Tämä kylmän sodan pandemia saattoi olla ihmisen aiheuttama

Tämä kylmän sodan pandemia saattoi olla ihmisen aiheuttama

1970-luvun lopulla ilmaantunut H1N1-viruskanta oli monilla tavoin epäilyttävä.

Vuonna 1977 Koillis-Kiinassa puhjennut influenssaepidemia levisi vähitellen Neuvostoliiton alueelle ja lopulta myös muualle maailmaan.

Tautia kutsuttiin ”venäläiseksi influenssaksi”, sillä Neuvostoliitto ilmoitti sen ensimmäisenä maailman terveysjärjestö WHO:lle. Suomessa 1977 pandemiaa sairastettiin Moskovalainen-nimellä. Tutkijat havaitsivat, että se oli geneettisesti lähes identtinen vuosien 1949–1950 influenssapandemian aiheuttaneen viruksen kanssa.

Havainto herätti hämmennystä, sillä H1N1-viruksen olisi pitänyt muuntua merkittävällä tavalla 27 vuotta jatkuneen kiertonsa aikana. Amerikkalaiset tutkijat nostivat asian esille jo vuonna 1978 Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Vanhemmilla ikäluokilla vaikutti olevan immuniteettia kyseistä virusta vastaan, sillä se iski pääasiassa alle 26-vuotiaisiin. Osa tutkijoista on arvellut viruksen pääseen karkuun laboratoriosta tai olleen seurausta epäonnistuneesta rokotehankkeesta, jossa olisi käytetty elävää virusta. Vastaavat rokotekokeet olivat tuolloin yleisiä sekä Kiinassa että Neuvostoliitossa.

Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa pidetään epätodennäköisenä, että vuosien 1977–1978 epidemia olisi lähtenyt liikkeelle luonnollisesti. Aiempien selitysten ohella mainitaan myös mahdollisuus viruksen tahallisesta käytöstä bioaseena.

– Todistusaineiston perusteella voidaan sanoa, että vuoden 1977 viruskanta muistutti liian läheisesti vuosikymmeniä vanhaa virusta, jotta kyseesä olisi ollut luonnollinen ilmaantuminen, Michelle Rozo ja Gigi Kwik Gronvall kirjoittavat mBio-julkaisussa.

Taustalla sotilaiden rokotetestit?
Tauti oli tavanomaista influenssaa lievempi ja vaikutti leviävän heikommin lämpimässä säässä. Tutkijat huomauttavat, että vuonna 1976 yleistyneen H1N1-sikainfluenssan oli pelätty johtavan maailmanlaajuiseen pandemiaan.

On mahdollista, että aiempaa H1N1-viruskantaa oli käytetty laboratoriossa uuden rokotteen tehokkuuden arvioinnissa. Kiinalainen virustutkija C. M. Chu arvioi epidemian liittyneen Itä-Aasiassa tehtyihin rokotekokeisiin, joihin osallistui tuhansia sotilaita.

WHO ilmoitti tuolloin, ettei virus olisi lähtenyt liikkeelle Neuvostoliiton tai Kiinan laboratorioista, sillä H1N1-virusta ei ollut tiettävästi säilytetty niissä pitkään aikaan.

Tutkijoiden mukaan on todennäköisempää, että aiemmista varastoista tuotetut rokotteet tai kokeissa käytetyt virukset olivat tarpeeksi tartuntakykyisiä aiheuttaakseen vuoden 1977 epidemian. Suurin osa todistusaineistosta viittaa tähän mahdollisuuteen.

– Keinotekoinen alkuperä, viruksen aiheuttamat lievät oireet, suuri määrä tapauksia lyhyellä aikavälillä, näytteiden lämpötilaherkkyys, myöhemmin tehdyt havainnot ja tuolloin yleiset rokotekokeet elävillä viruksilla, Rozo ja Gronvall listaavat.
ANTTI KIRKKALA | 08.06.2021 | 07:49