Nyt alkaa olemaan jo vaikeaa ottaa yhteyttä kun aikaa on kulunut niin paljon. Harmillista. Ajattelin että laitan hänelle tänään viestiä, mutta sitten jänistin ja ajattelin että teen itsestäni pellen jos laitan vielä viestiä.
Liian kauan kulunut aikaa
Anonyymi
52747
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Sehän siinä on, joka kerta jänistää ja lopulta ei enää pysty. Tuntuu, että liian pitkään jatkunutta hiljaisuutta on vaikeampi enää rikkoa.
Miksi sitä pitäisikään rikkoa. Itse uskon niin, että Sopivan henkilön kanssa kaikki menee niin kuin pitää ja siihen ei kuulu hiljaisuus tms.
Minäkin taidan pikkuhiljaa alkaa uskoa siihen. Vaikka se murtaa sydäntä, ehkä kuitenkin olet oikeassa. Ehkäpä olisi aika myöntää ja luovuttaa.
Elämässä on myös hyvä murtua, niin oppii näkemään realistisemmin asioita.
Rakkaus ei kovin monen kohdalle tule, ja elämässä on niin paljon muutakin.
Olen sitä murtumista harjoitellut monet kerrat. Monella tapaa. Joskus olisi kiva huomata, ettei aina tarvitse murtua.
Ei muuten, mutta yksi sydän ei loputtomasti kestä murtuakkaan.
Laita mies viestiä odotan ja ei se tee sinusta pelleä.
Kerron mieluummin viikonloppuna kun ollaan kahdestaan.
Missä ollaan kahdestaan?
https://youtu.be/D4Ce-_QKAu0
,,,,,...
Ei yhteydenotto pitkänkään ajan kuluttua kenestäkään pelleä tee, viestin sisältö ratkaisee.
Yhteyttä ei kannata ottaa toiseen jos on kulunut kauan aikaa. Tilanteet muuttuu nopeastikin ja voi tulla ikäviä yllätyksiä. 😔
Kannattaa.
Samalla periaatteella mitä 23.15 ehdotat, ei kannata koskaan yrittää eikä kannata edes aloittaa tutustumista, koska voi pettyä. Elämätön elämä on osalle parempi kuin riski saada siipeensä.
Höpö höpö. Viestiä vaan meneen!
Ja montako viestiä sinä olet laittanut?
Yhden ainoan.
Ja kannattiko? Tuskin kun täällä olet...
Eipä sit ainakaan ollut itsestä kiinni.
Kyllä minulle ainakin voisi viestin laittaa, en suuttuisi jos se olisi ihan asiallinen. Olen itsekin harkinnut sitä mutta pupu menee pöksyyn 😬 ikäväkin on ihan hirveä.
Sama juttu, kauhea ikävä!
Juuri ajattelin, että pitäisikö sun kohdalla tehdä poikkeus... mutta niin, tuo ajan kuluminen, kyllähän se kertoo sanoittakin, ettei kiinnosta tarpeeksi. Sun kohdalla luulin, että voisin pyörtää jotain periaatteistani, olet niin omanlainen, mutta, ehkä se oli ihan harhainen ajatus.
Mitä periaatteita? Ja miksi se olisi harhainen ajatus?
Minäkin ajattelin laittaa viestiä ja pyytää terassille kuten silloin joskus sovittiin.
Matkan varrella kohtaa ihmisiä, ihastut ja unohdat. Eikä niiden ollutkaan tarkoitus johtaa mihinkään. Kulkivat "mukana" sen aikaa kuin oli tarkoituskin. Uusia tulee ja sieltä ehkä löytyy juuri sellainen, joka jää ja muuttaa elämän.
Tämä! Ihastuksia tulee ja menee ja vain harvoista tulee jotakin muuta. Se on tunne ja se menee ohi.
Ei mulla ainakaan mene ohi…
Samoin on tuttavien kanssa, niitä tulee ja menee ja harvoista tulee niitä bestiksiä. Mä kuulun niihin tuttaviin, joilla on aikansa ja kun ei enää ole tarvetta ja kun on tullut parempia ystäviä tilalle, niin mut joutaa heittämään pois. Se on vaan elämää, ei sen kummempaa.
No ootte te ihme jänistäjiä, jos ette viestiä saa laitettua.
niin, ihmisten tilanteet muuttuvat, joskus on viisainta jättää kohtalon käsiin, näkeminen voi päivittää tilanteen, se omakin tunne voi olla enää harhaa.
