Kylmäkalle vai kylmägeeli

Väärin! -aivan tieteelliset perusteet erolle on.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_pack

https://yle.fi/uutiset/3-5403514

1.5 litran pullo on toiminut aina takuuvarmasti! Kaksi kappaletta tuollaisia kylmälaukkuun niin pysyy elintarvikkeet viileänä koko viikonlopun, jonka jälkeen voit tyhjentää myös pullot niin kantamukset kevenee vielä 3kg lisää...

Anonyymi kirjoitti:

1.5 litran pullo on toiminut aina takuuvarmasti! Kaksi kappaletta tuollaisia kylmälaukkuun niin pysyy elintarvikkeet viileänä koko viikonlopun, jonka jälkeen voit tyhjentää myös pullot niin kantamukset kevenee vielä 3kg lisää...

Lue lisää

Noin on Meillä on ollut keskikesän alusta alkaen käytössä kokonaisuus jossa uloimpana on 40 litran pehmeä kylmäkassi, sen on vuorattu sisäpuolelta halvalla aluminoidulla makuualustalla kertaalleen, ja em sisällä on 30 litran pehmeä kylmäkassi joka on myös vuorattu sisäpuolelta halvalla aluminoidulla makuualustalla kertaalleen, ja sen sisällä eväät ja kaksi tai kolme kallea jotka ovat vedellä täytettyjä pakastustölkkejä tai pulloja.

Sekä tölkkejä että pulloja on 8 kpl, siis yhteensä 16 kpl. Siis 16 litraa pakastimessa. Niistä enintään 5 kpl on samaan aikaan käytössä. Tällä on erittäin positiivinen vaikutus pakastimen pakastus ...kykyyn, sinne voi laittaa 3 kpl sulaa tölkkiä eikä pakkanen ei nouse -16°C ylemmäs. Jos siellä ei ole jäässä olevaa tölkkiläjää, niin tuo määrä aiheuttaa lämpötilan nousun lähelle nollaa ja vasta noin 18 tunnin päästä siellä on taas -21°C.

Aineen ominaislämpökapasiteetti kertoo kuinka paljon se pystyy varastoimaan lämpöenergiaa (tai vastaavasti kuinka paljon energiaa sen lämmittämiseen tarvitaan). Kylmää energiaa ei ole olemassakaan.

Mikä tahansa asia, jonka laitat pakastimeen, jäähtyy pitkän ajan kuluessa täsmälleen siihen lämpötilaan, mikä pakastimessasi on. Geelipussi on yhtä kylmä kuin jääpalikkakin. Ominaislämpökapasiteetti kertoo kuinka pitkään se pysyy kylmänä kun otat sen pois pakastimesta ja sulamispiste kertoo onko se kova vai pehmeä.

Anonyymi kirjoitti:

Aineen ominaislämpökapasiteetti kertoo kuinka paljon se pystyy varastoimaan lämpöenergiaa (tai vastaavasti kuinka paljon energiaa sen lämmittämiseen tarvitaan). Kylmää energiaa ei ole olemassakaan.

Mikä tahansa asia, jonka laitat pakastimeen, jäähtyy pitkän ajan kuluessa täsmälleen siihen lämpötilaan, mikä pakastimessasi on. Geelipussi on yhtä kylmä kuin jääpalikkakin. Ominaislämpökapasiteetti kertoo kuinka pitkään se pysyy kylmänä kun otat sen pois pakastimesta ja sulamispiste kertoo onko se kova vai pehmeä.

Lue lisää

Yleensä lämpö/kylmävarastoinnissa käytetään hyväksi aineen faasimuutosta ja siinä vapautuvaa/varastoituvaa latenttia lämpöä. Aineen omiaislämpökapasiteetin varaama energia on siihen sitten pelkkää bonusta.

Yritätkö kumota fysiikan lakeja?

Anonyymi kirjoitti:

Yritätkö kumota fysiikan lakeja?

Fysiikan lait ei päde humpuukin kanssa.

