Olemme puolison kanssa kasvettua jo usean vuoden ajan yhteen ja olemme aina pystyneet puhumaan rehellisesti ja suoraan omista tunteista sekä haluista. Olen aikoinaan sanonut jo että pystyn rakastamaan useampaa ihmistä ja persoonaa.
Puoliso tuossa yksi päivä sanoi että hän on miettinyt polyamoriaa ja ihmisyyttä. Sanoi että hän mietti että olisi hienoa jos vielä löytäisi ihmisen jonka kanssa osuisi ajatukset yhtälailla kuin kanssani niin miksi ei voisi rakastaa toistakin.
Leikiteltiin ajatuksella että miksi ei myös ihan olla ja asua sekä elää arkea useamman ihmisen kesken kuin kaksin.
Ja miten lapset ottaisi asian vastaan. Toki omat lapset on kasvanut jo niin vapaasti että heille asiat on vain "aijaa".."ok".
Miettii miten arkikin helpottuisi ja kaikki olisi tasapuolisia jolloin ei olisi mustasukkaisuutta.
Polyamorinen suhde
17
2541
Vastaukset
- Anonyymi
Iltapäivälehdessä polyamorsuhteesta ja monessa muussakin paikassa tällaista hehkutetaan. 🤔 Varmaan kohta vaaditaan näillekin liputuspäivä. Auta armias mihin tämä maailma menee 😎🇫🇮☀️😓😫😱
- Anonyymi
Periaatteessa ei niin että "mihin tämä maailma menee"....vaan mihin se palautuu.
60-70 luvulla ollut itse asiassa kovin yleistä, mutta 90 luvulla laskenut tuo suhdemuoto. Nyt alkaa taas kasvamaan.
Ja toki on maailmalla huomattavasti yleisempää.
- Anonyymi
Itse tarvitsen todella paljon huomiota kumppaniltani. En usko, että voisin kovin helposti löytää ketään, joka täyttäisi suuren huomiontarpeeni ja olisi muutenkin sopiva. Olenkin miettinyt, että mitä jos olisi vaikka kaksi miestä. Sitten jos primääri-kumppanini haluaa omaa aikaa eikä jaksa huomioida, niin voisin mennä toisen luo. Rakkautta minulla ainakin riittäisi useammalle, ja ainakin kaksi miestä saisi minulta varmasti tarpeeksi huomiota.
Olen itse kuitenkin mustasukkainen ihminen, enkä haluaisi jakaa ainakaan primääri-kumppaniani - hänhän saa niin paljon huomiota minulta kuin ikinä tahtoo, joten miksi tarvitsisikaan olla ketään toista naista?
Mutta kuinkahan monelle tällainen olisi ok, että vain enemmän huomiota tarvitseva voisi olla useamman kanssa, mutta toinen ei. Seksuaalista kanssakäymistä en niinkään tarvitsisi, sillä nykyinen kumppanini täyttää kyllä sen tarpeen. Mutta hellyyttä ja romantiikkaa kaipaisin lisää, niin jos joku toinen mies voisi täyttää ne tarpeet, jotka mieheltäni jää täyttämättä.- Anonyymi
Hmm...siinäpä pohdittavaa.
Toki uskon että useasti kun mukana on tuo romantiikka ja huomio mitä toivot saavasi toiselta on ehkä hieman vaikea yhtälö että kyseisen ihmisen kanssa ei olisi muuta (esim. seksiä).
Tai ehkä joku ihminen haluaisi antaa sitä saamatta toista "kokonaan"....siis näennäisesti "kokonaan". (eihän ketään saada kokonaan).
Omalla kohdallamme on hyvä tilanne että pystymme puhumaan kaikista asioista...myös tästä, eikä mitään toinen "tuomitse".
Keskustelkaa mitä miehesi tästä ajattelee....esim. ajatusleikkinä.
