Hei,
Katselin kylmälaukkuun kylmäkallea, mutta on olemassa jotain kylmäelementtejä jossa on geelimäistä ainetta sisällä. Ovat monin verroin kalliimpia. Joten ovatko ne parempia viilennykseen? Vai ihan markkina huuhaata.
Vai mihin perustuu geelin paremuus?
https://www.tokmanni.fi/kylmavaraaja-32-x-25-cm-8719987375323
https://www.tokmanni.fi/kylmaelementti-0-75kg-sininen-1c-6416535150822
Kylmäkalle vai kylmägeeli
Anonyymi
32
4073
Vastaukset
- Anonyymi
Ei mihinkään. Itse käytän muovipulloja. 1,5 L pullo on hyvä ja toimii pitkään.
Koko ratkaisee!- Anonyymi
Väärin! -aivan tieteelliset perusteet erolle on.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_pack
https://yle.fi/uutiset/3-5403514 - Anonyymi
1.5 litran pullo on toiminut aina takuuvarmasti! Kaksi kappaletta tuollaisia kylmälaukkuun niin pysyy elintarvikkeet viileänä koko viikonlopun, jonka jälkeen voit tyhjentää myös pullot niin kantamukset kevenee vielä 3kg lisää...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1.5 litran pullo on toiminut aina takuuvarmasti! Kaksi kappaletta tuollaisia kylmälaukkuun niin pysyy elintarvikkeet viileänä koko viikonlopun, jonka jälkeen voit tyhjentää myös pullot niin kantamukset kevenee vielä 3kg lisää...
Noin on Meillä on ollut keskikesän alusta alkaen käytössä kokonaisuus jossa uloimpana on 40 litran pehmeä kylmäkassi, sen on vuorattu sisäpuolelta halvalla aluminoidulla makuualustalla kertaalleen, ja em sisällä on 30 litran pehmeä kylmäkassi joka on myös vuorattu sisäpuolelta halvalla aluminoidulla makuualustalla kertaalleen, ja sen sisällä eväät ja kaksi tai kolme kallea jotka ovat vedellä täytettyjä pakastustölkkejä tai pulloja.
Sekä tölkkejä että pulloja on 8 kpl, siis yhteensä 16 kpl. Siis 16 litraa pakastimessa. Niistä enintään 5 kpl on samaan aikaan käytössä. Tällä on erittäin positiivinen vaikutus pakastimen pakastus ...kykyyn, sinne voi laittaa 3 kpl sulaa tölkkiä eikä pakkanen ei nouse -16°C ylemmäs. Jos siellä ei ole jäässä olevaa tölkkiläjää, niin tuo määrä aiheuttaa lämpötilan nousun lähelle nollaa ja vasta noin 18 tunnin päästä siellä on taas -21°C.
- Anonyymi
Toi alempi on valmistajan haastattelu, joten tietenkin kehuvat omaa tuotetta. Mutta kiinostaisi tietää mihin perustuu. Toki geeli on pussimuodossa kätevämpi käsitellä kuin vastaava vedellä täytetty pussi.
Voisiko olla, että molemmissa on yhtäpaljon kylmöö energiaa, mutta sulanut geeli toimii eristeenä jolloin luovuttaa hitaammin kylmää?
Kyllä mulla on pakastimessa geelipusseja jotka on tarkoitettu iholle turvotusta laskemaan joten varmaan ovat eriasia. Siinä geeli on parempi kuin pelkkä vesi, kun ovat pehmeitä jäätyneenä ja eivätkä niin kylmiä. Toki lämpenevät sitten noin 15 minuutissa.- Anonyymi
Aineen ominaislämpökapasiteetti kertoo kuinka paljon se pystyy varastoimaan lämpöenergiaa (tai vastaavasti kuinka paljon energiaa sen lämmittämiseen tarvitaan). Kylmää energiaa ei ole olemassakaan.
Mikä tahansa asia, jonka laitat pakastimeen, jäähtyy pitkän ajan kuluessa täsmälleen siihen lämpötilaan, mikä pakastimessasi on. Geelipussi on yhtä kylmä kuin jääpalikkakin. Ominaislämpökapasiteetti kertoo kuinka pitkään se pysyy kylmänä kun otat sen pois pakastimesta ja sulamispiste kertoo onko se kova vai pehmeä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aineen ominaislämpökapasiteetti kertoo kuinka paljon se pystyy varastoimaan lämpöenergiaa (tai vastaavasti kuinka paljon energiaa sen lämmittämiseen tarvitaan). Kylmää energiaa ei ole olemassakaan.
