Vesa Rantama arvioi Helsingin Sanomissa Sergio Augusto Sánchez'in ohutta esikoisteosta: "Sade piiskaa asfalttia"
("Lluvia sobre el asfalto")
Sanchez on painattanut sitä 600 kappaletta omakustanteena kotimaassaan Kolumbiassa.
Vuoden Jyväskylässä vaihto-opiskelijana viettänyt Sánchez on aito suomalaisen kustantamon käännöslöytö.
"Ei näillä näytöillä mikään mestari, mutta kerronnallisesti kekseliäs bensankatkuisen
ja auringonpolttaman syrjäseudun kuvaaja", kirjoittaa sen arvostelija Vesa Rantama
Helsingin Sanomissa. (netissä luettavana maksullisena)
Teoksen miljöö on hyvin paikallinen, rakennemuutoksen runnoma kolumbialainen
pikkukaupunki tai kyläpahanen hyvin kaukana merestä, jonne kaikki kaipaavat,
mutta jonne kukaan ei ole koskaan päässyt.
Toisaalta paikallisuus on universaalia.
Harvoin omakustanteena alunperin ilmestynyt kirja saa Hesarissa huomiota
puolen sivun verran.
En ole kirjaa vielä lukenut ja tuskin moni muukaan, mutta jos olet, mitkä ovat arviosi ?
("Lluvia sobre el asfalto")
Sanchez on painattanut sitä 600 kappaletta omakustanteena kotimaassaan Kolumbiassa.
Vuoden Jyväskylässä vaihto-opiskelijana viettänyt Sánchez on aito suomalaisen kustantamon käännöslöytö.
"Ei näillä näytöillä mikään mestari, mutta kerronnallisesti kekseliäs bensankatkuisen
ja auringonpolttaman syrjäseudun kuvaaja", kirjoittaa sen arvostelija Vesa Rantama
Helsingin Sanomissa. (netissä luettavana maksullisena)
Teoksen miljöö on hyvin paikallinen, rakennemuutoksen runnoma kolumbialainen
pikkukaupunki tai kyläpahanen hyvin kaukana merestä, jonne kaikki kaipaavat,
mutta jonne kukaan ei ole koskaan päässyt.
Toisaalta paikallisuus on universaalia.
Harvoin omakustanteena alunperin ilmestynyt kirja saa Hesarissa huomiota
puolen sivun verran.
En ole kirjaa vielä lukenut ja tuskin moni muukaan, mutta jos olet, mitkä ovat arviosi ?
Vastaukset 186
Vanhimmat
Ihan kiinnostava tapaus. Pistin jonoon Helmetiin.
Etelä-Amerikkalaiset kirjailijat ovat ehkä vähän paitsiossa Suomessa ?
Heidän kirjojaan on käännetty vähän.
Kolumbiasta muistan lukeneeni vain yhden kirjan hamassa menneisyydessäni.
Sen nimi taisi olla "Eläköön rumba !". Minäkin laitoin tämän tilaukseen.
Mistä ihmiset saavat tietonsa ?
Tätäkin tuntematonta kirjaa jonottaa jo yli 100 lukijaa !
Paloman kirjoja pitäisi myös saada kriitikoitten arvioitavaksi lehtiin.
Riittää, kun niitä räpellyksiä mainostetaan täällä.
Lehtiin pääsee vain arvostelun arvoisia kirjoja.
Eläköön rumba
Kuten Ploma on täällä kertonut hän on elänyt hippinä tämän hippikirjailijan naapurissa Kolumbiassa ja siten tietää hänestä kaiken
Traagisen lopun ja vasemmistolsaisuusprobleemat
Kirja lienee kirjoitettu slangiksi joten sitä ei voi kääntää vaan kääntäjä joutuu kirjoittamaan sen uudestaan. Nimi on tietysti väärä, Calin tanssi on salsa ( rumba on hidas kuubalainen) Ploma saa selittää
"Ploma saa selittää".
Ei tartte.
Kirjailijalla ja kääntäjällä on vapautensa ja molemmat ja kustantaja ovat hyväksyneet sen.
Ei kun Kolumbian kulttuuria
Ei tässä jostain kirjoista mitään väliä ole
https://youtu.be/8UQVPiEB8nU
"Ei tässä jostain kirjoista mitään väliä ole".