Riippuu täysin aineen ominaislämpökapasiteetista, jos se on neljä kertaa suurempi kuin vedellä, sittenhän asia on noin.
Vertailun vuoksi käytännön esimerkki ominaislämpökapasiteetin vaikutuksista: Voimalaitoksilla isojen generaattorien jäähdytysaineena käytetään paikoin vetyä koska vedyn ominaislämpökapasiteetti on noin viisinkertainen ilmaan verrattuna, siis samalla määrällä ja virtauksella noin viisinkertainen lämmönsiirtymäteho ilmaan verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu täysin aineen ominaislämpökapasiteetista, jos se on neljä kertaa suurempi kuin vedellä, sittenhän asia on noin.
Vertailun vuoksi käytännön esimerkki ominaislämpökapasiteetin vaikutuksista: Voimalaitoksilla isojen generaattorien jäähdytysaineena käytetään paikoin vetyä koska vedyn ominaislämpökapasiteetti on noin viisinkertainen ilmaan verrattuna, siis samalla määrällä ja virtauksella noin viisinkertainen lämmönsiirtymäteho ilmaan verrattuna.

Lue lisää

"Riippuu täysin aineen ominaislämpökapasiteetista, jos se on neljä kertaa suurempi kuin vedellä, sittenhän asia on noin."

Ei lainkaan noin. Kylmäkalleissa hyödynnetään aineiden ominaisuutta nimeltä latentti lämpö, juuri kuten `Anonyymi 18.06.2021 12:13´ kertoi, (piilevä lämpö, enthalpy of fusion, latent heat of fusion, specific latent heat). Latentin lämmön absorbtio tapahtuu faasimuutoksessa, puhtaalla vedellä käyvän kylmäkallen tapauksessa ko muutos on jäästä nesteeksi.

Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle vedelle (> 0°C … <100°C): 4186 J/K/kg.
Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle jäätyneelle vedelle (< 0 °C): 2501 J/K/kg.
Latentti lämpö, puhtaalle sulavalle jäälle (@ 0 °C): 334000 J/kg.

Eli, valtaosa puhtaalla vedellä käyvän kylmäkallen lämmön absorbtiokyvystä tulee latentista lämmöstä.

Mutta mitä järkeä on puljata jollain suolavesisössöllä kun lopputuloksena on vain PIENENTYNYT kapasiteetti?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta mitä järkeä on puljata jollain suolavesisössöllä kun lopputuloksena on vain PIENENTYNYT kapasiteetti?

Jos mietit hieman niin sinäkin saatat keksiä tapauksia joissa sillä asialla että saadaan kylmempää vaikkakin lyhyemmäksi aikaa on merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos mietit hieman niin sinäkin saatat keksiä tapauksia joissa sillä asialla että saadaan kylmempää vaikkakin lyhyemmäksi aikaa on merkitystä.

Eipä nyt tule mieleen yhtään sellaista tilannetta. Sen sijaan muistan kun vaihdoimme männäntappia laivamoottorin mäntään, sylinterin halkaisija reilut 650 mm ja tapillakin painoa noin 150 kg. Tappi piti viedä yöksi laivan elintarvikevaraston pakkashuoneeseen supistumaan jotta se saatiin solahtamaan seuraavana päivänä paikoilleen.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä nyt tule mieleen yhtään sellaista tilannetta. Sen sijaan muistan kun vaihdoimme männäntappia laivamoottorin mäntään, sylinterin halkaisija reilut 650 mm ja tapillakin painoa noin 150 kg. Tappi piti viedä yöksi laivan elintarvikevaraston pakkashuoneeseen supistumaan jotta se saatiin solahtamaan seuraavana päivänä paikoilleen.

Lue lisää

Joko olet keksinyt ja ymmärtänyt?

"Kylmägeelien ideana eri ole"

Kun avauksessa mainitun tuotteen pintaan on painettu teksti:

"Luovuttaa -1 °C:n kylmyyttä yli 10 tuntia. Vastaa neljää kylmäkallea."

Niin kaipa ko tuotteen ideana on sama idea kuin kylmäkallella, tai vertailukelpoinen kylmäkallen idean kanssa.

