Muistelmia

Kirjoittaminen on hyvää terapiaa ja sitä suositellaan ihan itsehoitona.
Niin että hyvä idea.
Terrapiaan kannattaa myös hakeutua. Asioista saa paljon laajemman näkökulman kuin yksin miettiessä. Yksin näkee kaiken vain omasta kapeasta horisontistaan, toinen ihminen katsoo ulkopuolelta ja näkee asioita joita itse ei oivalla.
Toisen kanssa asioitten käsittely ja purkaminen avaa uskomattoman paljon silmiä.

Täytyy muistaa kuitenkin että terapeutti on vain tuki ja uusien näkökulmien avaaja, auttaa löytämään ne avaimet ongelmiinsa itse. Ei anna valmiita ratkaisuja mutta eväitä ja vinkkejä niitten käsittelyyn.
Kukaanhan ei voi toista parantaa, se on tultava omasta itsestä.

Aloituksestasi saa kuitenkin sellaisen tuntuman että olet ajatteleva ja ratkaisukeskeinenkin ihminen. Et varmaan anna helpolla periksi vaikka kipeää tekisikin, ja se on hyvä ominaisuus ihmisessä.
Olen itse käynyt saman tapaista läpi ja saanut apua terapiasta mutta suurimman työn tehnyt ihan itsenäisesti. Valtavan pitkän matkan olen tehnyt, parempaan suuntaan. Ne kipeät asiat on edelleen siellä mutta ne on nyt taustalla, eivät hallitse elämääni. Olen saanut tilaa uusille hyville asioille ja rakastan elämääni vaikka edelleen kärsin mm. ahdistuksesta.

Joten kirjoita vain se elämänketa mutta älä jää siihen vellomaan. Sehän on mennyttä, nyt on uusi päivä! Sen sijaan että keskittyisit siihen mitä on ollut, kohdista katse siihen mitä on tulossa! Hyvää ja vähemmän hyvää varmasti, mutta sellaista on elämä.
Tee sovinto menneisyyden kanssa ja hyväksy että se on ollut ja keskity uuteen.
Kyllä se on täysin mahdollista ja sillä matkalla oppii niin valtavan paljon, ja tulet huomaamaan itsessäsi täysin uusia puolia.
Hyvää kesää!
-nainen-

Älä tee itselesi mitään pahaa. Jumala haluaa että sinusta tulisi hänen lapsensa ja pääsisit taivaaseen. Jumala antaa toivoa ja sydämmestä lähtevän ilon, kun uudestisyntymässä Pyhä Henki tulee sydämmees. Tässä linkissä lisää asiaa. http://www.kolumbus.fi/pentti.toikkanen