Monella varatulla pettäminen on se ykkösjuttu, ei mikään uuden suhteen haluaminen. Siksi jälkiä pitää yrittää peittää ettei jää kiinni.
- kokemus
- kokemus
Ikävän tai sitten ei
Anonyymi
38657
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Mistäs alottaja sen tietää, onko omakohtainen kokemus tuo? Varmaan niillä, joilla suhde on hyvässä kunnossa ja toimii, niin heillä se voi olla pettämistä ja uuden kokemista. Jos suhde on huonolla tolalla niin pettäminen voi viedä uuteen suhteeseen tai ainakin saada näkemään suhteen huonon tilan ja eroamaan. Nää varmaan riippuu vähän siitäkin, että onko kyseessä nainen tai mies.
Jos suhde on huonolla tolalla, normaali ihminen pystyy eroamaan pettämättä toista. Vain läheisriippuvainen ei kykene olemaan yksin ja uusi täytyy etsiä jo ennen eroa. Myös sellainen ihminen toimii näin, joka pelkää sitä eron tuomaa tuskaa. Otetaan uusi laastari välittömästi
Puhut itsestäsi.
En puhu itsestäni, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä kyllä!
Juu, noinhan se ideaalisti menee, että pystyy eroamaan pettämättä. Valitettavasti ihmiset on erehtyväisiä, inhimillisiä ja toisaalta kaikki ei suinpäin eroa, varsinkin jos on lapsia hankkinut. Tiedän ihmisiä, jotka ovat kohdanneet suuren rakkauden ja menneet kimppaan heidän kanssa vielä olemassa olevan suhteen aikana ja tulleet hyvin onnellisiksi. Ne joille tärkeintä on löytää jotakuinkin sopiva kumppani lukuisista kumppaniehdokkaista eivät tätä tietenkään ymmärrä, mutta ite näen, että miksi heittää rakkautta viemäriin vain sen vuoksi, että ei osu sopivalla kohdalla. Ei se oikein ole ja ite en oo koskaan pettänyt, mutta pystyn silti jotenkin ymmärtämään tuonkin tilanteen.
Minusta silloin täytyy erota jos tuntuu, että ei ole oikean kumppanin kanssa. On pelkästään itsekästä olla suhteessa paremman puutteessa ja etsiä samalla parempaa kumppania. Pitäisi kyetä ajattelemaan hieman omaa napaakin pidemmällä sitä toista ihmistä. Se on sille toiselle osapuolellekin palvelus, säästyy se huonoon suhteeseen tuhlattu aika
Ei kaikki suhteet ole aina yhtä yksinkertaisia. Voi olla useita syitä miksi ei pysty eroamaan. Sivusta kommentoin.
Aina siellä on itsekkyys ja kylmyys taustalla jos ei tämä vieraissa laukkominen koske sitten suhteen molempia osapuolia.
Niin jos kyse vieraissa käymisestä niin silloin on.
Olet aika ressukka, sääliksi kyllä käy. Hyvä mielikuvitus sulla ainakin on 😂. Siitä pointsit sulle. Näitä sun päätelmiä on hauska lukea. Olen jo pitkään seurannut sun kirjoittelua. Psykoosista hulluuteen ja välillä terävää keittiöpsylogileikkiä. Jatka toki. Viihdettä täytyy olla!
Siellä taas joku palstadaiju kuvittelee "tunnistavansa" 😆 ja sivusta tämä
Anna sen tunnistella ihan rauhassa. Joku päivä varmaan hoksaa oman hulluutensa ja tyhmyytensä.
Taidat olla joku sairaalloisen mustasukkainen vaimo, joka kuvittelee, että juuri hänen miehestään täällä kirjoitellaan. 🤭
Se on kyllä näin et aviomiehet ovat mustasukkaisempia kuin vaimot.
Näkyy väkivaltatilastoissa.
Älä muuta viserrä ja mehut pöksyissä maalittelee ihmisiä irl oman villin ja ilkeän mielikuvituksensa perusteella.
Noinhan se taitaa olla aika pitkälti,
Itse olen pettänyt ex-avomiestäni ja jäin suhteeseen.
