Miten saa tunteet viilenemään työpaikan ihastusta kohtaan? Varattu olen, joten ei olisi suotavaa tehdä mitään. Tilannetta hankaloittaa kun huomaa vastapuolellakin olevan ihastusta. Tilanne on vaikea kun näkee vähintäänkin joka viikko.
Tunteet viilenemään
Anonyymi
66
2909
Vastaukset
- Anonyymi
Olen todennut ettei mitenkään. Ilmeisesti työpaikalla syntyvät tunteet ovat sitkeähenkisempiä kuin muualla alkaneet. Ehdotan että yrität elää elämääsi tunteista huolimatta. Ajattele niitä samoin kun jotain sairautta tai vammaa, se vaan on olemassa taustalla ja välillä häiritsee enemmän, välillä vähemmän. Tee uusia asioita ja tapaa uusia ihmisiä.
- Anonyymi
Haittaako se jos on tunteita tai ihastumista? Jos mitään ei tapahdu teidän välillä joka rikkoisi oman parisuhteesi, niin onko tuolla niin väliä? Nauti siitä tunteesta ♥️
- Anonyymi
Tunteet vaan alkaa olla aika syvät ja nyt olisi varmaan hyvä vetää raja tähän ennen kun sattuu liikaa päästää irti. Todella olen tunteista nauttinut ja haluaisin niin kovasti tätä naista mutta itsellä on ihan hyvä parisuhde ja pienet lapset niin tilanne on hankala. 💔
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tunteet vaan alkaa olla aika syvät ja nyt olisi varmaan hyvä vetää raja tähän ennen kun sattuu liikaa päästää irti. Todella olen tunteista nauttinut ja haluaisin niin kovasti tätä naista mutta itsellä on ihan hyvä parisuhde ja pienet lapset niin tilanne on hankala. 💔
Pystytkö ajattelemaan häntä vähän läheisempänä ystävänä, jos se auttaisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pystytkö ajattelemaan häntä vähän läheisempänä ystävänä, jos se auttaisi.
Olen sitäkin yrittänyt ja meillä onkin joku yhteys ollut alusta asti, ollaan tosi samanlaisia ihmisiä, samanlainen huumori ja jutut. Viihdyn hänen seurassaan. Tuntuu vaan että ne tunteet kuitenkin tulee niin vahvana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen sitäkin yrittänyt ja meillä onkin joku yhteys ollut alusta asti, ollaan tosi samanlaisia ihmisiä, samanlainen huumori ja jutut. Viihdyn hänen seurassaan. Tuntuu vaan että ne tunteet kuitenkin tulee niin vahvana.
Hienoa kun voit kuitenkin olla hänen ystävänsä. Onhan se huomattavasti parempi kuin ei mitään. Ystävän kanssa voi jakaa monia samoja asioita kuin kumppaninkin kanssa, vaikka ei ihan kaikkea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen sitäkin yrittänyt ja meillä onkin joku yhteys ollut alusta asti, ollaan tosi samanlaisia ihmisiä, samanlainen huumori ja jutut. Viihdyn hänen seurassaan. Tuntuu vaan että ne tunteet kuitenkin tulee niin vahvana.
Samanlainen huumorintaju, harrastukset ja muu vastaava sopii juuri hyvin ystävyyssuhteeseen. Jos ystävän kanssa on erilainen huumori, voi tulla helposti vähän hankalaa, mutta parisuhde taas perustuu muihin asioihin kuin huumoriin ja harrastamiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samanlainen huumorintaju, harrastukset ja muu vastaava sopii juuri hyvin ystävyyssuhteeseen. Jos ystävän kanssa on erilainen huumori, voi tulla helposti vähän hankalaa, mutta parisuhde taas perustuu muihin asioihin kuin huumoriin ja harrastamiseen.
No kyllä meillä ihan muutakin kemiaa ja kipinää löytyy. Juurihan sanoin että olen yrittänyt olla hänen ystävä mutta tunteet on niin vahvat niin se on vaikeaa. Luulen että en pysty pelkkä ystävä olemaan, kun kuitenkin toivoisin niin paljon enemmän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tunteet vaan alkaa olla aika syvät ja nyt olisi varmaan hyvä vetää raja tähän ennen kun sattuu liikaa päästää irti. Todella olen tunteista nauttinut ja haluaisin niin kovasti tätä naista mutta itsellä on ihan hyvä parisuhde ja pienet lapset niin tilanne on hankala. 💔
Ei välttämättä mikään auta paitsi aika, ja joskus ei sekään. Itse olen huomannut ettei sekään auta vaikka emme nähneet pitkään aikaan.
Ehkä sinun pitää jossain vaiheessa alkaa miettiä, riittääkö sinulle nykyinen ihan hyvä parisuhde. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei välttämättä mikään auta paitsi aika, ja joskus ei sekään. Itse olen huomannut ettei sekään auta vaikka emme nähneet pitkään aikaan.
Ehkä sinun pitää jossain vaiheessa alkaa miettiä, riittääkö sinulle nykyinen ihan hyvä parisuhde.Aivan sama tilanne paitsi ei ole parisuhdetta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kyllä meillä ihan muutakin kemiaa ja kipinää löytyy. Juurihan sanoin että olen yrittänyt olla hänen ystävä mutta tunteet on niin vahvat niin se on vaikeaa. Luulen että en pysty pelkkä ystävä olemaan, kun kuitenkin toivoisin niin paljon enemmän.
Niin mutta jos sinulla on kaksi vaihtoehtoa, ystävyys tai ei mitään, mitä järkeä olisi valita ei mitään? Olisit iloinen että teillä on läheinen ystävyyssuhde.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin mutta jos sinulla on kaksi vaihtoehtoa, ystävyys tai ei mitään, mitä järkeä olisi valita ei mitään? Olisit iloinen että teillä on läheinen ystävyyssuhde.
Totta. Sama minkä ratkaisun tekisi niin ei olisi helppoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta. Sama minkä ratkaisun tekisi niin ei olisi helppoa.
