinen eliitti riensi jakamaan parhaat virat toisilleen.

Ylikankaan mukaan syntyperä ja suositukset olivat tärkeämpiä ylennysperusteita kuin kokemus tai oppiarvo. Se herätti katkeruutta.

”Keskiluokkaisten perheiden lapsilla ei ollut pääsyä huipulle, vaikka he olisivat puhuneet ruotsia äidinkielenään tai käyneet kuinka monta yliopistoa tahansa”, Ylikangas sanoo.

Moni fennomaanien johtaja puhui sujuvaa ruotsia, mutta törmäsi työmarkkinoilla lasikattoon. Suomenkielestä tuli keino murtaa ruotsinkielisen eliitin ylivalta.

”Kielitaistelussa oli alkujaan kyse sodasta virkamiehistön sisällä”, Ylikangas tiivistää.

Riidan kärjistyessä turvauduttiin rotuoppiin. Ruotsinkieliset svekomaanit julistivat suomenkieliset idästä tulleiksi mongoleiksi, jotka eivät pärjää ilman ruotsinkielisen eliitin apua.

Myös kansallisfilosofimme J. V. Snellman joutui ennakkoluulojen kohteeksi. Kolmekymppisenä hän muutti Ruotsiin luomaan uraa. Kielitaitoinen, huippukoulutettu filosofian tohtori kuvitteli pääsevänsä luennoimaan Uppsalan yliopistoon. Se oli turha toivo. Snellman oli vain idästä tullut maahanmuuttaja.

”Suomenruotsalaiset sanovat usein, että Ruotsissa heihin suhtaudutaan suomalaisina, vaikka he puhuvat äidinkielenään ruotsia. Se on ikiaikainen jako”, Ylikangas sanoo.

Snellman suuttui saamastaan kohtelusta niin, että vannoi, ettei kirjoita enää mitään ruotsiksi.

”Pääosin se päätös myös piti”, Ylikangas sanoo.

Kotiin palattuaan Snellman lähti mukaan politiikkaan. Hänestä tuli senaattori, jolle suomen kielen aseman vahvistaminen oli sydämenasia.

Vuonna 1863 Snellman kuuli, että keisari Aleksanteri II on tulossa Parolannummelle katsomaan sotaharjoituksia.

Snellman matkusti Parolannummelle.

”Hänellä oli mukanaan luonnos asetukseksi. Sen mukaan suomi tulisi 20 vuoden kuluessa tasavertaiseksi kieleksi ruotsin kanssa”, Ylikangas sanoo.

Professori innostuu niin, ettei henki meinaa kulkea. On pysähdyttävä Aleksanterinkadun kulmaan kertomaan juttu loppuun.

”Aleksanteri kysyi, mitä asiaa Snellmanilla on. Hän näytti paperin, ja keisari kirjoitti siihen nimensä alle.”

Asia oli sillä selvä. Suomenkielen asema vahvistui keisarillisella asetuksella.

”Snellman veti välistä”, Ylikangas nauraa.

”Koko hanke olisi rauennut, jos hän olisi vienyt sen valtiopäiville. Aateli ja porvaristo olivat sitä vastaan.”

Seuraava etappi häämöttää.

Mannerheimintiellä kohoava Forumin ostoskeskus on hyvä muistutus suomenruotsalaisten vallasta: iso, harmaa kivitalo.

Ylikangas nousee rullaportaita kolmanteen kerrokseen ja istahtaa sisäpihalle lasikaton siimekseen.

”Virallinen kaksikielisyys ei ole aina pelkkä rikkaus. Se voi olla myös rikkaiden etuoikeus.”

Suomenruotsalaisten joukossa on paljon tavallisia duunareita. Mutta kielen ja yhteiskuntaluokan välillä vallitsee myös kytkentä, joka on jatkunut Ruotsinvallasta asti.