Mikä tahansa asia, jonka laitat pakastimeen, jäähtyy pitkän ajan kuluessa täsmälleen siihen lämpötilaan, mikä pakastimessasi on. Geelipussi on yhtä kylmä kuin jääpalikkakin. Ominaislämpökapasiteetti kertoo kuinka pitkään se pysyy kylmänä kun otat sen pois pakastimesta ja sulamispiste kertoo onko se kova vai pehmeä.Yleensä lämpö/kylmävarastoinnissa käytetään hyväksi aineen faasimuutosta ja siinä vapautuvaa/varastoituvaa latenttia lämpöä. Aineen omiaislämpökapasiteetin varaama energia on siihen sitten pelkkää bonusta.
- Anonyymi
Litteät vesipullot tai pienet kanisterit ovat parhaita. Eivät halkea jäätyessään. Helppo sijoitella kylmälaukkkuun. Jää sulaa hitaasti, jos ja kun ympärillä on kylmää.
Unohtakaa kaikki markkinointiväen valehtelut ja asioiden tahalliset vääristelyt. Pelkkää tyhmien rahastusta ja turhaa jätettä.- Anonyymi
Yritätkö kumota fysiikan lakeja?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritätkö kumota fysiikan lakeja?
Fysiikan lait ei päde humpuukin kanssa.
- Anonyymi
Geelit on tarkoitettu vain hiustenhoitoon. Niistä ei apua löydy edes uskovaisille.
- Anonyymi
Ei se geeli ole mikään ratkaisu. Jos lähdetään siitä, että geeli jäähdyttää pidempään, vastaavasti jäähdytysteho on vähäisempi. Toisaalta sama ilmiö saadaan pakastetulla vesipullolla kun kietaistaan päälle vaikkapa pyyhe, ja lopulta kuitenkin jään tai geelin määrä on se joka ratkaisee.
- Anonyymi
Geelipussiin on painettu: "Kylmäelementti 0,75kg. Yksi kylmäelementti luovuttaa -1 °C:n kylmyyttä yli 10 tuntia. Vastaa neljää kylmäkallea."
Luulen että en usko tuota, vaikka jätetään kylmyyden luovuttaminen huomiotta. Riippunee ympäristön lämpötilasta lämmön siirtymistavasta kauanko absorboi. Jos lause "Vastaa neljää kylmäkallea" ymmärretään niin että vastaa neljää samanpainoista kallea, niin geelin latentti lämpö olisi hurjat 4 x 334 kJ/kg.- Anonyymi
Riippuu täysin aineen ominaislämpökapasiteetista, jos se on neljä kertaa suurempi kuin vedellä, sittenhän asia on noin.
Vertailun vuoksi käytännön esimerkki ominaislämpökapasiteetin vaikutuksista: Voimalaitoksilla isojen generaattorien jäähdytysaineena käytetään paikoin vetyä koska vedyn ominaislämpökapasiteetti on noin viisinkertainen ilmaan verrattuna, siis samalla määrällä ja virtauksella noin viisinkertainen lämmönsiirtymäteho ilmaan verrattuna. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riippuu täysin aineen ominaislämpökapasiteetista, jos se on neljä kertaa suurempi kuin vedellä, sittenhän asia on noin.
Vertailun vuoksi käytännön esimerkki ominaislämpökapasiteetin vaikutuksista: Voimalaitoksilla isojen generaattorien jäähdytysaineena käytetään paikoin vetyä koska vedyn ominaislämpökapasiteetti on noin viisinkertainen ilmaan verrattuna, siis samalla määrällä ja virtauksella noin viisinkertainen lämmönsiirtymäteho ilmaan verrattuna."Riippuu täysin aineen ominaislämpökapasiteetista, jos se on neljä kertaa suurempi kuin vedellä, sittenhän asia on noin."
Ei lainkaan noin. Kylmäkalleissa hyödynnetään aineiden ominaisuutta nimeltä latentti lämpö, juuri kuten `Anonyymi 18.06.2021 12:13´ kertoi, (piilevä lämpö, enthalpy of fusion, latent heat of fusion, specific latent heat). Latentin lämmön absorbtio tapahtuu faasimuutoksessa, puhtaalla vedellä käyvän kylmäkallen tapauksessa ko muutos on jäästä nesteeksi.
Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle vedelle (> 0°C … <100°C): 4186 J/K/kg.
Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle jäätyneelle vedelle (< 0 °C): 2501 J/K/kg.
Latentti lämpö, puhtaalle sulavalle jäälle (@ 0 °C): 334000 J/kg.
Eli, valtaosa puhtaalla vedellä käyvän kylmäkallen lämmön absorbtiokyvystä tulee latentista lämmöstä.
- Anonyymi
Veden ja suolan sopivassa suhteessa tehty eutektinen sekoitus sulaa -21.1 asteen lämmössä. Siinä on massasuhteessa noin 23.3 % (natriunkloridi) suolaa js loput vettä eli kilon setissä 233 grammaa suolaa ja loput 767 grammaa eli 0.767 litraa vettä.
Tuosta saa hyvin kylmänä käyvän kylmäkallen täytettä joskin sen jäädyttäminen edellyttää pakastimen pitämisyä suositeltua kylmempänä. Lämpökapasiteettia on sitten vähemmän kuin lämpimämmässä sulavalla täytteellä eli tuota kylmyyttä krstää vähemmän aikaa.- Anonyymi
Mutta mitä järkeä on puljata jollain suolavesisössöllä kun lopputuloksena on vain PIENENTYNYT kapasiteetti?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta mitä järkeä on puljata jollain suolavesisössöllä kun lopputuloksena on vain PIENENTYNYT kapasiteetti?
Jos mietit hieman niin sinäkin saatat keksiä tapauksia joissa sillä asialla että saadaan kylmempää vaikkakin lyhyemmäksi aikaa on merkitystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos mietit hieman niin sinäkin saatat keksiä tapauksia joissa sillä asialla että saadaan kylmempää vaikkakin lyhyemmäksi aikaa on merkitystä.
Eipä nyt tule mieleen yhtään sellaista tilannetta. Sen sijaan muistan kun vaihdoimme männäntappia laivamoottorin mäntään, sylinterin halkaisija reilut 650 mm ja tapillakin painoa noin 150 kg. Tappi piti viedä yöksi laivan elintarvikevaraston pakkashuoneeseen supistumaan jotta se saatiin solahtamaan seuraavana päivänä paikoilleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä nyt tule mieleen yhtään sellaista tilannetta. Sen sijaan muistan kun vaihdoimme männäntappia laivamoottorin mäntään, sylinterin halkaisija reilut 650 mm ja tapillakin painoa noin 150 kg. Tappi piti viedä yöksi laivan elintarvikevaraston pakkashuoneeseen supistumaan jotta se saatiin solahtamaan seuraavana päivänä paikoilleen.
Joko olet keksinyt ja ymmärtänyt?
- Anonyymi
Kylmägeelien ideana eri ole niiden jäädyttäminen vaan vain viilentäminen ja käyttäminen sitten viilentävänä esim. kipeytynyttä lihasta vasten. Pakastettua eli jäätähän ei edes pidä ko. kohteissa käyttää koska saattaa aiheuttaa paleltumavammoja.
- Anonyymi
"Kylmägeelien ideana eri ole"
Kun avauksessa mainitun tuotteen pintaan on painettu teksti:
"Luovuttaa -1 °C:n kylmyyttä yli 10 tuntia. Vastaa neljää kylmäkallea."
Niin kaipa ko tuotteen ideana on sama idea kuin kylmäkallella, tai vertailukelpoinen kylmäkallen idean kanssa.
Tuote on vähittäismyyjän sivulla: https://www.tokmanni.fi/kylmaelementti-0-75kg-sininen-1c-6416535150822 nimellä: "kylmäelementti 0,75kg sininen -1C".
Valmistajan PDF:ssä: https://www.artekno.fi/application/files/4015/5006/3983/Artekno_Kylmatuotteet_web.pdf tuotteeseen viitataan käsitteellä: "Kylmägeelit". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kylmägeelien ideana eri ole"
Kun avauksessa mainitun tuotteen pintaan on painettu teksti:
"Luovuttaa -1 °C:n kylmyyttä yli 10 tuntia. Vastaa neljää kylmäkallea."
Niin kaipa ko tuotteen ideana on sama idea kuin kylmäkallella, tai vertailukelpoinen kylmäkallen idean kanssa.