Ei olisi helppoa, mutta itse näkisin parempana vaihtoehtona, että on jokin suhde kuin ei mitään kanssakäymistä. Ja ystävän kanssa voi vaikka halata, jos haluaa olla fyysisesti lähellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei olisi helppoa, mutta itse näkisin parempana vaihtoehtona, että on jokin suhde kuin ei mitään kanssakäymistä. Ja ystävän kanssa voi vaikka halata, jos haluaa olla fyysisesti lähellä.
Ehdottomasti minäkin valitsisin noin. Jos on hyvä kemia ja yhteinen huumori, niin ei sellaista ihmistä kannata menettää vaikkei häntä romanttisesti saisikaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehdottomasti minäkin valitsisin noin. Jos on hyvä kemia ja yhteinen huumori, niin ei sellaista ihmistä kannata menettää vaikkei häntä romanttisesti saisikaan.
Olet viisas ihminen.
- Anonyymi
Työpaikalla? Oletko vielä töissä? Minkä ikäinen ihastuksesi on?
- Anonyymi
Ollaan samassa työpaikassa. Ihastukseni on hieman yli 40 v.
- Anonyymi
Mikä teitä kiinnostaa näissä työkavereissa? Jännitystäkö haette kun etsitte seuraa työpaikalta eikä vapaa-ajalla?
- Anonyymi
Ei kai siinä mitään erikoista ole kun työpaikalla vietetään kuitenkin aika paljon päivästä aikaa, tietysti riippuen työstä ja paikasta.
Itse olen työpaikassa jossa n.800 työntekijää ja ihmisiä tapaa.. tarkoituksena ei ole ketään yrittää tai etsiä romanssia mutta joskus niin vaan käy. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai siinä mitään erikoista ole kun työpaikalla vietetään kuitenkin aika paljon päivästä aikaa, tietysti riippuen työstä ja paikasta.
Itse olen työpaikassa jossa n.800 työntekijää ja ihmisiä tapaa.. tarkoituksena ei ole ketään yrittää tai etsiä romanssia mutta joskus niin vaan käy.Ja työkavereita tapaa päivittäin /viikottain, ympäri vuoden. Väkisinkin tutustuu, ei mikään ihme että voi kiinnostus herätä.
Ei se ole sen ihmeellisempää kuin että nuorena sitä ihastukset löytyi usein koulusta. Vanhana ehkä vanhainkodista.
- Anonyymi
Testaa onko työkaverisi oikeasti kiinnostunut seurastasi. Ehdota jotain mitä voitte tehdä ystävinä. Mikäli ei lähde mukaan tähän, ei ihastus ole molemminpuolista vaikka luulet niin. Ihastuneena tarttuu mihin tahansa mahdollisuuteen olla tunteidensa kohteen kanssa. Jos hyvin käy, voit syventää suhdettanne henkisellä tasolla ja oppia tuntemaan ihastuksesi paremmin. Aika ja elämänkulku näyttää mitä siitä lopulta seuraa, saat ainakin ystävän. Jos taas käy toisin päin, tiedostat ettet merkitse mitään ihastuksellesi ja tämän tajuaminen saa vähitellen tunteesi laantumaan.
- Anonyymi
Kokeilin tuota ja laimensi kyllä tunteitani, mutta ei poistanut niitä kokonaan ainakaan heti. Saa nähdä toimiiko vasta viiveellä paremmin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokeilin tuota ja laimensi kyllä tunteitani, mutta ei poistanut niitä kokonaan ainakaan heti. Saa nähdä toimiiko vasta viiveellä paremmin.
Latistaa kyllä tunteita, jos toinen ei halua olla ystävä. Tulee efekti "miksi olisin kiinnostunut, jos toinen vähät välittää". Vielä parempi olisi, jos toinen kommentoisi ehdotukseen jotain töykeää tai nauraisi, jolloin tunteet katoaisivat todennäköisesti kokonaan.
- Anonyymi
Hyviä ideoita, sanokaa lisää!
- Anonyymi
Mitä aloittaja arvelee neuvoista?
- Anonyymi
En ole ap.mutta vaikeeta on jos ihastus ei ole sanonut mitään negatiivista vaan päinvastoin on itsekin ilmaissut tunteita minua kohtaan, vaikka onkin parisuhteessa.
Ja meistä molemmat nyt pitää toisiamme vain kavereina/ystävinä.
Näillä jatketaan ja ehkä syvemmät tunteet laantuu ajan kanssa. Ystävänä tykkääminen säilyy ♥️
- Anonyymi
Mulla sana tilanne kuin ap:lla. Oon kohta vuoden ollut korviani myöten ihastunut työkaveriin. Töissä meidän välillä oli kipinää, fyysistä kosketusta. Hän teki aloitteen ja lähdin siihen mukaan. Ihastuin. Kerroin sen hänelle. Nyt tilanne on se, ettei olla oltu tekemisissä tänä vuonna ollenkaan, vaikka välillä nähdään töissä. Ja aina kun nähdään, hän nykyään välttelee mua. Menee hieman paniikkiin ja pakenee paikalta. Ei moikkaa, ei katso päinkään. Ymmärtäisin tämän reaktion, jos olisin jotenkin koko ajan piinannut häntä ja lähetellyt viestejä. Mutta kuten sanoin, ei olla oltu tänä vuonna ollenkaan yhteyksissä. Ja viimeisin keskustelu, joka meillä oli viime vuoden puolella, käytiin hyvässä hengessä. Miksi hän nyt pakenee mua, vaikkei mitään ole välillämme enää tapahtunut? En tiedä pääsenkö hänestä ikinä yli, mutten uskalla kertoa tunteistani, koska hän vaikutta siltä, ettei halua olla tekemisissä kanssani vaan pakenee aina paikalta, kun tulen samaan tilaan. Välillä saan hänet kuitenkin kiinni tuijottamasta minua salaa... En tajua tätä kuviota yhtään!
- Anonyymi
Alkoiko hän pakoilemaan sen jälkeen kun olit kertonut tunteistasi? Ehkä säikähti jotenkin, pelkää itseään varmaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alkoiko hän pakoilemaan sen jälkeen kun olit kertonut tunteistasi? Ehkä säikähti jotenkin, pelkää itseään varmaan.