Ei sellaiselle, joka ei koskaan lue.
Hyvää jankutusta, jatka ihmeessä kiihdyttäen
Vaikka ei tartte, niin selitänmpä kuitenkin.
Calissa ei tanssita rumbaa, mutta kuitenkin "rumba" on slangia ikuiselle juhlimisille. Kirjan nimi on siinä mielessä harhaanjohtava, mutta koska en ole lukenut kirjaa en suomeksi enkä espanjaksi, niin voin vain spekuloida.
Kääntäjän vapaus on paljon rajoitetumpi kuin kirjailijan.
Muuten, en ole koskaan elänyt hippinä Calissa. Olin yksityisyrittäjä ja perheenäiti, opiskelija ja täysin muurin yli loikanneena osa paikallista yhteisöä ja kulttuuria. Kaukana hippiys. Jos olet lukenut kirjani (elämänkertani Calin vuosista) niin tiedät toki, miten poroporvallista elämää vietin.
Tarviipa lukea tuo Andrés Caicedon kirja.
Ja sitten tämä toinenkin.
Korjaussivu: Kuten Ploma on täällä kertonut hän on elänyt ama de casa ja pequeno empresario -hommissa tämän hippikirjailijan naapurissa Kolumbiassa ...
Kiitos korjauksesta :)
Aloinmuuten lukemaan wikista Andrés Caicedosta ja hän kävi samaa koulua kuin edesmennyt mieheni, mutta Caicedolle se oli vain yksi niistä arvostetuista kouluista mistä hänet potkittiin pois. Vanhemmat olivat todennäköisesti keskiluokkaa tai mahdollisesti varakkaita, koska artikkelissa mainitut koulut ovat kaikki yksityisiä, uskonnollisten järjestöjen kuten jesuiittojen ja fransiskaanien ylläpitämiä: Artikkelissa mainittiin hänen perustamansa CineClub, jossa mekin kävimme katsomassa hyviä ei-kaupallisia elokuvia.
Minkä alan yrittäjänä olit? Oliko tuottoisaa?
Pienyrittäjänä ;)
Meillä oli oma yksityinen koulu. Tasoihin meni, emme hävinneet ja elätimme itsemme, perheen ja vaihtelevasti 10-15 alaista, opettajia, autonkuljettajan, toimistoapulaisen, siivoojia j taisi olla yksi kpl. nunniakin palkkalistoilla.
Ette kai sentään ”alaistenne” perheitä elättäneet, vaan he elättivät palkallaan perheensä. Sanotaanko kpulun henkilökuntaa alaisiksi? Ei ainakaan Suomessa.
Sori, väärä sanavalinta. Palkansaajaa, tai mikä sitten olisi sopiva yhteinennimittäjä kaikille niille joille maksoimme palkkaa eri tyyppisestä työstä. Koulun henkilökuntaa, työntekijöitä. Emme myöskään "elättäneet" perheitä, mutta varmasti se palkka jonka heille maksoimme auttoi elättämään perhettä myös. Onko pakko saivarrella?
Onko pakko isotella ja kaikessa olla olevinaan muiden yläpuolella?
Ja sitten pieni välihuomautus:
ei kääntäjä ollut yhtään harhateillä nimeä valitessaan.
Kuten jo sanoin, jo etukäteen, Calin senaikaisessa slangissa "rumba" tarkoittaa juhlaa, fiestaa, bileitä. Caicedo itse käyttää sitä sanaa ahkerasti tässä kirjassa. Kirjassa käytetään paljon senaikaista slangia, jota ei ole aina edes käännetty, kuten "pelada" joka tarkoittaa nuorta tyttöä tai vain teini-ikäistä tyttöä.
Niin on Ploma mutta kääntäjä kääntää suomalaisille
eikä kolumbialaisille
joten hän ei voi käyttää sanaa rumba koska se on eri kuviotanssi
vielä kilpatanssi
jota salsa ei ole
Nämä slangikirjat ovat vaikeita, Suomessa tämän alan ehdoton kääntäjähän oli ...
Ei tule suoraan mieleen, mutta Suomessa oli erittäin taitava kääntäjä espanjankielisille romaaneille. Nimi on vain hakusessa nyt.