Tuote on vähittäismyyjän sivulla: https://www.tokmanni.fi/kylmaelementti-0-75kg-sininen-1c-6416535150822 nimellä: "kylmäelementti 0,75kg sininen -1C".

Valmistajan PDF:ssä: https://www.artekno.fi/application/files/4015/5006/3983/Artekno_Kylmatuotteet_web.pdf tuotteeseen viitataan käsitteellä: "Kylmägeelit".

Anonyymi kirjoitti:

"Kylmägeelien ideana eri ole"

Kun avauksessa mainitun tuotteen pintaan on painettu teksti:

"Luovuttaa -1 °C:n kylmyyttä yli 10 tuntia. Vastaa neljää kylmäkallea."

Niin kaipa ko tuotteen ideana on sama idea kuin kylmäkallella, tai vertailukelpoinen kylmäkallen idean kanssa.

Tuote on vähittäismyyjän sivulla: https://www.tokmanni.fi/kylmaelementti-0-75kg-sininen-1c-6416535150822 nimellä: "kylmäelementti 0,75kg sininen -1C".

Valmistajan PDF:ssä: https://www.artekno.fi/application/files/4015/5006/3983/Artekno_Kylmatuotteet_web.pdf tuotteeseen viitataan käsitteellä: "Kylmägeelit".

Lue lisää

Niin, en käy kinaamaan, itselläni ollut jääkaapissa vuosia geelipakkaus joka nimenomaisesti on tarkoitettu ns. lihasrelaksanttina tarpeen mukaan käytettäväksi. Siitä ei tuollaisia tekstejä löydy eikä sitä pakastimeen kehoteta laittamaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Kylmägeelien ideana eri ole"

Kun avauksessa mainitun tuotteen pintaan on painettu teksti:

"Luovuttaa -1 °C:n kylmyyttä yli 10 tuntia. Vastaa neljää kylmäkallea."

Niin kaipa ko tuotteen ideana on sama idea kuin kylmäkallella, tai vertailukelpoinen kylmäkallen idean kanssa.

Tuote on vähittäismyyjän sivulla: https://www.tokmanni.fi/kylmaelementti-0-75kg-sininen-1c-6416535150822 nimellä: "kylmäelementti 0,75kg sininen -1C".

Valmistajan PDF:ssä: https://www.artekno.fi/application/files/4015/5006/3983/Artekno_Kylmatuotteet_web.pdf tuotteeseen viitataan käsitteellä: "Kylmägeelit".

Lue lisää

En tuosta vain luottaisi mainosteksteihin. Jään sulamisenergia on 334 kJ/kg. Näistä kylmägeeleistä ei saa oikein mitään tietoja.

Anonyymi kirjoitti:

En tuosta vain luottaisi mainosteksteihin. Jään sulamisenergia on 334 kJ/kg. Näistä kylmägeeleistä ei saa oikein mitään tietoja.

Niinpä... nyt löysin tämmöisiä:

https://www.verkkokauppatukku.fi/product/1017/rapala-extreme-30kg-jaageeli
https://www.verkkokauppatukku.fi/product/1016/rapala-extreme-14kg-jaageeli

Mainosteksti 3 kg tuotteelle:"on testien mukaan jopa 45 % tehokkaampi kuin pelkkä jää" ja seuraavanlaista speksiä tarjotaan:

- koko: 45cm x 35cm x 4cm (== 6,3 litraa brutto)
- massa: 3,0 kg
- jopa 50 % tehokkaampi jäähdyttäjä kuin vesipohjainen jää
- 100 % biohajoava sisältö on elintarvikekäyttöön hyväksyttyä
- huolellisesti käytettynä kestää vuosien käytön
- jos geelipussi vahingoittuu, kylmägeeli paikkaa mahdolliset pienet vuotokohdat
- jäähdytetään 24 h pakastimessa ennen käyttöä
- suositeltava geelipussien määrä on noin 0,5 kg jokaista 2,5 kg kylmennettävää materiaalia kohden

Tiheys on tälläkin alle puolet vedestä, silti väitetään että olisi 50% tehokkaampi kuin vesi. Mitä tuo tehokkuus mahtaa tarkoittaa? Että 3 kg geelipussi olisi 1,5 niin tehokas kuin 3 kg vettä? Vai että 6,3 litran geelipussi olisi 1,5 kertaa niin tehokas kuin 6,3 litraa vettä?