Omassa tapauksessa mietimme ihan yhden ihmisen lisäämistä tarvittaessa saman katon alle, mutta toki tällöin pitäisi olla ihmisen täysin samoilla linjoilla kanssamme ja leikittelemään emme halua lähteä.
Mutta sinun tilanteessa uskon että tuokin on mahdollista, mutta haastavaa jollekin osapuolelle lähes varmuudella?
Niin moni asia pitäisi "natsata" ja osua kohdalleen.
Se on ehkä hieman sama kuin nuorena alkaa seurustelemaan ja kasvattamaan perhettä...tuolloin ei ole "rajoituksia" ja sitä oppii elämään muutoksien ja uusien asioiden kanssa..ja jos eroaa, jonka jälkeen lähtee joskus rakentamaan uusioperhettä niin tilanne onkin täysin toinen ja on "sääntöjä", "rajoituksia jne..mihin uusioperhe puoliskon on muokkauduttava....voi olla että tuo ei avannut asiaa....se kuulosti päässä paljon paremmalta :D
Mutta joo...uskallatko avaa keskustelua tästä?
Riskinä on myös että nykyinen puoliskosi alkaa tuntemaan itsensä "huonoksi" jos ei pysty antamaan kaikkea huomiota tarpeisiisi...uskotko että pystyt aloittamaan keskustelun aiheesta?
Itse mietin joskus että jos en uskalla keskustella kaikesta niin sitten ei ole se suhde mitä haluan ja tarvitsen.
Joten avasin aiheen....se oli käyty eikä tuomiota tullut vaan se jäi kytemään ja hän avasin aiheen myöhemmin.
Mietin joskus tosissani että rakastanko puolisoani niin paljon että voisin ottamaan esim. toisen miehen tai naisen talouteen...vai enkö rakasta tarpeeksi.
Päädyin että rakastan... mutta rakastaisin tällöin myös toista ihmistä.
Summarum: suosittelen aina suoraan keskusteluun vaikka se miten tuntuisi pelottavan tms...
On pakko pystyä keskustelemaan oman puolison kanssa niin suhde on syvempi eikä mitään jää hampaan koloonkaan.
Ja jos siitä seuraa pahimmillaan ero niin tietää että sen ei kuulunut olla se "minun tie". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hmm...siinäpä pohdittavaa.
Toki uskon että useasti kun mukana on tuo romantiikka ja huomio mitä toivot saavasi toiselta on ehkä hieman vaikea yhtälö että kyseisen ihmisen kanssa ei olisi muuta (esim. seksiä).
Tai ehkä joku ihminen haluaisi antaa sitä saamatta toista "kokonaan"....siis näennäisesti "kokonaan". (eihän ketään saada kokonaan).
Omalla kohdallamme on hyvä tilanne että pystymme puhumaan kaikista asioista...myös tästä, eikä mitään toinen "tuomitse".
Keskustelkaa mitä miehesi tästä ajattelee....esim. ajatusleikkinä.
Omassa tapauksessa mietimme ihan yhden ihmisen lisäämistä tarvittaessa saman katon alle, mutta toki tällöin pitäisi olla ihmisen täysin samoilla linjoilla kanssamme ja leikittelemään emme halua lähteä.
Mutta sinun tilanteessa uskon että tuokin on mahdollista, mutta haastavaa jollekin osapuolelle lähes varmuudella?
Niin moni asia pitäisi "natsata" ja osua kohdalleen.
Se on ehkä hieman sama kuin nuorena alkaa seurustelemaan ja kasvattamaan perhettä...tuolloin ei ole "rajoituksia" ja sitä oppii elämään muutoksien ja uusien asioiden kanssa..ja jos eroaa, jonka jälkeen lähtee joskus rakentamaan uusioperhettä niin tilanne onkin täysin toinen ja on "sääntöjä", "rajoituksia jne..mihin uusioperhe puoliskon on muokkauduttava....voi olla että tuo ei avannut asiaa....se kuulosti päässä paljon paremmalta :D
Mutta joo...uskallatko avaa keskustelua tästä?