Kun kerroin tunteistani, hän otti ne hyvin vastaan. Viestiteltiin ja töissä hän saattoi tulla halaamaan. Sitten yhtäkkiä viime vuoden lopussa hän alkoi vältellä. Saattoi vaihtaa suuntaa, jos näki mut. Tänä vuonna oon vaan pari kertaa häntä moikannu, kun ollaan tultu vastakkain. Hän kyllä silloin moikkaa takaisin, koska ei ole muuta vaihtoehtoa. Mutta näköjään, jos pystyy, niin pakenee sanomatta mitään. Luulisi, että tilanne menisi ohi hänen puoleltaan, kun mitään ei enää tapahdu. Miksi edelleen panikoida, vaikkei olla oltu puoleen vuoteen tekemisissä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kerroin tunteistani, hän otti ne hyvin vastaan. Viestiteltiin ja töissä hän saattoi tulla halaamaan. Sitten yhtäkkiä viime vuoden lopussa hän alkoi vältellä. Saattoi vaihtaa suuntaa, jos näki mut. Tänä vuonna oon vaan pari kertaa häntä moikannu, kun ollaan tultu vastakkain. Hän kyllä silloin moikkaa takaisin, koska ei ole muuta vaihtoehtoa. Mutta näköjään, jos pystyy, niin pakenee sanomatta mitään. Luulisi, että tilanne menisi ohi hänen puoleltaan, kun mitään ei enää tapahdu. Miksi edelleen panikoida, vaikkei olla oltu puoleen vuoteen tekemisissä?
Tämä on vaan spekulointia, mutta voisiko olla että hänellä on voimakkaita tunteita sinua kohtaan ja hän pelkää mitä siitä seuraa, eikä jostain syystä kykene tai ei halua käsitellä asiaa, joten valitsee pakeneminen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on vaan spekulointia, mutta voisiko olla että hänellä on voimakkaita tunteita sinua kohtaan ja hän pelkää mitä siitä seuraa, eikä jostain syystä kykene tai ei halua käsitellä asiaa, joten valitsee pakeneminen.
Tämä minullakin tuli mieleen, koska en ole tehnyt/sanonut mitään, mistä hän olisi voinut saada syyn vihata minua. Ja kuitenkin on moikannut mua takaisin. Ei varmaan Moikka isi, jos inhoisi...
Tuntuu jotenkin niin hämmentävältä, miten voimakkaasti hän edelleen reagoi näkemiseen. En edes ehdi sanoa hänelle mitään, kun lähtee heti karkuun eikä ota katsekontaktia.
Meillä saattaa olla niin, ettei nähdä esim. kolmeen vkoon töissä ja silloin asia ei vaivaa minua yhtään. Mutta sitten, kun yhtäkkiä taas tulee tämmöinen kohtaaminen, jossa hän lähtee karkuun, hämmennyn ja jään analysoimaan, että mitä hittoa on meneillään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä minullakin tuli mieleen, koska en ole tehnyt/sanonut mitään, mistä hän olisi voinut saada syyn vihata minua. Ja kuitenkin on moikannut mua takaisin. Ei varmaan Moikka isi, jos inhoisi...
Tuntuu jotenkin niin hämmentävältä, miten voimakkaasti hän edelleen reagoi näkemiseen. En edes ehdi sanoa hänelle mitään, kun lähtee heti karkuun eikä ota katsekontaktia.
Meillä saattaa olla niin, ettei nähdä esim. kolmeen vkoon töissä ja silloin asia ei vaivaa minua yhtään. Mutta sitten, kun yhtäkkiä taas tulee tämmöinen kohtaaminen, jossa hän lähtee karkuun, hämmennyn ja jään analysoimaan, että mitä hittoa on meneillään.No ei ole ihmekään että hämmennyt, jos tuollainen toistuu monta kertaa. Jos olisi vaan kerran, niin saattaisi hyvin olla jokin yhteensattuma mistä et tiedä, itsekin nimittäin kerran pakoilin samantyylisesti ja siihen oli silloin muita ulkopuolisia syitä. Sellainen yhteensattuma ei kuitenkaan voi jatkuvasti toistua.
Hänen käytöksensä on aika ihmeellistä muutenkin, jos kerran on itse tehnyt aloitteen ja vielä fyysisesti lähestynyt sinua ja sitten yhtäkkiä tuollainen täyskäännös. Jotenkin tulee vaikutelma, ettei hän ole oikein sinut itsensä kanssa, ehkä jotain isompia ongelmia. Vaikea kuitenkin sanoa mitään varmaa tietämättä enempää.
Mitä jos seuraavan kerran kun hän tulee vastaan niin että on pakko moikata, kysyisit suoraan että pakoiletko minua. Sano se kuitenkin ikään kuin huumorina, muuten tilanteesta tulee kiusallinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei ole ihmekään että hämmennyt, jos tuollainen toistuu monta kertaa. Jos olisi vaan kerran, niin saattaisi hyvin olla jokin yhteensattuma mistä et tiedä, itsekin nimittäin kerran pakoilin samantyylisesti ja siihen oli silloin muita ulkopuolisia syitä. Sellainen yhteensattuma ei kuitenkaan voi jatkuvasti toistua.
Hänen käytöksensä on aika ihmeellistä muutenkin, jos kerran on itse tehnyt aloitteen ja vielä fyysisesti lähestynyt sinua ja sitten yhtäkkiä tuollainen täyskäännös. Jotenkin tulee vaikutelma, ettei hän ole oikein sinut itsensä kanssa, ehkä jotain isompia ongelmia. Vaikea kuitenkin sanoa mitään varmaa tietämättä enempää.
Mitä jos seuraavan kerran kun hän tulee vastaan niin että on pakko moikata, kysyisit suoraan että pakoiletko minua. Sano se kuitenkin ikään kuin huumorina, muuten tilanteesta tulee kiusallinen.Samaa mietin, että ehkei hän ole sinut oman seksuaalisuutensa kanssa ja aiheutin hänessä liian voimakkaita tunteita, joita hän ei osaakaan nyt käsitellä.
Kun näkee minut, muistutan häntä siitä, miten asiat oikeesti ovat, vaikkei hän halua sitä myöntää ja siksi pakenee, ettei joudu kohtaamaan tunteitaan kauttani.
