iltaa
oisko kellään kokemuksia yhdistelmästä guy22 ja wallas 1300?
elikkä olis tarkoitus kyseinen lämppäri asentaa paattiin.
jos laite yksin keulatilassa, riittääkö lämpöä myös takatilaan?
vai pitääkö viritellä putkistoa lämpöä jakamaan, ja riittääkö puhaltimen teho putkia pitkin lämpöä siirtämään useampaa metriä?
oisko kellään kokemuksia yhdistelmästä guy22 ja wallas 1300?
elikkä olis tarkoitus kyseinen lämppäri asentaa paattiin.
jos laite yksin keulatilassa, riittääkö lämpöä myös takatilaan?
vai pitääkö viritellä putkistoa lämpöä jakamaan, ja riittääkö puhaltimen teho putkia pitkin lämpöä siirtämään useampaa metriä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Teho riittää, jakeluputki tarvitaan (muuten skanssissa sietämättömän lämmintä), puhallinteho riittää.
Asennuksessa huomioitavaa: Laite pitää jonkunverran ääntä, monesti parempi asennuspaikka perätila. Lämminilma pitää tulla alhaalta. Kiertoilma (eli muut venttiilit suljettu) nopeuttaa lämmitystä huomattavasti.
Laivoissa Skanssi on miehistön makuutilat. Mitäköhän tarkoitat skanssilla Guy 22 kyseessä ollen, peräpunkkaa/"kajuuttaa" vai "salonkia" vai keulapunkkaa/"kajuuttaa"
Raittiin ilman saanti on lämmitimenkin kanssa ensiarvoisen tärkeää, paras olisi jos lämmitin ottaisi puhallusilman ulkoa ja poistoventtiileitä on tarpeeksi. Umpinaisessa tilassa kosteuvaivat alkavat hometta ym...
oon kuullut huhuja..että kyseinen wallas nimenomaan kuivattaa parhaiten ilmaa, jos se ottaa korvausilman veneen sisältä..jotakin n.7 kuutioo tunnissa..liekö pelkkää huhua??
eli lämmitys/kuivaustehot perustuis pitkälti siihen ideaan..eikä ulos boxiin asennettuna..tiedä häntä..en ole asiantuntija..
Korvausilma jo itsessään ilmaisee sen että se korvaa jotakin, eli ulos tuulettuvaa kosteaa sisäilmaa. Ihminen haihduttaa nukkuessaankin hengityksen kautta ja hikoilemaalla runsaasti kosteutta. Jos tätä samaa koko ajan lisää kostuvaa veneen sisäilmaa sitten kierrätetään, ottamatta tilalle kuivempaa ilmaa ulkoa, niin aamulla kansi ja kylkirakenteiden ollessa viileitä nukkujat takuulla heräävät vesisateeseen (veneen sisäiseen!) (Kondensio ilmiö, you know) Lisäkosteutta tuovat mahd kuivuvat vaatteet, tiskirätit, pyyhkeet jne.
Patjojen kuivattamiseksi kannattaa tehdä ritilä/rima pohja ja riittävä tuuletus punkan alaisiin tiloihin.
(Toisessa topicissa joku ehdotti telttapatjan asettamista patjan alle mutta minä en tuohon usko. Se on vähän sama kun koittaisi kuivata vaatteita muovikassissa, joka on auki vain päältä. Kondensaatio rajapinnassa saattaa vähentyä, mutta ei se ihmisen tuottamaa kosteutta poista patjasta!)
Meillä on 24 jalkaisessa veneessä Wallas 1800 seinämalli, josta voi jakaa puhallusta portaatomasti molempiin hytteihin. Tämä käyttää sisäilman kierrätystä. Meillä on kuitenkin aina etuhytin venttiili sekä oven verkkoritilä auki. Haittana on se, että lämmin ilma tulee tällä mallilla mieluummin ylhäältä kuin alhaalta. Lämpöä kyllä riittää, koska pienessä veneessä kuutiomäärä ja haihdutuspinnat (ikkunat) ovat pieniä. Tarkoituksena on nytkin lähteä viikoksi perjantaina saaristoon.
Käytämme retkipatjoja vuoteissa puuosien päällä patjaston alla sekä lattiamaton alla. Syynä on se,että nukumme käytännössä vedessä ja merivesi on tähän aikaan kylmää. Ainoa eri veneistä saamamme varma keino homehtumisen estämiseen on patjojen kunnollinen kuivaus ja tuuletus yön jälkeen l. nostamme ne pystyyn veneen sisällä. Meillä alustana on sisustuksessa puu mutta lasikuitu hikoilee ilmeisesti enemmän. Markkinoille tulee myös jatkuvasti "ilmastoivia" alustoja. Pitämällä patjat tiukasti paikallaan yötä päivää
löytyy niiden alta joskus nopeastikin hometta
Joo... Tuo sisällä sataminen onkin noiden tupperwarojen ja säilykepurkkien ongelma, aidot veneet (lue puuveneet) eivät siitä niin kärsikkään, koska puuhan on eristävä materiaali itsessään. Kyllä silti hyvä ilmanvaihto lämmitettäessä on välttämätön. Meillä puuveneessä tahtoon silti ikkunat olla hiessä aamulla, jos ulkona on yöllä viileämpi keli. Patjat on lauta lavereilla, joissa on tuuletusraot ja päivisin silti tuuletellaan ja kuivaillaan patjojen pohjia varmuuden välttämiseksi.