No toiset on yläpuolella on paljon tekijöitä, joita ei voi kiistää.
En tunne latinalais-amerikkalaista kirjallisuutta juuri ollenkaan,
mutta käsiini sattui Borgesin "Seitsemän iltaa" ja ne esseet olivat yhdet
parhaimmista lukemistani esseistä
http://www.aviador.fi/product-page/seitsemän-iltaa
Josko onnistuisi
http://www.aviador.fi/product-page/seitsemän-iltaa
josko nyt onnistuisi
https://kiiltomato.net/critic/jorge-luis-borges-seitseman-iltaa/
Eläköön rumba
http://www.aviador.fi/product-page/eläköön-rumba
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/elakoon-rumba/
https://www.goodreads.com/book/show/26238422-el-k-n-rumba
”Eläköön rumba!” johdattaa lukijan suurkaupungin nuorten levottomaan tajuntaan, kaduille joilla tuoksuu rakkaus, rommi ja kokaiini – ja joiden varsilla musiikki koko ajan soi.
Calin miljoonakaupunkiin sijoittuva nuorisokuvaus, huuruisen lyyrinen rappiotarina, täydentää Kolumbian ja koko latinalaisen Amerikan kokonaiskuvaa kertomalla siitä, minkä nobelisti Gabriel Garcia Marquez jätti kertomatta. Romaanissa on paljon elokuvallisia piirteitä – kirjailija oli todellinen leffafriikki, joka vietti suuren osan arjestaan filmejä katsomalla.
Pieni korjaus kuvaukseen:
Calin kaduilla ei ollut juurikaan kokaiinia 70-luvulla, mutta CineClubin elokuvaesityksissä teatteri täyttyi hienoisesta marin hajusta :)
Nyt täytyy alkoasukkaille Suomessa huomauttaa että latinomaissa elokuvateattereiden aulassa saa viinaa
Ja osalta jää elokuvat katsomatta kun ei pääse barraa pitemmälle
Hieno vapaa kulttuuri
Onhan joissakin Euroopan maissakin saanut alkoholia ollut tarjolla leffateatteissa jo ammoisista ajoista.. Ei tuo mikään ihme ole.
Joissakin paikoissa alkoholia ja muuta myydään tarjoilukärryistä elokuvasaleissa tauoilla.
"Hieno vapaa kulttuuri." Ainakin vapaa, hienoudesta olen toista mieltä,
mutta niinhän se takapajuloissa on, vapaata, olen niissä käydessäni sen huomannut.
Yleinen kuolinsyy on maksakirroosi ja muut alkoholin aiheuttamat sairaudet,
ja maksakirroosia kutsutaan joissakin takapajulamaisssa häveliäästi syöväksi.
Moni kuolee "syöpään".
En ole kuullutkaan moisesta. Tai mistä minä tiedän mitä missäkin maassa myydään elokuvateattereiden auloissa. Kolumbiassa myydään virvoitusjuomia, suklaata, karkkeja ja popcornia, Viinaa en ole nähnyt myytävän tai edes savukkeita. Ei myöskään huumeita missään muodossa.
Neruda auttoi Stalinia tappamaan Trotskin ja kirjoitti ylistyslauluja Batistalle. Kun Fidel kukisti B. alkoi Neruda kirjoittaa ylistyslauluja Fidelille
Olet kirjoittanut tuon saman asian tänne about 100 kertaa, ano 20:53.
Itse asiassa 1000
Anna esimerkki
Joo täällä on kaikenlaisia kirjojen lukijoita joista oikein kuultaa etteivät oikein ymmärrä lukemaansa mutta esittelevät kirjaluetteloita oppineisuuden osoituksina toisten pelottelemiseksi en tiedä mihin tai mistä. Hyvä näin
Aloitin viime yönä lukemaan Andrés Caicedon kirjaa "Eläköön rumba" e-kirjan muodossa, tabletilla, mutta valitettavasti löysin sen vain englanninkielisenä käännöksenä. "Liveforever" kyllä kuljetti minut takaisin viisikymmentä vuotta Calin trooppisiin iltoihin, latinonuorisokulttuurin sykkivään ilmapiiriin. Vaihdoin sitten tabletilleni esseekokoelman Caicedosta ja Calin elokuvien harrastajista (cinefisilis kuvaan sairaanomaista elokuvien maailmaan sisäistymistä). Kuten Caicedokin, me muodostimme käsityksemme ajasta ja sen tavoista elokuvien perusteella, kävimme elokuvissa usein pari, kolme kertaa viikossa, jonotimme lippuja joskus tuntikausia elokuvateattereiden ulkopuolella, keskustelimme elokuvista näytännön jälkeen istuen kahviloissa ja baareissa. Itse muistan erityisesti seitsemänkymmentäluvun alun ja Costa-Gavrasin filmit, erityisesti State of Siege Uruguayan sissiliikkeesta, tupamaroista ja se teki minuun suuren vaikutuksen.