Uskon että pettämään ajaudutaan jonkun parisuhteessa olevan ongelman takia. Se on kestotyytymättömyyttä aiheuttava asia, jota ei suhteessa pari pysty tai toinen osapuoli ei halua edes ratkaista. Pettämään lähtevä turhautuu tilanteeseen. Hän ei halua tai uskalla erota, muttei halua myöskään olla ko. Olosuhteissa. Kokee jonkinlaista neuvottomuutta. Pettäjältä puuttuu selkärankaa, topakkuutta ja rohkeutta tehdä päätöksiä. Hän valitsee ettei tee päätöksiä vaan jättää suhteen sille tolalle mutta itse on osittain puoliksi ulkona suhteestaan. Mutta silti omimassa vanhan suhteensa.
Esim. Omassa tilanteessa ex-avomieheni sanoi et se on rakastunu toiseen ja sen jälkeen suhteeseemme astui kriisi. En tuntenu oloani turvalliseksi ja hyväksi suhteessa. Pelkäsin.. eroa, hylkäämistä, uutta järkytystä että taas jostain hyppää joku pommi et uus muija taas. En enää luottanu. En häneen enkä suhteemme tulevaisuuteen. Kaikki varmuus oli hajonnut. En saanu ymmärrystä ja tukea mieheltäni. Hän ohitti tunteeni, vähätteli kokemaani, ei kuunnellu, jätti mut hyvin yksin miettiin kaikkee sitä..
Mä pelkäsin antaa itseni kokonaan yhdelle miehelle, Avomiehelleni, uudelleen. Pelkäsin antaa hänen olla kaikkeni. En enää uskaltanu sitoutua yhteen mieheen. Tarvitsin tuen johon tukee jos avomieheni jälleen pettää luottamukseni, sillä henkisesti olin edellisestäkin vielä ihan palasina..
Silti rakastin sitä miestä enkä halunnu/osannu päästää suhteesta irti. Olimme tauolla ja se aika oli ihan hirveää. Erossa ei hyvä, yhdessä ei hyvä.. kaikki oli niin sekavaa.
Löysin sitten tuen mihin turvata. Toisen miehen. Se toimi tavallaan tukikeppinä. Varana jos avomieheni jälleen tuottaa pettymyksen toisella naisella..
Siitä tuli sitten noin 6 -10 kk mittainen salasuhde.
Olin kahdessa suhteessa siis päällekäin.
Ja aina kun avomieheni oli tunteeton ja ohitti mun kokemat lähdin sen toisen luo. Juttelin sille paljon suhteestani. Mietin eroakin. Mutta syvällä sisälläni tiesin etten aijo erota.
Sitten tuli se päivä kun jäin pettämisestä kiinni.
Eikä avomieheni jättänyt mua. Se oikeestaan vaati etten mä saa lupaa jättää häntä sen toisen takia.
Se tiukkasi oliko se vaan seksiä vai olinko ihastunu siihen toiseen ja kun se tajus et tämän kaltainen tyttö ei seksiä harrasta pelkän seksin takia vaan tunteet oli mukana se murentui eteeni.
Sille olis ollu helpompi niellä se et mä vaan seksin takia petin mutta kun kaikki mihin sillä oli ennen ollut yksinoikeus eli mun ajatukset, tunteet, hellyys, kaipuu jne. Kaikki suuntasi toisaallekin, se oli sille liikaa.
Mä jäin suhteeseen vaikka tiesin ettei mun luonteinen nainen petä ihan pikkujutuista. Tiesin jo silloin ettei suhteellamme oo tulevaisuutta. Yritämme esittää tästä eteenpäin et ois mut kun syyt jotka ajoi mut pettämään, niitä ei käsitellä kun toinen ei halua myöntää mokanneensa ja et niillä oli merkitystä enemmän kun se haluu myöntää, niin mikään ei voi muuttua parempaan.