Tuote on vähittäismyyjän sivulla: https://www.tokmanni.fi/kylmaelementti-0-75kg-sininen-1c-6416535150822 nimellä: "kylmäelementti 0,75kg sininen -1C".
Valmistajan PDF:ssä: https://www.artekno.fi/application/files/4015/5006/3983/Artekno_Kylmatuotteet_web.pdf tuotteeseen viitataan käsitteellä: "Kylmägeelit".Niin, en käy kinaamaan, itselläni ollut jääkaapissa vuosia geelipakkaus joka nimenomaisesti on tarkoitettu ns. lihasrelaksanttina tarpeen mukaan käytettäväksi. Siitä ei tuollaisia tekstejä löydy eikä sitä pakastimeen kehoteta laittamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kylmägeelien ideana eri ole"
Kun avauksessa mainitun tuotteen pintaan on painettu teksti:
"Luovuttaa -1 °C:n kylmyyttä yli 10 tuntia. Vastaa neljää kylmäkallea."
Niin kaipa ko tuotteen ideana on sama idea kuin kylmäkallella, tai vertailukelpoinen kylmäkallen idean kanssa.
Tuote on vähittäismyyjän sivulla: https://www.tokmanni.fi/kylmaelementti-0-75kg-sininen-1c-6416535150822 nimellä: "kylmäelementti 0,75kg sininen -1C".
Valmistajan PDF:ssä: https://www.artekno.fi/application/files/4015/5006/3983/Artekno_Kylmatuotteet_web.pdf tuotteeseen viitataan käsitteellä: "Kylmägeelit".En tuosta vain luottaisi mainosteksteihin. Jään sulamisenergia on 334 kJ/kg. Näistä kylmägeeleistä ei saa oikein mitään tietoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tuosta vain luottaisi mainosteksteihin. Jään sulamisenergia on 334 kJ/kg. Näistä kylmägeeleistä ei saa oikein mitään tietoja.
Niinpä... nyt löysin tämmöisiä:
https://www.verkkokauppatukku.fi/product/1017/rapala-extreme-30kg-jaageeli
https://www.verkkokauppatukku.fi/product/1016/rapala-extreme-14kg-jaageeli
Mainosteksti 3 kg tuotteelle:"on testien mukaan jopa 45 % tehokkaampi kuin pelkkä jää" ja seuraavanlaista speksiä tarjotaan:
- koko: 45cm x 35cm x 4cm (== 6,3 litraa brutto)
- massa: 3,0 kg
- jopa 50 % tehokkaampi jäähdyttäjä kuin vesipohjainen jää
- 100 % biohajoava sisältö on elintarvikekäyttöön hyväksyttyä
- huolellisesti käytettynä kestää vuosien käytön
- jos geelipussi vahingoittuu, kylmägeeli paikkaa mahdolliset pienet vuotokohdat
- jäähdytetään 24 h pakastimessa ennen käyttöä
- suositeltava geelipussien määrä on noin 0,5 kg jokaista 2,5 kg kylmennettävää materiaalia kohden
Tiheys on tälläkin alle puolet vedestä, silti väitetään että olisi 50% tehokkaampi kuin vesi. Mitä tuo tehokkuus mahtaa tarkoittaa? Että 3 kg geelipussi olisi 1,5 niin tehokas kuin 3 kg vettä? Vai että 6,3 litran geelipussi olisi 1,5 kertaa niin tehokas kuin 6,3 litraa vettä?
Kyseessä on siis pussinsa itsepaikkaava mutta biohajoava ja elintarvikekäyttöön hyväksytty aine. Joka reagoi hapen? kanssa sitten että pussiin tullut vuotokohta tukkiutuu. Hmm.
Onpa outoa ettei kenelläkään ole käyttökokemusta näistä, tai sitten ei ole.
- Anonyymi
AP:n kysymykseen ei vieläkään ole vastausta. Minuakin kiinnostaa kovasti tuo kylmäelementti, jos mainospuheet pitävät paikkansa niin menen kiljuen ostamaan niitä ison läjän. Mutta en usko että pitää.
