Syntiä siellä ja

jokapuolla syntiä, hiiala...

Ei mutta ihan oikeesti.

Mitä se henkilökohtainen usko, onni ja autuus sinulle oikeesti merkitsee ja miltä se tuntuu?

Kun näitä palstoja lukee, joka toinen sana melkein on synti. Onko vl:n elämässä mitään muuta kuin joka puolella vaaniva synti? Vai onko näiden palstojen käyttäjät kaikki alle 20 v., joille omakohtainen usko ei vielä ole saanut kasvaa ja juurtua, vaan ollaan vielä tällä syntiluetteloasteella.

Kertokaa ennemmin - tai ainakin välillä - mitä tuo usko näkyy ja vaikuttaa teidän elämässänne. Miksi kannattaa uskoa? Mitä se teille antaa? Sehän maailman lapsia vetäisi uskomaan Kristukseen, kun teistä näkyisi se, mitä heillä ei ole. Sehän antaisi ikävää, janoa ja halua seurata Kristusta, kun te kertoisitte niistä positiivisita puolista eikä ainaisista syntiluetteloista. Paavalihan luettelee noita Hengen hedelmiä Galataiskirjeessään "rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki."

Onko teillä näitä? "Älkää panko lamppua vakan alle, vaan lampunjalkaan, että se loistaisi..."
7799
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

vanhurskautta,iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.Ei
uskovaiset koe, että elämä olisi syntiluettelojen täyttämää. Tää elämä on Herran Jeesuksen paimenäänen kuuntelemista ja seuraamista. Eikä kyse ole mistään tylsästä matkasta!

Äänestä

sydämestään - siis todella sydämestään - vl tuskin kokee elämänsä olevan syntiluetteloiden täyttämää vaan aika lailla vapaata ja hienoa. Jos on "ulkopuolinen" tai vähän siinä ja siinä onko vl (=ei oikein pysty uskomaan onko vl oikea/ainoa oikea usko), niin silloin helposti kapinoi ainakin mielessään monia niitä asioita vastaan, joita vl "ei voi tehdä". Itselläni on kokemusta kummastakin tilanteesta, vapaudesta vl:nä sekä kyseenalaistamisesta, jolloin usko ei olekaan ollenkaan selvä eikä vapaudesta ole tietoakaan. Synti- ja sääntölista näyttää pitkältä juuri nyt, kun on vaikeuksia uskoa itse ydinasiaan.

Äänestä
  • Lainausta Matkaajalta:
    "Jos on "ulkopuolinen" tai vähän siinä ja siinä onko vl (=ei oikein pysty uskomaan onko vl oikea/ainoa oikea usko), niin silloin helposti kapinoi ainakin mielessään monia niitä asioita vastaan, joita vl "ei voi tehdä"."

    . . . . . . . . . . . . .

    Hassu juttu, että minä, joka olen vl:ille "ulkopuolinen", en yhtään kapinoi niitä asioita vastaan, joita vl "ei voi tehdä" ja joita vastaan jopa monet vl:tkin kapinoivat!! Itseasiassa elelen tässä ihan mielelläni ja sydämeni halusta ilman meikkiä, TV:tä, ehkäisyä, alkoholia jne. jne. Erona vl:iin tässä on se, että minä en silti pidä noita asioita synteinä, enkä niistä pidättäydy minkään "seurakuntaäidin" opetuksen vuoksi, vaan omasta VAPAASTA tahdostani :). En myöskään pidä tuollaisia ehdonvallan asioita minään uskon mittarina tai uskovan tunnusmerkkinä.

    Minä en kyllä ikipäivinä menisi mukaan seurakuntaan, missä saarnataan synniksi asioita, jotka eivät sinänsä syntiä ole! "Vapauteen Kristus meidät vapautti", eikä mihinkään valmiiksiSOVITTUJEN sääntöjen noudattamiseen, joille ei Raamatusta löydy kunnon perusteluja. En myöskään menisi seurakuntaan, missä väitetään olevansa ainoita "oikeita" uskovia. Ei sieltä löydy TODELLISTA vapautta, ainoastaan luulosellaista :(. Todellinen vapaus on sydämestä lähtevää vapautta, jonka Jumala itse on lapsilleen antanut. Ei se ole mitään seurakunnan sanelemaa "Usko-näin-tai-muuten-et-ole-oikea-uskova"-vapautta.