Pettämisen julkitulon jälkeen noin 11 kk meni kun sitten lausuin ne sanat ”musta meidän pitäs erota.. ei tässä oo enää mitään järkee. Ollaan pilattu kaikki joka joskus oli suhteessamme kaunista. Mitä siitä on jäljellä? Ei mitään. Mua vaan ahdistaa”
Avomieheni yritti vielä viivyttelemällä pois muuttoo saada aikaa lisää ajatellen et jos mä nyt äkkipikaisuuttani en ajatellut loppuun ja muutan vielä mieleni mut se suhde oli loppuun asti katottu.
Sen miehen luo en kuitenkaan mennyt jonka kans petin..Meistä ei tullut paria eroni jälkeen
No mä en pelkää pettäväni ketään. Ainoa tilanne paskassakin suhteessa voi olla, jossa voisin hairahtua olisi se, että mulla on tunteita sitä toista kohtaan. Ja tunteethan ei hetkessä kehity niin pitkälle.
Pystyn helposti vastustamaan seksikkyyttäkin, mutten tunteita. Sydämen asia siis.
Tällä hetkellä on olemassa tasa yksi ihminen, johon voisin langeta heikolla hetkellä. Mutta tiedostaen tämän ja tuedostaen ettei se vastapuolen suunnalta ole edes vaihtoehto, en ole huolissani uskollisuudestani.
Ja tässäkin vielä se puskurivara, että irl nenätysten voi tunteetkin muuttua. Toisesta voi tulla viboja, tietoa joka puhkaisee kuplan.
Että hyvät on suojaukset pettämistä ehkäisten.
Niin, henkinen yhteys siihen vakituiseen voi olla hyvin vahva, vaikka se fyysinen puoli olisi jo vakiintunut siksi tutuksi ja turvalliseksi, ehkä ei enää niin intohimoiseksi seksiksi, joka kylläkin hyvää omalla tavallaan, mutta saa kaipaamaan sitä poltetta, jonka joskus tämänkin kumppanin kanssa kokenut, ja sitten sen sopivan tilaisuuden tullen lankeaa kiusaukseen, muttei missään nimessä halua kiinnijäämistä ja mahdollista suhteen päättymistä, juuri tuon vahvan sielunkumppanuuden vuoksi.
Ja sitten toisaalta, voi olla tilanne, jossa pitkäaikaisen suhteen fyysinen puoli vielä hyvinkin intohimoista, mutta se henkinen puoli krakaa, toisen kanssa ei ehkä enää ole mitään puhuttavaa tai muutakaan yhdistävää toimintaa. Ja kohdatessa jonkun, jonka kanssa voi jakaa sisimpiä tuntemuksiaan voi tulla eteen dilemma, pitäisikö siirtyä myös fyysiseen puoleen ja kokeilla pelaisiko sekin yhtä hyvin. Tässä tapauksessa pitkäaikaisen suhteen lopettaminen oletettavasti helpompaa, se henkinen yhteys useimmille se tärkeämpi kuitenkin. Elämä on monimutkaista ja harmaata. Varmaan löytyy lukemattomia mahdollisia erilaisia tunteiden, halujen, järjen, muistojen ja odotusten kimppuja, jotka ratkaisevat millaisia askelia ihmiset ottavat tai jättävät ottamatta.
Elämä on.
Pettäminen on osoitus ei niin mukavasta ihmisestä, jos sitä harrastaa toistuvasti.
Olen tullut siihen tulokseen ettei jotkut miehet / naiset pysty olemaankaan uskollisia parisuhteessaan. Se on joku persoonallisuuden pimeä puoli. Aivan kuin jokin alue aivoissa puuttuisi. Tekee ihmisen häikäilemättömäksi puolisoa kohtaan.Vedetään ikäänkuin naamio esiin. Siis kaksinaamaisuutta. Ei kykyä asettua toisen asemaan. Ei omaatuntuntoa. Ei pysty keskustelemaan asioista. Ps. On äkkipikainen todellisuudesta pakenija. Valehtelee ja piilottelee. Mielistelee ja lahjoo. Siinä onkin miettimistä miksi ihminen noin toimii ja aina uudelleen.
Mitään ei voi yleistää ja on muistettava että ketään ei voi suorilla sanoa tietynlaiseksi ihmiseksi koska kaikki vaikuttaa kaikkeen ja elämän tilanteet ovat erilaisia.