Andres Caicedo ilmaisi oman hämmennyksensä ja pettymyksensä kirjoituksissaan. Hän oli kirjailija ja aikansa nuori kapinallinen jo ennen kahdeksaatoista syntymäpäiväänsä ja kaksikymmentäkolmevuotiaana hän päätti kuolla ennen kahtakymmentäkuudetta syntymäpäiväänsä. "Olen vasta kaksikymmentäkolme ja nyt jo anakronismi!" hän totesi ja yhdyn hänen ajatukseensa siitä. Suurena itsetuntemuksen hetkenä hän tunnisti koko sukupolvensa suuren dilemman Latinalaisessa Amerikassa: älyllisesti ja moraalisesti he katsoivat olvansa vasemmistolaisia ja Che Guevara oli heidän esikuvansa; kuitenkin amerikkalainen viihdekulttuuri dominoi lähes täysin heidän vapaa-aikaansa ja he tunsivat vahvasti hollywoodin ja amerikkalaisen television vaikutuksen ja tunsivat vetoa siihen elämään mitä amerikkalainen kulttuuri heille tarjosi. Porvarisperheen lapset ja nuoret olivat mitä suurimmassa määrässä anakronismeja. (Anakronismi on termi jota käytetään väärään aikaan ja/tai paikkaan sijoitettua tapahtumaa tai henkilöä, ajoitusvirhe. )
Miten sinulla oli varaa 70 luvun alussa aikaa ja varaa käydä monta kertaa viikossa elokuvissa, istua sen jälkeen baarissa ja jonottaa tunteja? Silloinhan oltiin nuoria perheitä, pienet lapset , opintovelkaa ja asuntovelkaa.
SINÄ olit, sinulla oli, minulla ei.
Minä olin 23, kaukana kotoa ja seurustelin nuoren miehen kanssa josta tuli aviomieheni, lasteni isä ja partnerini. Ei perhettä, ei lapsia ei etenkään asuntovelkaa. Ei ihan selvää kuvaa edes minne haluaisin asettua asumaan rakkaani kanssa.
Elokuvissa käynti oli kaikkein halvinta huvia mitä me tiesimme. Sitäkin halvempaa oli istua kahvikupposen ääressä tuntikausia elokuvan jälkeen ja puhua politiikkaa, parantaa maailmaa, olla nuori aikuinen.
ja nyt elämässäsi ei ole mitään muuta, kuin hella ja tietokone.
Hella, tietokone, lapset, lapsenlapset, puutarha, kasvihuone ja laaja suku ja ystäväpiiri. Kirjat ja blogaaminen. Ja paljon muuta....mutta menisi leuhkimiseksi?
Unohdit listaltasi miehesi ja hänen poikansa, joitten kuitenkin olettaisi olevan siinä lähempänä sinua kuin Suomessa ja jenkeissä asuvat sukulaisesi.
Ilman tietskaria sinulla melkein liikuntakyvyttömänä ei yhteyttä muihin olisikaan.
Noin ilmiselviä asioita kuten ne jotka jakavat kotini, elämäni, talouteni ei tarvitse edes mainita.
Liikuntakyvytön? Taidat olla sekaisin. Tai sitten puhut itsestäsi.
Mutta hella ei ole yhtä ilmiselvä kuin miehesi ja hänen poikansa, koska sen luettelit kuitenkin.
Aha, tänäänkö taas juokset kuin vuorikauris. No, minä päivänä mitenkin.
