Olin tätini hautajaisissa tänään.
Hän oli vl-uskova ja muistossani soi
"Tule Jeesus ja auta kerran,Kun kuoleman aallokko lyö
Yli väsyneen matkaajan purren, Joka pyytävi syntejä surren, Jäädä turviin armos työn."
Itkuhan siinä tuli ja epäilys omesta uskosta.
Rauhaa haen"Vanhan Vaimon" kirjoituksista ja muiden uskovaisten teksteistä.
Minua itkettää... uskossa kahklitttu...
Hän oli vl-uskova ja muistossani soi
"Tule Jeesus ja auta kerran,Kun kuoleman aallokko lyö
Yli väsyneen matkaajan purren, Joka pyytävi syntejä surren, Jäädä turviin armos työn."
Itkuhan siinä tuli ja epäilys omesta uskosta.
Rauhaa haen"Vanhan Vaimon" kirjoituksista ja muiden uskovaisten teksteistä.
Minua itkettää... uskossa kahklitttu...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kerroit tuossa että ...uskossa kahlittu.
Kerrotko mikä sinua painaa?
Kun rakkaamme jättää tämän maan, niin suremme häntä, koska eronikävämme on suuri. Samalla saamme itse muistutuksen omasta kuolevaisuudestamme.
Kun oma uskomme on Jeesuksen sovintotyön varassa ja sen muistaen kuljemme maista matkaa, niin kerran me perille pääsemme. Jumalan siunausta sinulle epäilystesi keskellä. Kerran ne kahleet kirpoavat meidän itse kunkin osalta, kun kuulemme rakkaan äänen sanovan: "Mene Herrasi iloon!"
Jumalan siunaamaa kotimatkaa sinulle, sureva uskonystävä.