Nyt löysin tämän: https://www.tokmanni.fi/kylmaelementti-1-deg-c-1-4-kg-6416535150006 sen massa on 1,4 kg, ja on nimeltään "viileämatto". Sen pintaan on painettu lause: "Viileämatto luovuttaa jääkaappikylmyyttä yli 10 tuntia" ... ei ole lainkaan täsmällinen speksi. Vähittäismyyjän ym sivulla sanotaan: "Käyttövalmis Artekno-kylmäelementti on valmistettu kylmägeelistä, joka on tehokkaampi perinteisen kylmäkallen normaaliin veteen verrattuna. Koko 270 x 320 x 30 mm." Tuo koko vastaa noin 2,6 litraa, eli geelin tiheys olisi selvästi veden tiheyttä pienempi. Tälle tuotteelle ei sentään väitetä että "Vastaa neljää kylmäkallea".
Minusta reilu testi/vertailu perustuisi samaan tilavuuteen. Miten tuota mattoa ja vastaavan tilavuuden vesikallea voisi helposti mutta luotettavasti verrata keskenään?- Anonyymi
Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan? Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! Nyt on vaan selvitettävä mitä kylmäelementtisi sisältää, se ratkaisee kaiken.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan? Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! Nyt on vaan selvitettävä mitä kylmäelementtisi sisältää, se ratkaisee kaiken.
Miksi itse sotket asioita, aineen ominaislämpökapasiteetilla ei pitkälle pötkitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi itse sotket asioita, aineen ominaislämpökapasiteetilla ei pitkälle pötkitä.
Onko lyijy hyvä materiaali kylmän säilyttämiseen, meinaan tiheys on aika suuri?
Miksi toisissa isojen voimaloiden generaattoreissa käytetään jäähdytysaineena vetyä, vety kun muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen ja sen käyttö em. kohteissa vaatii ihan omat turvallisuusjärjestelynsä yms? Johtuisiko se mitenkään siitä että vedyn ominaislämpökapasiteetti on yli 14- kertainen ilmaan verrattuna? Niin pitkälle sillä pötkitään... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan? Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! Nyt on vaan selvitettävä mitä kylmäelementtisi sisältää, se ratkaisee kaiken.
"Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan"
En sekoita mitään. Kylmäelementin tilavuudella ja/tai massalla on yleensä merkitystä. Esim meillä on 40 litran kylmäkassi, siinä viilennyksestä huolehtii nykyään neljä yhden litran vetoista pakastustölkkiä jotka on täytetty puhtaalla vedellä ynnä pakastettu noin -20° C tietämille. Tässä siis menee tärviölle 10% kassin tilavuudesta ja kuollutta kuormaa on noin 4 kg. (Kuollutta kuormaa, koska sulavettä ei tee mieli juoda kallesta joka on ollut useaan otteeseen käytössä siten että vettä ei ole vaihdettu eikä kallea tiskattu).
"Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! "
Olet väärässä, miksi ulvot?
Vesikalleissa hyödynnetään aineen ominaisuutta nimeltä:
Latentti lämpö. Täsmälleen kuten `Anonyymi 18.06.2021 12:13´ kertoi.
Muita nimityksiä: Piilevä lämpö, enthalpy of fusion, latent heat of fusion, specific latent heat.
Latentin lämmön absorbtio tapahtuu faasimuutoksessa. Puhtaalla vedellä käyvän kylmäkallen tapauksessa ko muutos on jäästä nesteeksi, joka tapahtuu 0°C lämpötilassa.
- Latentti lämpö, puhtaalle sulavalle jäälle (@ 0 °C) == 334000 J/kg.
- Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle jäätyneelle vedelle (< 0 °C) == 2501 J/K/kg.
- Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle vedelle (> 0°C … <100°C) == 4186 J/K/kg.
Ominaislämpökapasiteetin merkitys vesikylmäkallekäytössä on siis luokkaa 13% jos lähtötilanne on -20°C.
En tiedä mitä tuo salaperäinen geeli on. Valmistaja kertoo sivullaan että se joissakin olomuodossaan olisi myrkytön. Sen perusteella geelinkin toiminta perustuu faasimuutokseen. Mutta yleisessä tiedossa ei ole mitään ainetta/seosta joka tulisi edes lähellekään sitä tehoa sekä soveltuvaa lämpötilaa jonka puhdas vesi tarjoaa kylmäkallekäytössä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Miksi sekoitat tiheys- käsitteen asiaan"
En sekoita mitään. Kylmäelementin tilavuudella ja/tai massalla on yleensä merkitystä. Esim meillä on 40 litran kylmäkassi, siinä viilennyksestä huolehtii nykyään neljä yhden litran vetoista pakastustölkkiä jotka on täytetty puhtaalla vedellä ynnä pakastettu noin -20° C tietämille. Tässä siis menee tärviölle 10% kassin tilavuudesta ja kuollutta kuormaa on noin 4 kg. (Kuollutta kuormaa, koska sulavettä ei tee mieli juoda kallesta joka on ollut useaan otteeseen käytössä siten että vettä ei ole vaihdettu eikä kallea tiskattu).