Toisaalta, jos hän kokee olevansa "turvassa" itseltään pakenemalla minua, se hänelle suotakoon. En missään nimessä halua ahdistella häntä millään tavalla.
Vaikka minulla on edelleen tunteita häntä kohtaan, pitää ehkä hyväksyä, ettei hän kykene juuri nyt tällaisia asioita käsittelemään - ainakaan minun kanssani ja yrittää vaan olla välittämättä. Ehkä hän pakenee minua loputtomiin niin kauan kuin olemme samassa työpaikassa, mutta sille en voi mitään. Olen yrittänyt olla mahdollisimman huomaamaton ja pitänyt matalaa profiilia, että hän ymmärtäisi, etten ole hänelle uhka millään tavoin. Se näköjään kuitenkaan auta.
Jos hänelle tulee jotain asiaa minulle, hän kyllä tietää, miten saa minuun yhteyden. En ole tavoittamattomissa. Ehkä tähän kaikkeen auttaa vain aika, meidän molempien puolelta. Olkoon se sitten viikkoja, kuukausia tai vuosia... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mietin, että ehkei hän ole sinut oman seksuaalisuutensa kanssa ja aiheutin hänessä liian voimakkaita tunteita, joita hän ei osaakaan nyt käsitellä.
Kun näkee minut, muistutan häntä siitä, miten asiat oikeesti ovat, vaikkei hän halua sitä myöntää ja siksi pakenee, ettei joudu kohtaamaan tunteitaan kauttani.
Toisaalta, jos hän kokee olevansa "turvassa" itseltään pakenemalla minua, se hänelle suotakoon. En missään nimessä halua ahdistella häntä millään tavalla.
Vaikka minulla on edelleen tunteita häntä kohtaan, pitää ehkä hyväksyä, ettei hän kykene juuri nyt tällaisia asioita käsittelemään - ainakaan minun kanssani ja yrittää vaan olla välittämättä. Ehkä hän pakenee minua loputtomiin niin kauan kuin olemme samassa työpaikassa, mutta sille en voi mitään. Olen yrittänyt olla mahdollisimman huomaamaton ja pitänyt matalaa profiilia, että hän ymmärtäisi, etten ole hänelle uhka millään tavoin. Se näköjään kuitenkaan auta.
Jos hänelle tulee jotain asiaa minulle, hän kyllä tietää, miten saa minuun yhteyden. En ole tavoittamattomissa. Ehkä tähän kaikkeen auttaa vain aika, meidän molempien puolelta. Olkoon se sitten viikkoja, kuukausia tai vuosia...Ok, nyt huomaan että olet hulluna rakastunut, kun noin asetat hänet itsesi edelle. Todennäköisesti teidän tilanteenne tulee selviämään joka tapauksessa ajan kanssa, kun kerran olette jatkuvasti siellä samassa työpaikassa. Jossain vaiheessa tulee käänne johonkin suuntaan, ei noin voi jatkua vuosikausia.
Haluat nyt varmaan saada selville onko hänellä sinua kohtaan tunteita vai pelkkää seksuaalista kiinnostusta, tiedän siihen hyvän keinon. Ehdota hänelle jotain yhteistä pitkäkestoista tekemistä tyyliin "lähdetkö kissan hännän kampaus kerhoon". Aiheella ei ole väliä, kun se vaan on jotain matalan kynnyksen tekemistä ja vaatii pitkäaikaista osallistumista. Jos hän lähtee siihen mukaan, niin silloin on sinusta kiinnostunut ihmisenä ja haluaa oppia tuntemaan paremmin. Jos taas ei lähde, niin se viittaa siihen että hän haluaa pelkkää seksiä kanssasi, jos jotain haluaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ok, nyt huomaan että olet hulluna rakastunut, kun noin asetat hänet itsesi edelle. Todennäköisesti teidän tilanteenne tulee selviämään joka tapauksessa ajan kanssa, kun kerran olette jatkuvasti siellä samassa työpaikassa. Jossain vaiheessa tulee käänne johonkin suuntaan, ei noin voi jatkua vuosikausia.
Haluat nyt varmaan saada selville onko hänellä sinua kohtaan tunteita vai pelkkää seksuaalista kiinnostusta, tiedän siihen hyvän keinon. Ehdota hänelle jotain yhteistä pitkäkestoista tekemistä tyyliin "lähdetkö kissan hännän kampaus kerhoon". Aiheella ei ole väliä, kun se vaan on jotain matalan kynnyksen tekemistä ja vaatii pitkäaikaista osallistumista. Jos hän lähtee siihen mukaan, niin silloin on sinusta kiinnostunut ihmisenä ja haluaa oppia tuntemaan paremmin. Jos taas ei lähde, niin se viittaa siihen että hän haluaa pelkkää seksiä kanssasi, jos jotain haluaa.Kannatan tätä vinkkiä, ihastunut kyllä lähtee mukaan mihin tahansa yhteiseen juttuun. En kuitenkaan ehdottaisi juuri tällä hetkellä jos pakoilee, odottaa että pöly laskeutuu ja voi luontevasti ottaa asian esiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ok, nyt huomaan että olet hulluna rakastunut, kun noin asetat hänet itsesi edelle. Todennäköisesti teidän tilanteenne tulee selviämään joka tapauksessa ajan kanssa, kun kerran olette jatkuvasti siellä samassa työpaikassa. Jossain vaiheessa tulee käänne johonkin suuntaan, ei noin voi jatkua vuosikausia.
Haluat nyt varmaan saada selville onko hänellä sinua kohtaan tunteita vai pelkkää seksuaalista kiinnostusta, tiedän siihen hyvän keinon. Ehdota hänelle jotain yhteistä pitkäkestoista tekemistä tyyliin "lähdetkö kissan hännän kampaus kerhoon". Aiheella ei ole väliä, kun se vaan on jotain matalan kynnyksen tekemistä ja vaatii pitkäaikaista osallistumista. Jos hän lähtee siihen mukaan, niin silloin on sinusta kiinnostunut ihmisenä ja haluaa oppia tuntemaan paremmin. Jos taas ei lähde, niin se viittaa siihen että hän haluaa pelkkää seksiä kanssasi, jos jotain haluaa.Kiitos muuten siitä, että jaksat analysoida tätä kanssani! 🙂
Tiedän, että jos hänen ja mun välillä jotain olisi, se olisi pelkästään seksuaalista vetovoimaa. Se kävi ilmi jo silloin, kun meillä oli töissä pientä flirttiä vuosi sitten. Hän ei sillon jättänyt mitään arvailujen varaan. Toimi hyvin selkeästi sekä itsevarmasti.