Levität elämäsi näillä palstoilla, joten siihen nojaten on tuo hella ja tietsika on suurinta elämässäsi.
Kaikki tuo mitä nyt kirjoitit tuossa on kotona tapahtuvaa. (toki käyt tyttäresi luoa ja kaupassa)
Eilen ajoimme kaksi ja puoli tuntia Sörmlantiin ja kävimme pojan kotona. Juuri nyt täällä ei tapahdu mitäänmuuta kuin jalkapalloa.
Enhän minä nyt ihan kaikkea täälläkään kerro :)
Ei minullakaan 23-vuotiaana ollut asuntovelkaa, sillä perin asunnon pari vuotta ennen sitä.
Yllä Paloma toi esille, miten romanttisen kuvan nuoret saavat vallankumousliikkeistä ja vapaustaistelijoista, joista monet ovat hyvin karismaattisia, kuten Che oli.
Todellisuus on toista kuin taitava manipuloiminen näyttää, vaikka osalle eivät suomut aukea ikinä.
Samaa ollut myös Euroopassa.
Näin varmaan olikin, mutta koska en ollut täällä silloin, niin muistoni ovat toisesta maailmasta, toisesta kulttuurista. Pointtina oli vain se että elin nuoruuttani ja nuoren aikuisen ensimmäisiä vuosia opiskelemalla ja matkustamalla, sittemmin myös opettamalla englantia ja osallistumalla ikätovereideni harrastuksiin ja kulttuuriin paikan päällä. En asuntolainojen maksamiseen tai vaippojen vaihtamiseen; se aika ei ollut tullut vielä. Elikkä kaikkea ajallaan. Joskus ja jossain vaiheessa itse kukin elää vapampaa, yksilöllisempää elämää parantaen maailmaa, ilman velvollisuuksia ja vastuuta. Kyllä sitä sen sortin taakkaa kertyy sitten kunon ensiksi saanut elää nuoruutensa.
Olen jutellut paljonnoista vuosista tyttäreni ruotsalaisen anopin kanssa, joka on minua pari vuotta nuorempi. Hän kertoo myös että täällä Ruotsissa nuoriso oli myös hyvin politisoitua ja idealistista silloin. Kukahan sanoikaan että nuori ihminen joka ei ole sosialisti on sydämetön, vanha ihminen joka on sosialisti on järjetön. (vapaasti lainattuna). Minun mielestäni molemmat ovat tarpeellisia, mutta on tärkeää tietää miten paljon käyttää järkeä, miten paljon sydäntä ja milloin ja missä asiassa.
Näinhän se meni meillä lähes kaikilla. (oletan)
Sitten oli vuorossa avioliitto ja lapset. Itselläni meni 20-vuotta ja sitten lapset lähtikin omilleen ja näin alkoi elämässä taas tuo vaihe, mitä ennen avioliittoa. Toki sitä sosiaalisesta elämää oli silloinkin, kun lapset vielä oli kotona, mutta olihan se pienempi muotoista.
Oli taas aika tavata ystäviä kodin ulkopuolella, harrastaa, niin liikunnallisesti, kuin kultturistakin nauttien ja sitähän se on yhä. (no tää korona rajoittaa)
Luuletko ettei kukaan muu osannut ehkäisyä, kyllä se oli jo 60-luvulla saatavissa. Seksin takia ei tarvinnut naimisiin mennä eikä varsinkaan tehdä lapsia. Itse sain yhdistettyä opiskeluun mielenkiintoisia harjoittelujaksoja ulkomailla ja sain paljon elinikäisiä ystäviä. Vähän alle 30 olin mieheni kanssa hyvässä uraputkessa ja tehtiin nopeassa tahdissa 2 lasta, vain äitiyslomat pidin. Ja se karsastamasi asuntolainakin otettiin ja saatiin aikanaan maksettua ja onhan muitakin kiinteistöjä tullut hankituksi. Ihan täysipainoisesti nautittiin nuoruudesta silloin myös pariskuntana ja nuorena perheenä. Kyllä se porvarillinen hyvin palkattu ammatti antaa turvaa ja mahdollisuuksia valita. Nyt ollaan oltu mekein 10 v eläkkeellä ja nautitaan kuin uudesta nuoruudesta.
