Tervehdys.
Opiskelijayhteisössämme on eräs pahasti laihtunut nuori nainen. En tunne häntä kovin hyvin, kuten ei moni muukaan, mutta näyttää siltä, että kyseessä on jo melko pitkälle edennyttä anoreksiaa sairastava ihminen. Kuviossa ovat mukana myös hillitön liikuntainto ja suuri halu puhua ruuasta.
Olen keskustellut ystävieni kanssa asiasta, sillä minusta tuntuu pahalta, että joku nääntyy silmiemme edessä.
Itsekin syömishäiriöistä kärsinyt ystäväni sanoo, ettei tilanteelle voi tehdä mitään, jos ei laihtunut opiskelijatoverimme itse niin halua.
Minusta tuokin tuntuu liian karulta, mutta toisaalta tilanne on hankala: käytännössä vieraalta ihmiseltä ei todennäköisesti voi korrektisti kysyä, tietääkö hän ongelmastaan.
Eikö kuitenkin ole tavallaan heitteillejättöä, jos näkee toisen tekevän kuolemaa, muttei tee asialle mitään? Onko mitenkään mahdollista auttaa ihmistä, jota ei tunne kunnolla? En ole saanut selville, keitä hänellä on ystävinään - heitä on ilmeisesti vähän.
Mistä tällaiseen tilanteeseen voisi saada neuvoja?
Opiskelijayhteisössämme on eräs pahasti laihtunut nuori nainen. En tunne häntä kovin hyvin, kuten ei moni muukaan, mutta näyttää siltä, että kyseessä on jo melko pitkälle edennyttä anoreksiaa sairastava ihminen. Kuviossa ovat mukana myös hillitön liikuntainto ja suuri halu puhua ruuasta.
Olen keskustellut ystävieni kanssa asiasta, sillä minusta tuntuu pahalta, että joku nääntyy silmiemme edessä.
Itsekin syömishäiriöistä kärsinyt ystäväni sanoo, ettei tilanteelle voi tehdä mitään, jos ei laihtunut opiskelijatoverimme itse niin halua.
Minusta tuokin tuntuu liian karulta, mutta toisaalta tilanne on hankala: käytännössä vieraalta ihmiseltä ei todennäköisesti voi korrektisti kysyä, tietääkö hän ongelmastaan.
Eikö kuitenkin ole tavallaan heitteillejättöä, jos näkee toisen tekevän kuolemaa, muttei tee asialle mitään? Onko mitenkään mahdollista auttaa ihmistä, jota ei tunne kunnolla? En ole saanut selville, keitä hänellä on ystävinään - heitä on ilmeisesti vähän.
Mistä tällaiseen tilanteeseen voisi saada neuvoja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olisko mitenkään outoa, jos vaikka yrittäisitte ystävystyä sen kanssa ? Vai ettekö halua tutustua siihen tai se teihin ?
Meinaan vaan, että jos sillä ei ole paljon kavereita, niin voi olla, että sillä ei ole oikein ketään, jolta pyytää apua. On aika iso kynnys hakea apua yksin.
Ja kun on kavereita / ystäviä, jotka kertoo välittävänsä, niin omia tekemisiään alkaa todella miettiä muutenkin kuin oman navan kautta.
Mutta niinkin voi ihan todellisessa elämässä käydä, että syömishäiriöinen ei haluakaan läheisiä ystäviä. Rupattelututut vielä menee, mutta sitten se voi tehdä ovelalla tavalla kaikkensa ettei ystävysty kunnolla. Tällanen satuttaa todella paljon! Toinen kertoilee, ettei kavereita oo, mutta ei myöskään pysty ottamaan ystävyyttä vastaan :(.