Forumin kortteli on pystytetty pääasiassa suomenruotsalaisen Konstsamfundetin rahoilla. Korttelin luoteisnurkalla sijaitsee Svenska Kulturfonden, jonka taas omistaa Svenska litteratursällskapet i Finland.

Ruotsinkielisten kulttuurisäätiöiden taseiden yhteenlaskettu loppusumma on yli kaksi miljardia euroa. Niiden pääomien juuret ovat autonomian ajassa.

Pääoman ja kielen välinen yhteys näkyy myös Suomen sisällissodassa, missä ruotsinkielinen eliitti taisteli valkoisten puolella. Suuri osa valkoisen armeijan päällystöstä oli ruotsinkielisiä.

Kahden kansalliskielen malli kirjattiin Suomen hallitusmuotoon sisällissodan jälkeisenä kesänä 1919. Esitys oli valmisteltu edellisenä keväänä tynkäeduskunnassa, josta puuttui Sdp ja koko vasemmisto.

Kaksikielisyys kirjattiin siis perustuslakiin aikana, jolloin Rkp:n poliittinen painoarvo oli vahva – kenties vahvempi kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa.

Sata vuotta myöhemmin kysymys kaksikielisyydestä on yhä ajankohtainen.

Viime maaliskuussa eduskunta kaatoi kansalaisaloitteen, jonka mukaan ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Sivistysvaliokunnan perusteluissa todettiin, että ruotsin aseman säilyttämiseksi on olemassa ”historialliset syyt”.

Vaalikoneessa 2011 enemmistö kansanedustajista oli ilmoittanut vastustavansa pakkoruotsia. Vielä silloin historialliset syyt eivät painaneet. Jostain syystä yli 50 edustajaa muutti mielensä.

Mitä mieltä professori Ylikangas on historiallisista syistä?

”Kauan sitten ruotsinkieli oli välttämätön taito, jos halusi päästä elämässä eteenpäin. Nykyään englanti turvaa leivänsaannin paremmin kuin ruotsi”, Ylikangas muotoilee.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ruotsi-venaja-nyt-eu-suomi-ikuinen-alamaisten-valtakunta/

11

135

    Vastaukset 11

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • " Suomen ja Skandinaavisen historian professorille on ollut paljon hyötyä ruotsin kielestä. Silti Ylikangas uskoo, että pakko vielä väistyy kielten valinnoissa.

      ”Pakko on ristiriidassa suosittujen liberalismin ja suvaitsevaisuuden käsitteiden kanssa.” "

      • Anonyymi

        V. 1809 ei suinkaan yksi viidestä suomalaisesta ollut ruotsinkielinen kotikieleltään, vaan kansasta 15% osasi ruotsia.
        Sitä kuinka monen kotikieli oli ruotsi, ei tiedetä.
        Esimerkiksi virkamiesten täytyi osata työssään ruotsia, tämän vuoksi heidät kategorisesti luettiin perheineen 'ruotsinkieliseksi'.
        Kun 'Vanha Suomi' liitettiin muun Suomen yhteyteen v. 1812, ei alueella ollut kuin alle 1000 ruotsinkielistä. Kuitenkaan 260 000 asukkaan alueen liittäminen Suomeen ei muka heilauttanut kielisuhteita mitenkään!
        Ruotsinkielisten määrä ja asema vahvistui autonomian ensimmäisten 50 vuoden aikana.


      • Anonyymi kirjoitti:

        V. 1809 ei suinkaan yksi viidestä suomalaisesta ollut ruotsinkielinen kotikieleltään, vaan kansasta 15% osasi ruotsia.
        Sitä kuinka monen kotikieli oli ruotsi, ei tiedetä.
        Esimerkiksi virkamiesten täytyi osata työssään ruotsia, tämän vuoksi heidät kategorisesti luettiin perheineen 'ruotsinkieliseksi'.
        Kun 'Vanha Suomi' liitettiin muun Suomen yhteyteen v. 1812, ei alueella ollut kuin alle 1000 ruotsinkielistä. Kuitenkaan 260 000 asukkaan alueen liittäminen Suomeen ei muka heilauttanut kielisuhteita mitenkään!
        Ruotsinkielisten määrä ja asema vahvistui autonomian ensimmäisten 50 vuoden aikana.