Siksi pois syyttely ja ihmisten lokeroiminen omien käsitysten mukaan koska usein ulkopuoliset on väärässä eikä näe syvimpiä totuuksia toisten elämästä.
"Avionrikkojia rangaistakoon kuolemalla" Mielestäni tämä olisi hyvä käytäntö.
Kannattaa muuttaa Saudeihin sitten.
Oisko että itse vain päädyt aina pettäjän kanssa yhteen? Etsi parempia seurustelu kumppaneita äläkä yleistä.
Sinä se jaksat mussuttaa vihapäissäsi palstarolleille ku jollekki lähimmäisilles vähintään, on tuo paha rasti tommone kipeys
Sattuko😅
Ei sattunut ollenkaan, minulla nimittäin ei ole sellaista päävikaa, että käyn nimettömille kirjoittajille mussuttamassa, viihdyn omissa nahoissani sen verran hyvin, että en sairasta misogyniaa. Kannattaisi kokeilla emojienassu sinunkin. Viha loppuu kun hankkii elämän.
Miks sä mulle mussutat ku oon nimetön. Kuitenkin mussutusta mussutuksen perään kirjoittelet.
Niin, en tiedä kummassa on enemmän järkeä, minun universaalissa mussutuksessa vai sinun fantasiassa, että saat naista loukattua netissä? Koopäänä ne minuakin pitää, mutta minä olen tykityksessä aika tasapuolinen ja se perustuu alkuperäisen ilkeyteen.
Missä ihmeen vihapäissäni? Kenelle? Mulla rakastava hyvä parisuhde. Tarkista itse pääsi tämä on keskustelu palsta eikö mikään kenenkään henkilökohtainen keskustelu sivusto. Olen aikuinen ihminen ja kommentoi miten haluan minne haluan. Enkä täältä etsi mitään ystäviä. Jotkut ihmiset ajautuvat uudestaan ja uudestaan pettäjien kanssa suhteeseen olen sen todistanut ystäväpiirissä. Ihan sama onko tämä trolli en minä näitä itseeni ota .
Kuuleppa nyt kun minulla ei ole harmainta aavistusta kuka olet? Olen tähän ikään mennessä aikamoinen ihmisten kanssa ollut tekemisissä. Yleensä ottavat yhteyttä suoraan jos heillä on jotain sanottavaa. Täällä nämä kirjoitukset ovat minulle kyllä anonyymien tekemiä. Ja jos jollain on tarve sösössöttää minulle tai jollekin perheeni jäsenelle nii meille voi kyllä soitella mitään asiaa sinne päin ei kyllä ole . Jonkun aikaa vielä voin täällä kirjoitella mutta luulen että sitten elämä muuttuu niin paljon että en tarvitse enää tälläistä ajan kulua. Mutta hei ollaan yhteydessä jos niin tuntuu kiinnostavan.
No, paranemista ja sisältörikkaampaa elämää sinulle. Kyl se tyhjiö täyttyy kun sitä alkaa täyttää järkevällä tavalla.
Eiköhän sitä täytä tuo syntyvä vauva ja kunhan tervehdyn. Minulla todella paljon ylimääräistä aikaa jota kuluttaa.
Höpö höpööööö
Eipä se halailu taida täyttää aviorikoksen merkkejä.
Olis niin ihana olla sillä tavalla vapaamielinen, että pystyisi sivusuhteeseen. Ei vaan pysty. Vaatisi siltä "uudelta" aikamoista päättäväisyyttä ja suostuttelua. En osaa ketään iskeä.
Jatkettiin miehen kanssa hänen pettämisen jälkeen - haki seksiä ja vaihtelua. Sai kotona, mutta kun satunnainen vieras koukutti ja kiihotti likaa... Hän ajatteli ensin itseään, ei muita. Annoin anteeksi, mutta koskaan en unohda.
Jos jää vielä kiinni, loppuu suhde siihen paikkaan. Miehelle täysin kestämätön ajatus, minulle ei enää niinkään.