Suntti ei ole koskaan ollut Perhonjoen sivuhaara, vaan Suntti on ihan oma vesistönsä vailla yhteyttä Perhonjokeen.
Suntin vesistön alku on alkujaan ollut Rönnbackan kylän kohdalla Kruunupyyssä Bäcklandsbäcken-nimisenä. Kun puro pääsee Sokojalle saakka, sen nimi muuttuu Såkabäckeniksi.
Linnus on paikannimi hieman ennen Korkeahuhtaa. Siinä Såkabäcken alunperin kääntyi Linnusperää kohti ja päätyi viimein Sunttiin. Nykyään on Såkabäckenin uoma on kaivettu siten, että puron vesi yhtyy Kålabäckeniin ja edelleen Perhonjokeen Vitsarin huoltoaseman kohdalla. Kålabäcken alkaa Vääräbäcken-nimisenä Perhonjoen Hapkosken alapuolelta. Tästä johtuen Sunttiin ei virtaa siinä määrin vettä kuin tilanne olisi jos Såkabäckenin kaikki vedet päätyisivät Sunttiin.
Toinen puro joka laskee vetensä Sunttiin on Rosundsbäcken, jonka alku on Isokylässä.
Yksi syy miksi Såkabäcken käännettiin Kålabäckeniin on varmasti ollut se, että Vitmossenin peltoalueella onkin vedenjakaja ja osa nykyisestä ojan vedestä juoksee Såkabäckeniin ja osa vanhaa Såkabäckenin uomaa pitkin Sunttiin.
Sunttiin ei saada milloinkaan kirkasta vettä näistä ojista, puroista tai vaikkapa Perhonjoesta. Syy on se, että kaikki edellämainitut vesistöt juoksevat humuspitoisten maiden läpi. Siitä ne saavat ruskehtavan värinsä nyt ja aina.
Suntin vesistön alku on alkujaan ollut Rönnbackan kylän kohdalla Kruunupyyssä Bäcklandsbäcken-nimisenä. Kun puro pääsee Sokojalle saakka, sen nimi muuttuu Såkabäckeniksi.
Linnus on paikannimi hieman ennen Korkeahuhtaa. Siinä Såkabäcken alunperin kääntyi Linnusperää kohti ja päätyi viimein Sunttiin. Nykyään on Såkabäckenin uoma on kaivettu siten, että puron vesi yhtyy Kålabäckeniin ja edelleen Perhonjokeen Vitsarin huoltoaseman kohdalla. Kålabäcken alkaa Vääräbäcken-nimisenä Perhonjoen Hapkosken alapuolelta. Tästä johtuen Sunttiin ei virtaa siinä määrin vettä kuin tilanne olisi jos Såkabäckenin kaikki vedet päätyisivät Sunttiin.
Toinen puro joka laskee vetensä Sunttiin on Rosundsbäcken, jonka alku on Isokylässä.
Yksi syy miksi Såkabäcken käännettiin Kålabäckeniin on varmasti ollut se, että Vitmossenin peltoalueella onkin vedenjakaja ja osa nykyisestä ojan vedestä juoksee Såkabäckeniin ja osa vanhaa Såkabäckenin uomaa pitkin Sunttiin.
Sunttiin ei saada milloinkaan kirkasta vettä näistä ojista, puroista tai vaikkapa Perhonjoesta. Syy on se, että kaikki edellämainitut vesistöt juoksevat humuspitoisten maiden läpi. Siitä ne saavat ruskehtavan värinsä nyt ja aina.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Siinä meni kivelä sanattomaksi kunn joku laittoi fakta tieto.
Suntti on salmi joka vähitellen maankohoamisen seurauksena häviää. Ruoppaamisella vuosikymmeniä pidetty vielä voimissaan. Vanhoista valokuvista näkee miten ennen oli iso ja veneillä ajettiin aivan kaupungin keskustaan saakka.
Tuohan on fakta, jonka me kaikki syntyperäiset Kokkolalaiset ollaan opittu jo kansakoulussa. Perholaiset kaupunkiin muuttajat puhuvat mitä sattuu, kun ovat peruskoulutuksensa saaneet käsinveivattavasta kiertokoulusta jossain metsäperällä.
Suunnitelmani sisältävät Kokkojoen parannuskohteet yksiselitteisesti. Kaikki Kokkolan alueen purot ja valtaojat saavat alkunsa Perhonjoesta, ja sen sivuhaaroista, suistoalueesta.