Mietin, että jos se seksuaalinen vetovoima on jäänyt jotenkin kytemään meidän välille eikä hän siksi pysty kohtaamaan minua enää samalla tavalla kuin ennen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannatan tätä vinkkiä, ihastunut kyllä lähtee mukaan mihin tahansa yhteiseen juttuun. En kuitenkaan ehdottaisi juuri tällä hetkellä jos pakoilee, odottaa että pöly laskeutuu ja voi luontevasti ottaa asian esiin.
No en minäkään tarkoittanut, että sitä välttämättä täytyy tällä sadasosasekunnilla ehdottaa, ei kuitenkaan kannata odottaa liian kauan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos muuten siitä, että jaksat analysoida tätä kanssani! 🙂
Tiedän, että jos hänen ja mun välillä jotain olisi, se olisi pelkästään seksuaalista vetovoimaa. Se kävi ilmi jo silloin, kun meillä oli töissä pientä flirttiä vuosi sitten. Hän ei sillon jättänyt mitään arvailujen varaan. Toimi hyvin selkeästi sekä itsevarmasti.
Mietin, että jos se seksuaalinen vetovoima on jäänyt jotenkin kytemään meidän välille eikä hän siksi pysty kohtaamaan minua enää samalla tavalla kuin ennen.Tykkään analysoida kaikkea edestakaisin:) Eikö sinua loukkaa ollenkaan, jos tiedät että hän haluaa pelkkää seksiä ja itse olet tuollaisessa huurussa?
Jotkut kai voivat kokea seksuaaliset tuntemukset niin voimakkaasti, että tulee tarve paeta tilanteesta. Hassultahan se kuulostaa, mutta ihmiset ovat erilaisia.
- Anonyymi
Yritän jotenkin asettua hänen asemaansa. Hänellä on tosi vaikeaa, jos kamppailee oman seksuaalisuutensa kanssa. Itse en ole koskaan joutunut niin tekemään. Siksi en voi tietää miltä se tuntuu ja millaisia tunteita se saattaa herättää. Enkä usko, että ihastukseni on tarkoittanut mitään pahaa missään vaiheessa. Ja itsetuntoni kestää kyllä sen, jos tämä jää tähän. Sitten vaan eteenpäin. Olinhan itsekin hieman uhkarohkea, kun lähdin tähän kaikkeen mukaan vuosi sitten.
Olin sen ajatellut päässäni jotenkin niin, että vaikka hommamme jäisikin vain pieneen flirttiin, voisimme kuitenkin pysyä väleissä ja vaihtaa aina välillä kuulumisia, kun törmäämme töissä. Ajattelin, että ei siitä meidän jutusta tulisi niin isoa asiaa, mutta näköjään tuli. Sen sijaan, että voisimme normaalisti kohdata toisemme töissä ja jutella, tämä juttu kääntyikin meitä vastaan ja lopputuloksena hän jostain syystä pakoilee minua edelleen. Aiheutan hänessä voimakkaan tunnereaktion enkä tiedä, onko se hyvä vai huono asia. Jotenkin hassua.- Anonyymi
Anteeksi vaan, mutta uskomatonta miten joidenkin pää menee sekaisin rakastuneena. Etkö osaa ollenkaan pitää omia puoliasi?
Miksi ihmeessä hänellä olisi sen vaikeampaa tai enemmän kamppailuja kuin sinulla tai muilla? Eikä tuo mikään itsetuntoasia ole, vaan toisen ihmisen tunteilla ei saisi leikkiä miten tahansa, etkö näe sitä?
Olen edelleen sitä mieltä, että kannattaisi ehdottaa sitä yhteistä tekemistä ystävinä, niin sinäkin saisit tuosta jutusta jotain iloa. Voittehan sitten jutella ja vaikka halatakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anteeksi vaan, mutta uskomatonta miten joidenkin pää menee sekaisin rakastuneena. Etkö osaa ollenkaan pitää omia puoliasi?
Miksi ihmeessä hänellä olisi sen vaikeampaa tai enemmän kamppailuja kuin sinulla tai muilla? Eikä tuo mikään itsetuntoasia ole, vaan toisen ihmisen tunteilla ei saisi leikkiä miten tahansa, etkö näe sitä?
Olen edelleen sitä mieltä, että kannattaisi ehdottaa sitä yhteistä tekemistä ystävinä, niin sinäkin saisit tuosta jutusta jotain iloa. Voittehan sitten jutella ja vaikka halatakin.Niin no toisaalta, voisin kyllä antaa samalla mitalla takaisin. Ensi kerralla, kun nään hänet, pakotan hänet kohtaamaan minut kasvotusten ja kysyn jotain yhteistä juttua, että suostuuko. Katsotaan sitten, mitä tapahtuu. Siitä saattaa tulla mielenkiintoista. 🤭
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin no toisaalta, voisin kyllä antaa samalla mitalla takaisin. Ensi kerralla, kun nään hänet, pakotan hänet kohtaamaan minut kasvotusten ja kysyn jotain yhteistä juttua, että suostuuko. Katsotaan sitten, mitä tapahtuu. Siitä saattaa tulla mielenkiintoista. 🤭
Niinpä, hienoa että pystyt suhtautumaan asiaan huumorilla. Olisi muuten kiva tutustua sinuun, meillä voisi olla paljon yhteistä juteltavaa. Itselläni on nimittäin vähän samantyylinen tilanne, vaikka näenkin asiat aika eri tavalla. Vaikutat muutenkin tosi huomaavaiselta ja kivalta ihmiseltä:)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä, hienoa että pystyt suhtautumaan asiaan huumorilla. Olisi muuten kiva tutustua sinuun, meillä voisi olla paljon yhteistä juteltavaa. Itselläni on nimittäin vähän samantyylinen tilanne, vaikka näenkin asiat aika eri tavalla. Vaikutat muutenkin tosi huomaavaiselta ja kivalta ihmiseltä:)
Täällä yksi sivusta, olisi muuten tosi mukava tutustua tän palstan kirjoittajiin, mitenkäs saataisiin aikaan joku miitinki?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä yksi sivusta, olisi muuten tosi mukava tutustua tän palstan kirjoittajiin, mitenkäs saataisiin aikaan joku miitinki?