Riskinä on myös että nykyinen puoliskosi alkaa tuntemaan itsensä "huonoksi" jos ei pysty antamaan kaikkea huomiota tarpeisiisi...uskotko että pystyt aloittamaan keskustelun aiheesta?
Itse mietin joskus että jos en uskalla keskustella kaikesta niin sitten ei ole se suhde mitä haluan ja tarvitsen.
Joten avasin aiheen....se oli käyty eikä tuomiota tullut vaan se jäi kytemään ja hän avasin aiheen myöhemmin.
Mietin joskus tosissani että rakastanko puolisoani niin paljon että voisin ottamaan esim. toisen miehen tai naisen talouteen...vai enkö rakasta tarpeeksi.
Päädyin että rakastan... mutta rakastaisin tällöin myös toista ihmistä.
Summarum: suosittelen aina suoraan keskusteluun vaikka se miten tuntuisi pelottavan tms...
On pakko pystyä keskustelemaan oman puolison kanssa niin suhde on syvempi eikä mitään jää hampaan koloonkaan.
Ja jos siitä seuraa pahimmillaan ero niin tietää että sen ei kuulunut olla se "minun tie".Itse asiassa heitin kerran vitsillä, että minulla pitäisi olla toinenkin mies, kun haluan niin paljon hellyyttä. Mies sanoi, että sitten hänenkin pitäisi saada tehdä samoin. Että ehkä minun täytyy sitten vain kestää, kun en itse kuitenkaan halua jakaa miestäni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa heitin kerran vitsillä, että minulla pitäisi olla toinenkin mies, kun haluan niin paljon hellyyttä. Mies sanoi, että sitten hänenkin pitäisi saada tehdä samoin. Että ehkä minun täytyy sitten vain kestää, kun en itse kuitenkaan halua jakaa miestäni.
"Vitsi vitsi..puolet totta". :D
Sitten "pitää kestää". Kai se vain että on yhteiset säännöt ja että kumpikin on asioiden kanssa fine.
Olen kokeillut moista, tosin lapset olivat nuorempia ja vielä huolta vaativia ja yhdellä osapuolelle ei ollut lapsia. Ei asuttu yhdessä vaan tapailtiin toistemme kotona lapsian kanssa tai ilman, sekä myös yhteisillä lomilla ilman lapsia.
Aikansa se toimi, oli meille kaikille uutta ja jännää. Lopulta siitä tuli kahden kauppa, koska lapseton osapuoli tunsi itsensä ulkopuoliseksi aina kun meidän lapsellisten jälkeläiset olivat läsnä. Ihan kiva kuvio siihen elämän vaiheeseen, mutta elämäntilanteet ja ihmisten tunnetilat pitäs mennä yksiin pidemmällä aikavälillä. Kahden kauppakin kaatui lopulta. Naiset pariutuivat eri tahollaan miesten kanssa ja minä päädyin sinkumieheksi. Se oli kiva vaihe elämääni, mutta nyt ei ole oikein enrgiaa rakentaa edes parisuhdetta.- Anonyymi
ALOITTAJA:
Ikävä kuulla että näin pääsi käymään. Juuri tuota mietinkin, miten se tulisi toimimaan esim. lasten osalta.
Ideaali tilanne varmasti että lapset pystyisi olemaan osittain kokonaisuutta..tietenkään ei tyrkyttäen montaa vanhempaa tms..
Juteltiin juuri tästä aiheesta puolison kanssa paljon...nooh...tämä tulee joskus vastaan jos tulee.