        Hyvin korjattu. Näitä lukujahan on aina esitetty ruotsinkielisiä suosivaksi, jotta saisivat omistusoikeuden maahan historiallisista syistä. 😂


    • "”Poikkeavia tulkintoja karsastetaan provokatiivisena riidan lietsontana”, Ylikangas kirjoittaa.

      Millaisia jälkiä alamaisuuden vuosisadat ovat jättäneet suomalaisiin? Siitä meillä ei ole tapana puhua.

      Ylikankaan mielestä pitäisi."

    • " ”Kivi on osoitus siitä, että Venäjän keisari Nikolai I suosi suomen kieltä suhteessa ruotsiin. Meillähän oli täällä ruotsinkielinen eliitti, joka vastusti suomen virallista asemaa”, Ylikangas kertoo.

      Aina 1100-luvulta vuoteen 1809 saakka Suomi oli ollut Ruotsin takapiha. Ruotsin kuninkaat eivät tunnustaneet suomea tai muitakaan vähemmistökieliä.

      Idän ystävälliset keisarit antoivat meille paitsi oman kielen, myös valtiopäivät, rahan ja rautatien."

    • Anonyymi

      Hieno kirjoitus, pidä tällaista esillä!

      • Pidän 😂


      • Anonyymi

        Totta. Käsittääkseni SDP osallistui eduskuntatyöhön jo 1919, kun heinäkuussa kansalliskielistä äänestettiin ja äänesti puolesta.
        Korjatkaa, jos olen väärässä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Totta. Käsittääkseni SDP osallistui eduskuntatyöhön jo 1919, kun heinäkuussa kansalliskielistä äänestettiin ja äänesti puolesta.
        Korjatkaa, jos olen väärässä.

        Saattoi olla, kesäkuussa oli annettu mahdollisuus osallistua eduskunnan toimintaan.


    • Anonyymi

      Hyvä artikkeli

    • Anonyymi

      Mielenkiintoista

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on suurin syy

      Ettet halunnut minua?
      Ikävä
      119
      783
    2. Poliisin potkija

      Kukahan oman elämänsä sankari oli potkaissut poliisia? Iltalehdessä oli juttua.
      Haapavesi
      20
      716
    3. Mikä on ollut

      Ihanin kohtaamisemme?
      Ikävä
      39
      685
    4. Sinä mies olisit

      ollut se kenet haluan. Edelleen pidän sinua kaikkein ihanimpana ja tärkeimpänä. Kukaan muu ei ole niinkuin sinä. Mutta s
      Ikävä
      32
      639
    5. Miksi jätit minut

      Epätietoisuuteen? Tiedän että pelkäsit mitä siitä seuraa jos asiat tulevat mutta silti. Miksen merkinnyt tarpeeksi?
      Ikävä
      38
      567
    6. Kun et ota yhteyttä, tarkoittaako se

      Että olet menny elämässä eteenpäin ja et myös toivo minulta naiselta viestiä enää?
      Ikävä
      63
      526
    7. kehtaisitko esitellä kaivattusi

      läheisillesi? 🤔
      Ikävä
      34
      525
    8. Tykkäisitköhän todellisuudessa jutella

      Minun kanssa kahdestaan, vai onko tämä palstailu enemmän sinun juttu minun suhteen?
      Ikävä
      50
      519
    9. Kaipaatko vielä exää?

      Jos olet ihan rehellinen
      Ikävä
      76
      517
    10. Mitä haluaisit

      Sanoa itsellesi juuri nyt?
      Ikävä
      63
      491
    Aihe