Niinpä, monella on varmaan samantyylisiä kokemuksia. Kyllä minä ainakin voin lähteä tapaamiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä, hienoa että pystyt suhtautumaan asiaan huumorilla. Olisi muuten kiva tutustua sinuun, meillä voisi olla paljon yhteistä juteltavaa. Itselläni on nimittäin vähän samantyylinen tilanne, vaikka näenkin asiat aika eri tavalla. Vaikutat muutenkin tosi huomaavaiselta ja kivalta ihmiseltä:)
Mites me voidaan tutustua, kun tänne ei saa laittaa spostiosotteita? 🤔
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mites me voidaan tutustua, kun tänne ei saa laittaa spostiosotteita? 🤔
No en kyllä tiedä, onpa hankalaa. Yritetään keksiä jotain.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No en kyllä tiedä, onpa hankalaa. Yritetään keksiä jotain.
Vaikea keksiä mitään järkevää tapaa, kun ei tähänkään kannata varmaan kirjoittaa tapaamispaikkaa. Itse asun Helsingissä, mutta voisin tulla muuallekin esim. Turkuun tai Tampereelle. Olisi kyllä kiva jutella näistä kokemuksista:)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikea keksiä mitään järkevää tapaa, kun ei tähänkään kannata varmaan kirjoittaa tapaamispaikkaa. Itse asun Helsingissä, mutta voisin tulla muuallekin esim. Turkuun tai Tampereelle. Olisi kyllä kiva jutella näistä kokemuksista:)
No täälläkin voi tietysti kirjoitella, mutta ei niin henkilökohtaisia kuin voisi puhua kasvokkain.
Itse toivon että pääsen joskus kokonaan yli näistä tunteista, mutta en tiedä tapahtuuko niin koskaan. Olen alkanut epäillä ettei niin käy. En ymmärrä miten voin olla näin hölmö, että ikävöin ihmistä joka ei ikävöi minua. Haluaisin jutella hänen kanssaan ja olla hänen lähellään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mites me voidaan tutustua, kun tänne ei saa laittaa spostiosotteita? 🤔
Oikeasti tapaamispaikan voisi sopia täälläkin, mutta en ehdota mitään, koska tiedän että et tule sinne kuitenkaan:)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No täälläkin voi tietysti kirjoitella, mutta ei niin henkilökohtaisia kuin voisi puhua kasvokkain.
Itse toivon että pääsen joskus kokonaan yli näistä tunteista, mutta en tiedä tapahtuuko niin koskaan. Olen alkanut epäillä ettei niin käy. En ymmärrä miten voin olla näin hölmö, että ikävöin ihmistä joka ei ikävöi minua. Haluaisin jutella hänen kanssaan ja olla hänen lähellään.Mulla on kanssa ajatukset totaalisen kiinni naisessa, jonka tapasin työpaikalla. Hän oli meillä asiakkaana. Tämä asiakassuhde on jo päättynyt mutten saa häntä millään ilveellä mielestäni. En tiedä hänen suuntautumistaan, sen tiedän ettei ole naimisissa eikä avoliitossa. Hän on täysin tietämätön kuvitelmistani, eikä ole mitään mahdollisuutta kontaktiin jatkossa ellei joku ihme tapahdu.
Kuvittelen jatkuvasti miten istumme sohvallani lähekkäin tai makaamme sängyssä toisiimme kietoutuneena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla on kanssa ajatukset totaalisen kiinni naisessa, jonka tapasin työpaikalla. Hän oli meillä asiakkaana. Tämä asiakassuhde on jo päättynyt mutten saa häntä millään ilveellä mielestäni. En tiedä hänen suuntautumistaan, sen tiedän ettei ole naimisissa eikä avoliitossa. Hän on täysin tietämätön kuvitelmistani, eikä ole mitään mahdollisuutta kontaktiin jatkossa ellei joku ihme tapahdu.
Kuvittelen jatkuvasti miten istumme sohvallani lähekkäin tai makaamme sängyssä toisiimme kietoutuneena.Onpa hankala tilanne, asiakasta on aika vaikea alkaa lähestymään. Työpaikasta riippuen se voi olla jopa kiellettyä, ainakin se on sopimatonta. Toisaalta jos hän ei enää ole asiakkaana, voitko "sattumalta" törmätä häneen jossain myöhemmin vai etkö yhtään tiedä missä hän liikkuu?
Itsellänikin on läheisyyskuvitelmia "omasta" naisestani. Välillä niitä vaan tulee, vaikka yritän ajatella jotain muuta. En ikinä muulloin mieti mitään halailua tai vastaavaa kuin silloin, kun on tunteita jotain ihmistä kohtaan. En ole sellainen joka halailee kaikkia. Kuitenkin ihastuneena tai rakastuneena haluan fyysistä läheisyyttä ja tulee välillä alakuloinen olo, kun se ei ole tässä tapauksessa mahdollista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onpa hankala tilanne, asiakasta on aika vaikea alkaa lähestymään. Työpaikasta riippuen se voi olla jopa kiellettyä, ainakin se on sopimatonta. Toisaalta jos hän ei enää ole asiakkaana, voitko "sattumalta" törmätä häneen jossain myöhemmin vai etkö yhtään tiedä missä hän liikkuu?