Turha sitä sen enempää "etsiä"...vähän niinkuin eihän sitä yleisesti parisuhdetta "metsästetä". Tai kyllähän jotkut niinkin tekee
- Anonyymi
Minä oon 25 v vapaa nainen Salosta ja olen kiinnostunut suhteesta jossa miehellä on useampi kumppani. Katson tvstä usein Sisarvaimot-sarjaa,koska asia kiinnostaa. Salossa ei taida olla yhtään asiasta kiinnostunutta miestä,ja tää kaupunki on niin ahdasmielinen ja synkkä paikka ,ettei täällä se onnistuisikaan. Voisin hyvin muuttaa vaikka peräseinäjoelle tai minne vaan,olen vapaa lähtemään jos löytäisin tällaisen suhteen.
- Anonyymi
Aloittaja:
Hei Saloon..ei kait se niin nöpönuukaa ole että missä kylässä/kaupungissa on jos oikeat kemiat kohtaa.
Salosta minulla on paljon kokemusta kun työasioissa käyn siellä silloin tällöin...synkkä... myönnän. :D
Luulen että asiasta kiinnostuneita miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia.
Meillä ei ole väliä onko kyseessä mies vai nainen..kunhan on sellainen persoona että jokainen tykkää ja viihtyy.
Iso mietinnän aihe meillä oli myös se että miten otetaan asia jos ja kun tulee tilanne että toista ihmistä huomioidaan "vähemmän" esim. jos toisen kanssa olisi yhteistä aikaa telkkarin edessä tai sängyssä tai missä tahansa tahattomasti enemmän...tuleeko siitä juuri sitä ulkopuolisuuden tunnetta?!? Kummatkin oli sitä mieltä että ei tulisi...en voisi/haluaisi edes alkaa suunnittelemaan liikaa aikatauluja/kalenteria "koska kenenkin kanssa ja kuka" vaan pitäisi olla aika soljuvaa. Ja senhän näkisi sitten kun seurustelee aivan niinkuin parisuhteissakin.
Minä en ole katsonutkaan kyseistä sarjaa, mutta kuullut olen joskus kyllä. Ei tule paljoa telkkaria katsottua...
Onko sinulla lapsia? - Anonyymi
Hei! Tule treffien puolelle tutustumaan ;) Me etsitään suhteeseemme kolmatta.
T. Eliza_ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei! Tule treffien puolelle tutustumaan ;) Me etsitään suhteeseemme kolmatta.
T. Eliza_Me olemme pariskunta.
Ellet tarkoittanut tuota Salon naista.
Häneen voisi tutustua ja jos kemiat kohtaisi niin rakentaa mökille kommuuni. 😛 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei! Tule treffien puolelle tutustumaan ;) Me etsitään suhteeseemme kolmatta.
T. Eliza_Täälläpä jyhkeäkaluinen mies, mökki samalla suunnalla...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täälläpä jyhkeäkaluinen mies, mökki samalla suunnalla...
Varustettuna pienellä...aivokapasiteetilla?
- Anonyymi
Kuulostaa kauhealta.
- Anonyymi
Kuin myös..
- Anonyymi
Rikalassa viikottain asuva, etsii naista, vaimokin tämän hyväksyy. Kolmin aina kaunihimpi !!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän475196- 3261918
Nainen, se auttaisi jo paljon minua
tuskissani, jos tunnustaisit sinulla olevan tunteita, vaikka et haluaisikaan suhdetta. Olisi upeaa tietää, että olen sin1131848Anja ja Janne
Eli nämä kosulan manipellet sai raploojan tubetuksen loppumaan,sitten selitellään uusimmalla videolla ettei heillä ollut701517Tässä epämiellyttävä totuus
Sinä olet henkisesti sairas ja se on epämiellyttävä totuus jota välttelet ja jota et halua kuulla sanottavan. Sinä elät681467Elämäni rakkaus
Miten hirveästi haluaisin olla lähelläsi, halata sinua ja kuiskata monta kertaa, että rakastan sinua. Hyvää yötä! Mieh331221- 811214
- 361056
- 421035
Mikä sinussa on parasta
Olet sellainen ihana kokonaisuus, että en löydä huonoa juttua. Mutta siis parasta. Tarmokkuus, pitkäjänteisyys, kädet, ä21984