Kyseessä on siis pussinsa itsepaikkaava mutta biohajoava ja elintarvikekäyttöön hyväksytty aine. Joka reagoi hapen? kanssa sitten että pussiin tullut vuotokohta tukkiutuu. Hmm.

Onpa outoa ettei kenelläkään ole käyttökokemusta näistä, tai sitten ei ole.

Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan? Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! Nyt on vaan selvitettävä mitä kylmäelementtisi sisältää, se ratkaisee kaiken.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan? Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! Nyt on vaan selvitettävä mitä kylmäelementtisi sisältää, se ratkaisee kaiken.

Lue lisää

Miksi itse sotket asioita, aineen ominaislämpökapasiteetilla ei pitkälle pötkitä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi itse sotket asioita, aineen ominaislämpökapasiteetilla ei pitkälle pötkitä.

Onko lyijy hyvä materiaali kylmän säilyttämiseen, meinaan tiheys on aika suuri?
Miksi toisissa isojen voimaloiden generaattoreissa käytetään jäähdytysaineena vetyä, vety kun muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen ja sen käyttö em. kohteissa vaatii ihan omat turvallisuusjärjestelynsä yms? Johtuisiko se mitenkään siitä että vedyn ominaislämpökapasiteetti on yli 14- kertainen ilmaan verrattuna? Niin pitkälle sillä pötkitään...

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan? Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! Nyt on vaan selvitettävä mitä kylmäelementtisi sisältää, se ratkaisee kaiken.

Lue lisää

"Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan"

En sekoita mitään. Kylmäelementin tilavuudella ja/tai massalla on yleensä merkitystä. Esim meillä on 40 litran kylmäkassi, siinä viilennyksestä huolehtii nykyään neljä yhden litran vetoista pakastustölkkiä jotka on täytetty puhtaalla vedellä ynnä pakastettu noin -20° C tietämille. Tässä siis menee tärviölle 10% kassin tilavuudesta ja kuollutta kuormaa on noin 4 kg. (Kuollutta kuormaa, koska sulavettä ei tee mieli juoda kallesta joka on ollut useaan otteeseen käytössä siten että vettä ei ole vaihdettu eikä kallea tiskattu).

"Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! "

Olet väärässä, miksi ulvot?

Vesikalleissa hyödynnetään aineen ominaisuutta nimeltä:

Latentti lämpö. Täsmälleen kuten `Anonyymi 18.06.2021 12:13´ kertoi.

Muita nimityksiä: Piilevä lämpö, enthalpy of fusion, latent heat of fusion, specific latent heat.

Latentin lämmön absorbtio tapahtuu faasimuutoksessa. Puhtaalla vedellä käyvän kylmäkallen tapauksessa ko muutos on jäästä nesteeksi, joka tapahtuu 0°C lämpötilassa.

- Latentti lämpö, puhtaalle sulavalle jäälle (@ 0 °C) == 334000 J/kg.
- Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle jäätyneelle vedelle (< 0 °C) == 2501 J/K/kg.
- Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle vedelle (> 0°C … <100°C) == 4186 J/K/kg.

Ominaislämpökapasiteetin merkitys vesikylmäkallekäytössä on siis luokkaa 13% jos lähtötilanne on -20°C.

En tiedä mitä tuo salaperäinen geeli on. Valmistaja kertoo sivullaan että se joissakin olomuodossaan olisi myrkytön. Sen perusteella geelinkin toiminta perustuu faasimuutokseen. Mutta yleisessä tiedossa ei ole mitään ainetta/seosta joka tulisi edes lähellekään sitä tehoa sekä soveltuvaa lämpötilaa jonka puhdas vesi tarjoaa kylmäkallekäytössä.