Itsellänikin on läheisyyskuvitelmia "omasta" naisestani. Välillä niitä vaan tulee, vaikka yritän ajatella jotain muuta. En ikinä muulloin mieti mitään halailua tai vastaavaa kuin silloin, kun on tunteita jotain ihmistä kohtaan. En ole sellainen joka halailee kaikkia. Kuitenkin ihastuneena tai rakastuneena haluan fyysistä läheisyyttä ja tulee välillä alakuloinen olo, kun se ei ole tässä tapauksessa mahdollista.Ei tämä mieltä nostakaan. Tilanne on sikäli hankala, että asiakassuhteen aikana lähestyminen olisi tosiaan ollut sopimatonta ja nyt sen päätyttyä en keksi aasinsiltaa kontaktin ottamiseen. Tavallaan tiedän missä hän liikkuu, koska tiedän hänen työpaikkansa ja kotinsa sijainnin. Mitä näillä tiedoilla teen? En voi mennä norkoilemaan hänen asuntonsa tai työpaikkansa kulmille, että sattumalta tapaisimme. Vai voinko, tekeekö kukaan tervepäinen aikuisikäinen niin? En sitten jos kuin ihmeen kaupalla näkisin hänet jossain, mitä sanon? En kai voi ehdottaa kahville menoa suoraan siitä? Vai voinko? Tiedän myös hänen yhteystietonsa, mutta en voi käyttää niitä tällaiseen. Vai voinko? Luultavasti en rohkenisikaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tämä mieltä nostakaan. Tilanne on sikäli hankala, että asiakassuhteen aikana lähestyminen olisi tosiaan ollut sopimatonta ja nyt sen päätyttyä en keksi aasinsiltaa kontaktin ottamiseen. Tavallaan tiedän missä hän liikkuu, koska tiedän hänen työpaikkansa ja kotinsa sijainnin. Mitä näillä tiedoilla teen? En voi mennä norkoilemaan hänen asuntonsa tai työpaikkansa kulmille, että sattumalta tapaisimme. Vai voinko, tekeekö kukaan tervepäinen aikuisikäinen niin? En sitten jos kuin ihmeen kaupalla näkisin hänet jossain, mitä sanon? En kai voi ehdottaa kahville menoa suoraan siitä? Vai voinko? Tiedän myös hänen yhteystietonsa, mutta en voi käyttää niitä tällaiseen. Vai voinko? Luultavasti en rohkenisikaan.
Itse en menisi kyttäämään minnekään, kokisin sen jotenkin oudoksi, mutta tiedän kyllä monia jotka ovat niin tehneet ihan tuloksekkaastikin joskus. Ei kai siitä mitään haittaakaan ole, ellei mene liian pitkälle. Saahan sitä kulkea ja olla missä vaan yleisillä paikoilla. Mielestäni et kuitenkaan voi käyttää asiakassuhteessa saamasi yhteystietoja ja esim. soittaa tai lähettää sähköpostia, mutta joku muu voi olla eri mieltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse en menisi kyttäämään minnekään, kokisin sen jotenkin oudoksi, mutta tiedän kyllä monia jotka ovat niin tehneet ihan tuloksekkaastikin joskus. Ei kai siitä mitään haittaakaan ole, ellei mene liian pitkälle. Saahan sitä kulkea ja olla missä vaan yleisillä paikoilla. Mielestäni et kuitenkaan voi käyttää asiakassuhteessa saamasi yhteystietoja ja esim. soittaa tai lähettää sähköpostia, mutta joku muu voi olla eri mieltä.
Tajusin nyt että onhan ne osoitetiedotkin varmaan asiakassuhteessa saatu. On kyllä vähän hankala juttu. Itse en varmaan tekisi tuossa tilanteessa mitään, kun ajattelisin että on väärin käyttää niitä asiakkaan tietoja hyödykseen. Mutta olenkin tällainen "oikein-väärin ihminen". Toivottavasti joku muukin ottaa kantaa, vaikka täällä on aika vähän kirjoittajia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tämä mieltä nostakaan. Tilanne on sikäli hankala, että asiakassuhteen aikana lähestyminen olisi tosiaan ollut sopimatonta ja nyt sen päätyttyä en keksi aasinsiltaa kontaktin ottamiseen. Tavallaan tiedän missä hän liikkuu, koska tiedän hänen työpaikkansa ja kotinsa sijainnin. Mitä näillä tiedoilla teen? En voi mennä norkoilemaan hänen asuntonsa tai työpaikkansa kulmille, että sattumalta tapaisimme. Vai voinko, tekeekö kukaan tervepäinen aikuisikäinen niin? En sitten jos kuin ihmeen kaupalla näkisin hänet jossain, mitä sanon? En kai voi ehdottaa kahville menoa suoraan siitä? Vai voinko? Tiedän myös hänen yhteystietonsa, mutta en voi käyttää niitä tällaiseen. Vai voinko? Luultavasti en rohkenisikaan.
En tiedä voitko. Tai voit toki, jos siltä tuntuu. Kävellä joko työpaikan tai hänen kotinsa ohitse, jos sinulla on oikeasti jotain asiaa siellä päin tai menossa jonnekkin sitä kautta...
Mitä yhteystietoihin tulee... Riippuu tietenkin vähän millainen asiakassuhde oli kyseessä... Voi olla, että voisit laittaa hänelle viestiä tai sähköpostia ja kysyä mitä hänelle kuuluu. Ei se välttämättä tarkoita, että olet saanut yhteystiedot juuri työpaikastasi... Jos hänen tietonsa ovat jossain numeropalvelussa (tai muussa vastaavassa), voisi olla että olisit saanut sitä kautta hänen tietonsa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tajusin nyt että onhan ne osoitetiedotkin varmaan asiakassuhteessa saatu. On kyllä vähän hankala juttu. Itse en varmaan tekisi tuossa tilanteessa mitään, kun ajattelisin että on väärin käyttää niitä asiakkaan tietoja hyödykseen. Mutta olenkin tällainen "oikein-väärin ihminen". Toivottavasti joku muukin ottaa kantaa, vaikka täällä on aika vähän kirjoittajia.
Se tässä arveluttaakin, että kaikki tietoni hänestä ovat tulleet asiakassuhteen kautta. En ole muussa kontaktissa häneen ollutkaan. En olisi uskonut että mitään tämän tapaistakaan tulen koskaan harkitsemaan, mutta tämä nainen on saanut pääni pyörälle aivan totaalisesti. Järki meinaa jäädä taka-alalle. Kaikeksi onneksi olen maltillinen enkä ole toistaiseksi tehnyt mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä voitko. Tai voit toki, jos siltä tuntuu. Kävellä joko työpaikan tai hänen kotinsa ohitse, jos sinulla on oikeasti jotain asiaa siellä päin tai menossa jonnekkin sitä kautta...
Mitä yhteystietoihin tulee... Riippuu tietenkin vähän millainen asiakassuhde oli kyseessä... Voi olla, että voisit laittaa hänelle viestiä tai sähköpostia ja kysyä mitä hänelle kuuluu. Ei se välttämättä tarkoita, että olet saanut yhteystiedot juuri työpaikastasi... Jos hänen tietonsa ovat jossain numeropalvelussa (tai muussa vastaavassa), voisi olla että olisit saanut sitä kautta hänen tietonsaMitään todellista asiaa mulla ei ole sinnepäin missä hän asuu. Eikä siellä ole juuri liikkeitäkään missä voisi asioida. Työpaikan tuntumassa olisi kyllä paikkoja, jos sinne menisi palloilemaan. Hän arvaisi mistä olen yhteystiedot saanut, sitä olisi mahdoton välttää.
Alan kohta olla siinä pisteessä että lähetän sähköpostia ja kysyn mitä kuuluu. Tähän olisi horjuva aasinsiltakin, mutta en tiedä miten ilmaisisin sopivalla tavalla että kyselen yksityishenkilönä enkä firman edustajana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se tässä arveluttaakin, että kaikki tietoni hänestä ovat tulleet asiakassuhteen kautta. En ole muussa kontaktissa häneen ollutkaan. En olisi uskonut että mitään tämän tapaistakaan tulen koskaan harkitsemaan, mutta tämä nainen on saanut pääni pyörälle aivan totaalisesti. Järki meinaa jäädä taka-alalle. Kaikeksi onneksi olen maltillinen enkä ole toistaiseksi tehnyt mitään.
Hyvä varmaan ajatella rauhassa ennen kuin tekee mitään. Itse pohtisin sitäkin, että oliko mitään viitettä että kiinnostus voisi olla molemminpuolista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitään todellista asiaa mulla ei ole sinnepäin missä hän asuu. Eikä siellä ole juuri liikkeitäkään missä voisi asioida. Työpaikan tuntumassa olisi kyllä paikkoja, jos sinne menisi palloilemaan. Hän arvaisi mistä olen yhteystiedot saanut, sitä olisi mahdoton välttää.
Alan kohta olla siinä pisteessä että lähetän sähköpostia ja kysyn mitä kuuluu. Tähän olisi horjuva aasinsiltakin, mutta en tiedä miten ilmaisisin sopivalla tavalla että kyselen yksityishenkilönä enkä firman edustajana.Mitä olet päättänyt tehdä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä olet päättänyt tehdä?
Lähetin sitten eilen sähköpostin, ontuvalla tekosyyllä mutta näillä mennään. Järkeilin etten voi mitään menettääkään, entinen asiakas kuitenkin kyseessä. Kysyin kuulumisia, en viitannut sanallakaan asiakkuuteen. Alkoi tuntua että hassaan elämäni tilaisuuden jollen tee mitään. Tulisilla hiilillä odotan vastausta..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähetin sitten eilen sähköpostin, ontuvalla tekosyyllä mutta näillä mennään. Järkeilin etten voi mitään menettääkään, entinen asiakas kuitenkin kyseessä. Kysyin kuulumisia, en viitannut sanallakaan asiakkuuteen. Alkoi tuntua että hassaan elämäni tilaisuuden jollen tee mitään. Tulisilla hiilillä odotan vastausta..
Tosi hyvä ! Tuskin kukaan pahastuu kuulumisien kysymisestä. Ja juuri näin mitään et menetä 👍
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähetin sitten eilen sähköpostin, ontuvalla tekosyyllä mutta näillä mennään. Järkeilin etten voi mitään menettääkään, entinen asiakas kuitenkin kyseessä. Kysyin kuulumisia, en viitannut sanallakaan asiakkuuteen. Alkoi tuntua että hassaan elämäni tilaisuuden jollen tee mitään. Tulisilla hiilillä odotan vastausta..
Hienoa, rohkeaa toimintaa, toivottavasti saat pian vastauksen!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähetin sitten eilen sähköpostin, ontuvalla tekosyyllä mutta näillä mennään. Järkeilin etten voi mitään menettääkään, entinen asiakas kuitenkin kyseessä. Kysyin kuulumisia, en viitannut sanallakaan asiakkuuteen. Alkoi tuntua että hassaan elämäni tilaisuuden jollen tee mitään. Tulisilla hiilillä odotan vastausta..
Kerro nyt jo meille kuinka kävi!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro nyt jo meille kuinka kävi!
Lyhyesti ja ytimekkäästi, olemme päätyneet tapailemaan tai voi jo kohta puhua suhteesta. Kannatti lähettää sähköpostia, vaikka ontuvaakin;)
- Anonyymi
Onpas jännittävää! Hienoa, että teet asialle jotain, etkä vaan jää kaipailemaan ja vellomaan tunteisiin.
- Anonyymi
Oli pakko, koska tunteet sen verran voimakkaita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tapio Suominen on kuollut
Urheilutoimittaja Tapio Suominen on kuollut. Suominen oli kuollessaan 60-vuotias. Selostajalegendan kuolemasta kertoo Y25318560Tapio Suominen oli sairauden uhri
Urheiluselostaja Tapio Suominen kuoli eilen keskiviikkona aamulla tapaturmaisesti Hattulassa. Toisen uutisen mukaan van833205- 1232171
- 1911860
Sydämeni on
varattu sinulle. Et ole minun, en ole sinun. Me on mahdottomuus. Mutta olet se joka on mielessäni ensimmäisenä kun herää1341735Rannalle! Uimaan!! Rinnat paljaiksi!!!
Järki kadonnut sekä niiltä feministeiltä, jotka vaativat saada esiintyä rinnat paljaina julkisilla uimarannoilla, kuten2721436Minä itkin kotona kun tajusin että
Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten101282Kok-edustaja: Yle aivopesee työntekijöitä
"– Yle ei vain sensuroi Kyllä isä osaa-sarjaa, vaan haluaa jaksojen määrää manipuloimalla HÄVITTÄÄ ”ongelman” todellisuu831111- 118970
Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta
Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu232969