Suunnittelin saostusaltaan, kosteikon (ei mitään hulevesiallasta, kuten sitä kaupungin virkanaiset nimittävät) syystä, että Kokkojoen vesi kirkastuu. Saostusallas, Tervalampi kerää humuspitoisen veden. Humus painuu pohjaan, ja puhdistunut - lähes kirkas vesi virtaa pohjapadon yli Kokkojokeen. Esitin myös hunuspitoisen pohjamassan imuruoppausta aina tarvittaessa. Varsinainen pääideani on tekojärvi, Kokkojärvi Kaustarin rämeikköön. Järveen voidaan ohjata virtaavaa vettä Kola- purosta, ja Kola- montusta. Järven sulun kautta vesi ohjataan Vikströmin puroon, joka kaivetaan kanavaksi mutkat oikaisten. Hyvä reitti kanavalle olisi Käpymetsäntien pohjoinen valtaoja. Toki nykyinen Vikströmin puro voisi virrata edelleen, mutta miksei sitä yhdistettäisi mainitsemaani kanavareittiin.
Turha on taas inttää vastaan. Kaustarin suon alla on valtavat ja ehtymättömät vesimassat - maanalainen järvi. Kokkojärven ansiosta vesi virtaisi Kokkojoessa puhtaana ja kirkkaana vähintään seuraavat 400 vuotta, hah hah haaa!!!...
JK Suntti, tuleva Kokkojoki ei ole SALMI, vaan laiskasti virtaava joki. Googlettakaa mitä tarkoittaa salmi, niin olette hieman viisaampia...
Vai tultaisiin viisaammiksi googlettamalla? Sinusta saisi viisaan panemalla turkin hihaan ja n""""malla uudelleen ylös.
Eikös tuo ole oikealta nimeltään Kirkkolehdon kosteikko mikä on abc huoltoaseman takana?
Se on Prisma järvi .
Kirkkolehdon kosteikko se virallisesti on ja pysyy.
s - ryhmä prisman yläkerrassa mustamaalaa ihmisiä ja muutenkin harrastaa laittomuuksia , tuplalaskutusta ja perättömän tiedon levittämistä, mielivaltaista rikollista narsismia, kiinnittäkääpä ihmiset huomiota näihin
kyä muuten on näin , aina puhutaan sontaa seläntakana niistä jotka ei oo paikalla , piintynyt tapa ja samalla leviävä tauti
Loulus joki virtasi myös ylväästi aikoinaan sekä Linnus joki .
Kivelän nimeä ei löydy mistään suunnitelmista tänne vain kirjoittelee.
Kaupungilta ja kirjapainosta löytyy, ja jokainen Kokkolalainen tietää kuka on Kokkolan "Ympäristömajuri". Kymmenien ideoitten isä, ja töitten alullepanija, kuten, Kokkojärvi, Vikströmin Kanava, Tervalampi, Kukkula, Kahakkasilta, Krematorio, Potin puhdistus/Sahalampi, sekä lukuisa määrä jo toteutuneita ja toteutusta odottavia kohteita, hah hah haaa!!!...
Teerijärveltä virtasi Föyse joki 1700 luvulla suoraan Suntin sivuhaaraan Yli Sokojalle .
Mattilan Stina puhdisti Suntin ja teki Kirkkolehtoon kosteikon. Nytkin Suntin rannalle rakennetaan lisää ja siitä tulee todella viihtyisä paikka mistä kaupunkilaiset voivat nauttia.
Koljosen Risto on suunnitellut Kirkkolehdon kosteikon ja tehnyt kaikki siihen liittyvät aloitteet.
Kivelän Reijo on Kokkojoen saostusaltaan, kosteikon, Tervalammen ideoinut ja saanut sen aikaiseksi. Odotetaan vielä tekojärveä Kaustarin suolle. Kivelä esitti myös kaksi vaihtoehtoa hyötykäyttöaseman paikaksi, kun Koljonen halusi sen säilyvän nykyisellä paikalla. Siinä eivät halut ratkaise, kun Kivelä laukoo totuuksia. Hän on myös Kukkulan kehittäjä, Kahakkasillan esittäjä, ja kymmenien muitten ideoitten isä. Kaikista Kivelän ideoista on näyttöä mustaa valkoisella.
Rosabacka joki virtasi ylväänä ja kalaisana 1600 luvulla .
Ely keskuksessa Risto nykyään mutta oli kaupungin palkoilla kun suunnitteli kosteikon.
Mulkesbackan lähdevesijoki virtasi sivuhaarana sunttiin 1400 luvulla.
Viikingin patosivat Mulkesbackan joen ja syntyi Mulkesbackan järvi nykyisen karppilammen paikalle, tosin Mulkesbackan tekojärvi oli kilometrin halkaisijaltaan.
Nykyisen karppilammen karpit ovat peräisin Mulkesbackan tekojärvestä, joka 1600 luvulla kuivattiin, mutta karpit jäivät horrostamaan järven mutapohjaan 10 metrin syvyyteen ja ovat sitten sieltä nousseen ylös, kun nykyinen karppilampi perustettiin.
Ressu ei tiedä tästä asiasta mitään.