Anonyymi kirjoitti:

"Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan"

En sekoita mitään. Kylmäelementin tilavuudella ja/tai massalla on yleensä merkitystä. Esim meillä on 40 litran kylmäkassi, siinä viilennyksestä huolehtii nykyään neljä yhden litran vetoista pakastustölkkiä jotka on täytetty puhtaalla vedellä ynnä pakastettu noin -20° C tietämille. Tässä siis menee tärviölle 10% kassin tilavuudesta ja kuollutta kuormaa on noin 4 kg. (Kuollutta kuormaa, koska sulavettä ei tee mieli juoda kallesta joka on ollut useaan otteeseen käytössä siten että vettä ei ole vaihdettu eikä kallea tiskattu).

"Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! "

Olet väärässä, miksi ulvot?

Vesikalleissa hyödynnetään aineen ominaisuutta nimeltä:

Latentti lämpö. Täsmälleen kuten `Anonyymi 18.06.2021 12:13´ kertoi.

Muita nimityksiä: Piilevä lämpö, enthalpy of fusion, latent heat of fusion, specific latent heat.

Latentin lämmön absorbtio tapahtuu faasimuutoksessa. Puhtaalla vedellä käyvän kylmäkallen tapauksessa ko muutos on jäästä nesteeksi, joka tapahtuu 0°C lämpötilassa.

- Latentti lämpö, puhtaalle sulavalle jäälle (@ 0 °C) == 334000 J/kg.
- Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle jäätyneelle vedelle (< 0 °C) == 2501 J/K/kg.
- Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle vedelle (> 0°C … <100°C) == 4186 J/K/kg.

Ominaislämpökapasiteetin merkitys vesikylmäkallekäytössä on siis luokkaa 13% jos lähtötilanne on -20°C.

En tiedä mitä tuo salaperäinen geeli on. Valmistaja kertoo sivullaan että se joissakin olomuodossaan olisi myrkytön. Sen perusteella geelinkin toiminta perustuu faasimuutokseen. Mutta yleisessä tiedossa ei ole mitään ainetta/seosta joka tulisi edes lähellekään sitä tehoa sekä soveltuvaa lämpötilaa jonka puhdas vesi tarjoaa kylmäkallekäytössä.

Lue lisää

Taitaa olla sellaista salaperäistä geeliä, joka toimii sen verran eristeenä, ettei sido lämpöenergiaa yhtä nopeasti kuin pullossa oleva jäätynyt vesi. Luultavasti lähtevät oletuksesta, että käytössä on onnettoman heikkotasoinen kylmälaatikko, jolloin kylmyyden kestoa määrittää sulamisen hitaus, eikä siihen tarvittava energiamäärä niinkään. Tosin siinä tilanteessa säikytettävät elintarvikkeet eivät tosiaankaan ole kovin kylmiä.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla sellaista salaperäistä geeliä, joka toimii sen verran eristeenä, ettei sido lämpöenergiaa yhtä nopeasti kuin pullossa oleva jäätynyt vesi. Luultavasti lähtevät oletuksesta, että käytössä on onnettoman heikkotasoinen kylmälaatikko, jolloin kylmyyden kestoa määrittää sulamisen hitaus, eikä siihen tarvittava energiamäärä niinkään. Tosin siinä tilanteessa säikytettävät elintarvikkeet eivät tosiaankaan ole kovin kylmiä.

Lue lisää

Aivan. Valmistaja speksaa: "suositeltava geelipussien määrä on noin 0,5 kg jokaista 2,5 kg kylmennettävää materiaalia kohden". Yleensähän kylmäkalleja ei käytetä kylmentämiseen vaan viileänä pitämiseen, pannaan kylmälaatikkoon kallet sekä jääkappikylmät ja/tai pakastekylmät eineet. Silloin tarvittavaa kalle-lukumäärää ensisijaisesti määrittää nimenomaan kylmälaatikon lämpöresistanssi, ei se paljonko tavaraa on laatikossa.

Mitä valmistaja ei jostain syystä speksaa lainkaan (en läydä sivuiltaan) ovat geelin perusominaisuudet: Ominaislämpökapasiteetti kiinteänä, latentti lämpö (sulamislämpö), ja ominaislämpökapasiteetti nesteenä/sulana.