Pelkään että pikkuveljeni on sairastunut anoreksiaan. Hän on muuttunut sulkeutuneemmaksi ja laihtunut hirvittävän paljon. Opiskelun takia nään häntä aika harvoin ja viime kerran jäljiltä jäi jotenkin epäileväinen olo. Meidän perhe-elämä nyt ei koskaan ole ollut kovin onnellista ja veljeni asuu vielä kotona. Olemme aina olleet läheisiä, mutta viime aikoina olen huomannut että *Joonas* on vaikuttanut paljon masentuneemmalta ja etäisemmältä vaikka puhummekin aika usein puhelimessa. Tilanne on hankala ja jos kyseessä tosiaan on syömishäiriö (minulla on epäilykseni) niin mitä voisin tehdä. Huumeita en epäile. (Sekin olisi voinut selittää laihtumisen, mutta viikonloppuna kiinnitin huomiota siihen minkä verran kasvavassa iässä oleva veljeni syö...)
Tätä palstaa varmasti lukevat varmasti myös syömishäiriöistä kärsivät pojat, joten auttakaa minua ymmärtämään mitä veljeni päässä mahdollisesti liikkuu. (Miesten syömishäiriöistä kun ei ole kauheasti tietoa missään.)
Aion kyllä etsiä apua tilanteeseen mahdollisimman pian. Mutta itse syömishäiriöiltä välttyneenä minun on yhtäkkiä niin hankala asennoitua siihen mikä veljeäni vaivaa. Te kaikki apua saaneet. Mihin kannattaisi kääntyä ensimmäisenä?
Veljeni kanssa otin asian puheeksi ja hän suuttui ja vältteli kertomasta mitään oikeasti tärkeää.
Tätä palstaa varmasti lukevat varmasti myös syömishäiriöistä kärsivät pojat, joten auttakaa minua ymmärtämään mitä veljeni päässä mahdollisesti liikkuu. (Miesten syömishäiriöistä kun ei ole kauheasti tietoa missään.)
Aion kyllä etsiä apua tilanteeseen mahdollisimman pian. Mutta itse syömishäiriöiltä välttyneenä minun on yhtäkkiä niin hankala asennoitua siihen mikä veljeäni vaivaa. Te kaikki apua saaneet. Mihin kannattaisi kääntyä ensimmäisenä?
Veljeni kanssa otin asian puheeksi ja hän suuttui ja vältteli kertomasta mitään oikeasti tärkeää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.