Tosi nuorena jämähdit poikaystäväsi ja sittemmin miehesi ahtaaseen uskonnon rajoittamaam pilttuuseen. Ja kun sinne Kolumbiaan juutuit, et voi paljon matkustelulla ja avartumisella ka vapaudella leuhkia. Tai leuhkithan sinä, mutta ei ole uskottavaa. Suomessa 60-luvun lopun opiskelijaelämä oli antoisaa ja sallivaa, oltiin myös tietoisia esim. kolmannen maailman ongelmista ja rajoittuneisuudesta. Kolumbia kuului näihin ummehtuneisiin säälittäviinmaihin. Eikä ole ainakaan paremmaksi muuttunut.
"""Olen jutellut paljonnoista vuosista tyttäreni ruotsalaisen anopin kanssa, joka on minua pari vuotta nuorempi. Hän kertoo myös että täällä Ruotsissa nuoriso oli myös hyvin politisoitua ja idealistista silloin."""
Miten sinulta pääsi menemään ohi se nuorten vasemmistopoliittinen aktiivisuus, kommunismin ihailu/kapitalismin vastaisuus, Suomessa(kin) vaikka olithan siellä vielä 60-luvun loppupuolella koska minäkin olin ja muistan sen hyvin. Kulki vähän käsi kädessä hippiliikkeen kanssa. Minkälaisessa tynnyrissä sinä oikein elelit.
Ploma on listan diiva a la protagonista ja niin pitääkin eikä anna hyppiä hymykuopillaan
Hän on kuitenkin kärsivällinen ja häneltä oppii kaikenlaista, tottakai pitää vähän siivilöidä eliminar el polvo roskat pois
Ja varmaan voitaisiin keskustella latinalaismaiden politiikasta ja muusta mutta sitten tulee vastaan epähomogeeninen porukka täällä joka ei jaksa kuunnella kuin perheasioita
Oppikaa. Tästä vaikka se, mitä Ploma sanoo että Caicedo on suurkaupungin hippielämän esittelijä kun taas Marquez maajussien kohtalon, Cien anos de soledad on siinä mielessä lähempänä Linnan tyyliä
Mikä motiivi sinulla on "lipoa" ihmistä, jolla on tiedostamaton ongelma jo ennestään ?
Liiallinen itsetunto ei ole positiivista eikä tervettä. Tämä liiallinen itseluottamus ja oman egon yliarviointi johtavat usein erittäin ongelmallisiin asenteisiin ja käytökseen. Esimerkin tästä voimme nähdä ihmisissä, jotka kulkevat läpi elämän ajattelemalla olevansa parempia kuin muut, kieltäytyvät myöntämästä omia virheitään ja muotoilevat samalla varsin ilmeisen narsismin varjoaan.
Ei hyvällä itsetunnolla oleva ihminen millään keskustelupalstalla itseään esille tuo.
Kirjoittaa, kun täällä voi mitä vain, niin heikon itsetunnon ihminen kohentaa minäänsä kehuskelemalla sitä sun tätä.
Pitäisi vaan olla niin hyvä muisti, jotta ei kirjoittele itsestään tänään tätä ja huomenna toista.
Ainahan voi puolustautua, että se olikin huumoria tai metaforaa, jota tyhmät ei ymmärrä.
Eteläamerikkalainen proosa on keskittynyt paljon maaseudun, pikkukylien ja köyhien elämän kartoitukseen, jossa ihmeet ja usko niihin ovat korvanneet materialismin ja edistyksen tuoman onnellisuuden tunteen. Jolillekin se on kirkon ja uskonnon tuomaa lohtua ja toisille magiaa, uskoa karmaan ja kohtaloon ja joillekin taas vain kieltäytymistä ajattelemaan kovin syvällisesti syitä ja seurauksia. Me olemme taipuvaisia raskasmielisyyteen; latino on vastakohtamme: heillä on luonnollinen taipumus kevytmielisyyteen. Elämä on yhtä rumbaa, kunnes se on sitten ohi, oman käden kautta kuten Andrés Caicedolla joka koki itsensä väärään aikaan, väärässä paikassa tapahtuneeksi ihmiseksi: "minulla ei ole mitään mahdollisuutta jatkaa elämääni tällaisessa muodossa."