Kuinka kauan on aikaa mennyt edellisestä viestistä?
Älä laita viestiä jos et ole sinkku.
Entä jos tilanne on ns. monimutkainen?
Otat vastuun sitten omista teoistasi.
Tuskin ottaa ja kyllä tiedetään mitä tuo "monimutkainen " tarkoittaa. Varatulle/varattuna tyrkyttää
Siinä sitä vastuuta kerrakseen!
Se että onko ihminen sinkku vai ei, ei ole monimutkainen kysymys, eikä siihen ole monimutkaista vastausta.
Jos tuntuu siltä että haluaa laittaa viestin niin sitten laittaa viestin, turha sitä sen enempää analysoimaan.
Mutta jos niitä ei lueta tai niihin vastata nii mitä se auttaa?
Saa ainakin hyvin selkeän vinkin hänen ajatuksistaan joka auttaa jatkamaan eteenpäin.
Lisään vielä että silloin ei kannata laittaa enään toista viestiä.
Niin, sitä minäkin. Enkä laita.
Kiinnostunut laittaa ihan omasta tahdostaan viestiä ja vastaa niihin. Jos ei laita eikä vastaa niin melko selkeä "ei kiinnosta " tilanne. Miksi sitä muuksi yrittää vääntää??
Jos aikaa on kulunut niin jonkun pitää se uusi ensiaskel ottaa, en tässä tätä muuksi yritä vääntää.
Sen näkee sitten miten toinen siihen suhtautuu.
Juuri noin se menee. Jos aikaa on mennyt niin molemmilla voi kyllä olla kiinnostusta, mutta kumpikin ujoilee ensiaskeleen kanssa.
Se on vain yksi viesti. Ei enempää eikä vähempää.
Niin on, mutta silti se on joskus hyvin vaikeaa, kun epävarmuus on päässyt valtaamaan mielen.
Kumpi harmittaa enemmän?
Se että et koskaan laittanutkaan sitä viestiä ja hän olettaa ettei käy ollenkaan/koskaan mielessä ?
Vai
Että laitoit viestin ja edes yritit oli lopputulema mikä tahansa, mutta tietää että oli joskus ajatuksissasi?
Jos ei ole valmis tekemään mitään sen eteen että asia etenisi edes johonkin suuntaan niin sitten on turha asiaa murehtia. Ei se tilanne itsestään muutu.
Se ettei uskalla ei haittaa. Seuraavana päivänä on mahdollista yrittää uudestaan. Ja sitä seuraavana taas uudestaan. Kirjoita viesti vaikka kännykän muistiin ja kun rohkeus riittää, kaiva se esiin ja paina nopeasti send. Sen jälkeen se on tehty!
Kun kummankin on tunteet, yhteydenotto ei tee pelleksi vaan sen sijaan hymy on herkässä. Jos tunteen on olleet vahvat, ei eteenpäin pääse noin vain. Voi toki olla, ettei toista kiinnosta tai toinen ei enää rakasta, mutta sitä ei tiedä kysymättä.
Mikään ei estä ottamatta kevyttä alkua. Mikään ei estä aloittamalla jollain tunnustelevalla helpolla yhteydenotolla ja lisätä paukkuja, jos vastine on ilahtunut. Toisin silloin joutuu miettimään seuraavan stepin valmiiksi, jotta asia ei jää hyvää päivää kirvesvartta -tasolle. Itse rykäisisin asian heti ekaan aloitukseen, koska silloin kissa on pöydällä ja päästään kiehnäämiseen sijalta heti asiaan. Jos aikaa on kulunut, mikään ei estä sanoittamasta aikaa, joka on kulunut. Monesti elämässä on muitakin muutoksia samaan aikaan ja on inhimillistä, että tunteiden tai tahdon kirkastaminen vie joskus aikaa. Jos hänellä on tunteet, ei ole myöhäistä. Hän tulee ilahtumaan.
Itse joskus 2-1.5v sitten itse rykäisin, koska olisin jäänyt katumaan, että annan suuren rakkauden lipua ohi ilman että edes yritän. En kadu yrittämistä, vaikka se ei johtanutkaan syvempään tutustumiseen.
Laitat vielä viestiä? Oletko siis joskus laittanut jo?
Nummisen jänis on liki paras https://youtu.be/y4aviUsUFsU
Laitoitko viestiä vai peräännyitkö?
Naisen kuuluu ottaa yhteyttä ja pyytää tapaamista. Mies vain odottelee kädet ristissä.