    T: Tiinaliina

    Äänestä

Sydämen kyllyydestä suu puhuu!

Jos on paljon puhetta synnistä tai yleensäkin vaelluksen asioista ja askarrellaan enimmäkseen sen kimpussa miten voi vaeltaa mahdollisimman tarkasti tässä maailmanajassa, niin se osoittaa uskon syntikeskeisyyden ja lakihengen.

Jos taas on paljon puhetta ja opetusta siitä, mitä ja millainen on kristityn vapaus ja jos kristitty ei takerru ulkonaisiin perinnäissääntöihin uskossaan; -jos hän puhuu paljon KRISTUKSESTA ja siitä mitä hyvää Kristus on hänelle tehnyt ja tutkii sitä ajatuksissaan päivät yöt, niin silloin usko on vapaata, iloista ja elämänmyönteistä!

Jos taas ajatukset askartelevat vain jonkin "minulla on ainoa oikea seurakunta"-teeman kimpussa, niin se osoittaa syntikeskeisyyttä ja lakihenkeä.

Hyvä testi on tehdä itselleen: ajattelenko uskossani KRISTUSTA? -vai ajattelenko "seurakuntaa, vaellusta, syntilistoja" yms.

Kristus on vedenjakaja!

Äänestä
  • että ne on useimmiten ei-vl:iä, jotka ottavat nämä syntikysymykset tällä foorumilla esille. Ja keksivät vl:ille jopa uusia "potentiaalisia" syntejä :)

    Äänestä

  • tuntuu kirjoitti:

    että ne on useimmiten ei-vl:iä, jotka ottavat nämä syntikysymykset tällä foorumilla esille. Ja keksivät vl:ille jopa uusia "potentiaalisia" syntejä :)

    Totta näin on!

    Suurin osa tällä palstalla käsiteltävistä "syntilistoista" on nimenomaan ei-vl:ien esille nostamia.

    Minulla on sellainen käsitys, että yleensäkin tänne kirjoitteleva porukka on melko sekalaista sakkia ja aika harva lienee loppujen lopuksi MINKÄÄN herätysliikkeen jäsen?

    Äänestä

  • Torfinn kirjoitti:

    Totta näin on!

    Suurin osa tällä palstalla käsiteltävistä "syntilistoista" on nimenomaan ei-vl:ien esille nostamia.

    Minulla on sellainen käsitys, että yleensäkin tänne kirjoitteleva porukka on melko sekalaista sakkia ja aika harva lienee loppujen lopuksi MINKÄÄN herätysliikkeen jäsen?

    ..Entinen vl.Ja tiedän,että vanhoilllislestaadiolaisilla on jonkin asteinen Herran pelko,mikä on hyväkin asia..Mutta kohtuu kuitenkin peloittelulla!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


syntiä täällä kirjoitti:

jokapuolla syntiä, hiiala...

Ei mutta ihan oikeesti.

Mitä se henkilökohtainen usko, onni ja autuus sinulle oikeesti merkitsee ja miltä se tuntuu?

Kun näitä palstoja lukee, joka toinen sana melkein on synti. Onko vl:n elämässä mitään muuta kuin joka puolella vaaniva synti? Vai onko näiden palstojen käyttäjät kaikki alle 20 v., joille omakohtainen usko ei vielä ole saanut kasvaa ja juurtua, vaan ollaan vielä tällä syntiluetteloasteella.

Kertokaa ennemmin - tai ainakin välillä - mitä tuo usko näkyy ja vaikuttaa teidän elämässänne. Miksi kannattaa uskoa? Mitä se teille antaa? Sehän maailman lapsia vetäisi uskomaan Kristukseen, kun teistä näkyisi se, mitä heillä ei ole. Sehän antaisi ikävää, janoa ja halua seurata Kristusta, kun te kertoisitte niistä positiivisita puolista eikä ainaisista syntiluetteloista. Paavalihan luettelee noita Hengen hedelmiä Galataiskirjeessään "rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki."

Onko teillä näitä? "Älkää panko lamppua vakan alle, vaan lampunjalkaan, että se loistaisi..."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu