Seurustelin ihmisen kanssa jolla oma itse oli ja on täysin hukassa. Se ei alkuun näkynyt niin selvästi mutta lopulta kasvoi minuun niin kiinni että ajatteli kaiken mun puolesta valmiiksi, jätti itsensä syrjään jne. Asiasta puhuttiin useaan otteeseen mutta ongelma on syvemmällä.
Nyt kun ollaan jo jokin aikaa sitten erottu, huomaan miten hän käyttäytyy aivan kuin minä! Meillä on yhteisiä kavereita ja siksi hieman ollaan tekemisissä edelleen, kun on yhteinen wappiryhmä esim.
Ja mua ahdistaa ihan hirveesti. Yritän välttää kohtaamasta häntä, enkä tietenkään omista kaikkia tapojani, puhe- ja olemistyyliäni ym. Ja kun tiedän että se esittää. Välitän ihmisestä ja toivon hyvää. Osaako joku antaa selitystä tällaiselle toiminnalle? Vai onko vika mun omassa päässä nyt?
Nyt kun ollaan jo jokin aikaa sitten erottu, huomaan miten hän käyttäytyy aivan kuin minä! Meillä on yhteisiä kavereita ja siksi hieman ollaan tekemisissä edelleen, kun on yhteinen wappiryhmä esim.
Ja mua ahdistaa ihan hirveesti. Yritän välttää kohtaamasta häntä, enkä tietenkään omista kaikkia tapojani, puhe- ja olemistyyliäni ym. Ja kun tiedän että se esittää. Välitän ihmisestä ja toivon hyvää. Osaako joku antaa selitystä tällaiselle toiminnalle? Vai onko vika mun omassa päässä nyt?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyse on läheisriippuvaisuudesta.
Tästä löytyy tietoa netistä. Ei mitenkään harvinainen ilmiö, ja esiintyy mm. monissa parisuhteissa enemmän tai vähemmän voimakkaana.
Juuret johtavat turvattomuuden tunteeseen ja hylätyksi tulemisen pelkoon. Läheisriippuvaisen on itse tajuttava kuvio ja etsittävä apua.
Sinun päässäsi ei ole vikaa.
Varmasti raskasta mutta sinun pitää vetää selkeät rajat sekä unohtaa syyllisyydentunne! Välittää toisesta voi vaikka ei salli rajojaan rikottavan.
Ole jämäkkä mutta ystävällinen, osoita missä raja kulkee jos joudut olemaan yhteyksissä.
Hyvää kesää!