"Vaikuttava tekijä on aineen ominaislämpökapasiteetti! "
Olet väärässä, miksi ulvot?
Vesikalleissa hyödynnetään aineen ominaisuutta nimeltä:
Latentti lämpö. Täsmälleen kuten `Anonyymi 18.06.2021 12:13´ kertoi.
Muita nimityksiä: Piilevä lämpö, enthalpy of fusion, latent heat of fusion, specific latent heat.
Latentin lämmön absorbtio tapahtuu faasimuutoksessa. Puhtaalla vedellä käyvän kylmäkallen tapauksessa ko muutos on jäästä nesteeksi, joka tapahtuu 0°C lämpötilassa.
- Latentti lämpö, puhtaalle sulavalle jäälle (@ 0 °C) == 334000 J/kg.
- Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle jäätyneelle vedelle (< 0 °C) == 2501 J/K/kg.
- Ominaislämpökapasiteetti, puhtaalle vedelle (> 0°C … <100°C) == 4186 J/K/kg.
Ominaislämpökapasiteetin merkitys vesikylmäkallekäytössä on siis luokkaa 13% jos lähtötilanne on -20°C.
En tiedä mitä tuo salaperäinen geeli on. Valmistaja kertoo sivullaan että se joissakin olomuodossaan olisi myrkytön. Sen perusteella geelinkin toiminta perustuu faasimuutokseen. Mutta yleisessä tiedossa ei ole mitään ainetta/seosta joka tulisi edes lähellekään sitä tehoa sekä soveltuvaa lämpötilaa jonka puhdas vesi tarjoaa kylmäkallekäytössä.Taitaa olla sellaista salaperäistä geeliä, joka toimii sen verran eristeenä, ettei sido lämpöenergiaa yhtä nopeasti kuin pullossa oleva jäätynyt vesi. Luultavasti lähtevät oletuksesta, että käytössä on onnettoman heikkotasoinen kylmälaatikko, jolloin kylmyyden kestoa määrittää sulamisen hitaus, eikä siihen tarvittava energiamäärä niinkään. Tosin siinä tilanteessa säikytettävät elintarvikkeet eivät tosiaankaan ole kovin kylmiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa olla sellaista salaperäistä geeliä, joka toimii sen verran eristeenä, ettei sido lämpöenergiaa yhtä nopeasti kuin pullossa oleva jäätynyt vesi. Luultavasti lähtevät oletuksesta, että käytössä on onnettoman heikkotasoinen kylmälaatikko, jolloin kylmyyden kestoa määrittää sulamisen hitaus, eikä siihen tarvittava energiamäärä niinkään. Tosin siinä tilanteessa säikytettävät elintarvikkeet eivät tosiaankaan ole kovin kylmiä.
Aivan. Valmistaja speksaa: "suositeltava geelipussien määrä on noin 0,5 kg jokaista 2,5 kg kylmennettävää materiaalia kohden". Yleensähän kylmäkalleja ei käytetä kylmentämiseen vaan viileänä pitämiseen, pannaan kylmälaatikkoon kallet sekä jääkappikylmät ja/tai pakastekylmät eineet. Silloin tarvittavaa kalle-lukumäärää ensisijaisesti määrittää nimenomaan kylmälaatikon lämpöresistanssi, ei se paljonko tavaraa on laatikossa.
Mitä valmistaja ei jostain syystä speksaa lainkaan (en läydä sivuiltaan) ovat geelin perusominaisuudet: Ominaislämpökapasiteetti kiinteänä, latentti lämpö (sulamislämpö), ja ominaislämpökapasiteetti nesteenä/sulana.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2422164Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!1541404Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt531290- 741035
Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!
Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t31009- 78940
Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni211933Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen
mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.45835Kohta me ei enää nähdä :(
En pääse enää uppoutumaan silmiisi enkä kuunnella ihanaa ääntäsi. Elämä on pstä.39659Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?
Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen15650