Sinulla on ongelma
Kirjojen nimien takaa voi löytyä mitä kiehtovampia tarinoita,
tekee mieli kurkistaa esimerkiksi seuraavia
Luis Sepulveda: Vanha mies joka luki rakkausromaaneja
Roberto Bolano: Chileläinen yösoitto
Jorge Amado: Dona Flor ja hänen kaksi aviomiestään,
Pedro Juan Gutierrez: Likainen Havanna-trilogia (kertoo mistä ?
mahdollisuuksia on paljon....)
Manuel Puig. Särkyneen sydämen tango
Linkki Gutierrez'in kirjaan Likainen Havanna
https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074123455/Selviytyja sosialismin jattomaalla
Kiinnostava
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno:ateos_7658
Erikoinen,
aiheena ahneus, ekologia, kunnioitus, luonnonsuojelu, vanheneminen, yhteiskunnallinen muutos
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno:ateos_4250
Sepulvedan kirja voi olla nyt ajankohtaisempi (Amazonas ja alkuperäiskansat) kuin ilmestyessään ?
Sepulvedan 30 vuotta sitten ilmestyneen kirjan voisi vertailun vuoksi lukea.
Bolsonaron aikana ongelmat ovat pahentuneet, vieläkö muuten metsiä poltetaan ?
https://www.google.com/search?q=Sademetsä intiaanit ongelmat&sa=X&ved=2ahUKEwjKzvSQk7jxAhWqlYsKHX9-A9AQ1QJ6BAgFEAE&biw=1263&bih=643
Linkki ei johda artikkeliin sademetsistä ja alkuperäiskansoista jne.
mutta aihehan on tuttu lukevalle ihmiselle.
Minä en lue paljon kirjoja enää.
Paperilta ainakaan.
Ensinäkin:
John P.Marquand
Vilpittömästi teidän.
Toiseksikin sitä laadukasta sota-kirjaa:
Wolf H. Halsti
Talvisodan päiväkirja.
H.
Tuliko iltahoitajat töihin ja päästivät koneelle?
"Anonyymi"
Eivät ainakaan täällä.
H.
Argentiinalaisen Manuel Puigin parhaat kirjat eivät ole tainneet löytää suomentajaa. "Pubis angelical" (Enkelin pubis) ja "El beso de la mujer araña" (Hämähäkkinaisen suudelma) mielestäni aivan kärkeä. Hämähäkkinaisen suudelmasta tehtiin 80-luvulla leffa:
"Hämähäkkinaisen suudelma (Kiss of the Spider Woman) on yhdysvaltalais-brasilialainen draamaelokuva vuodelta 1985. Se kertoo kahdesta miehestä, jotka 1970-luvulla sotilasjuntan aikana ovat joutuneet argentiinalaiseen vankilaan ja oppivat kunnioittamaan toisiaan. Toinen on poliittinen vanki, ja toinen on vankilassa homoseksuaalisuutensa takia.
Elokuvan on ohjannut Hector Babenco, ja se perustuu Manuel Puigin romaaniin Hämähäkkinaisen suudelma. Sen pääosissa ovat William Hurt, Raúl Juliá ja Sonia Braga.
Hämähäkkinaisen suudelman tarinaa voidaan kuvata sanoin "elokuva elokuvassa". Hurt kertoo Juliálle episodimaisesti saksalaisen toisen maailmansodan aikana tehdyn elokuvan "Hämähäkkinaisen suudelma" juonta. Toisin kuin useimmissa muissa sisäisissä kertomuksissa, tässä ei ole väliä, miten elokuva elokuvassa päättyy. Tärkeämpi juoni keskittyy vankien elämään.
Hurt sai elokuvasta parhaan miespääosan Oscarin, ja elokuva oli ehdolla myös muun muassa parhaasta elokuvasta. Lisäksi Hurt sai roolityöstään BAFTAn ja Cannesin elokuvajuhlilla parhaan näyttelijän palkinnon [2].
The New York Timesin kriitikot valitsivat Hämähäkkinaisen suudelman vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[3]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hämähäkkinaisen_suudelma
Toinen etappi Ranskan ympätiajossa päättyi äsken
ainakin 5 kolumbialaista 30 parhaan joukossa
Tähän hämähäkkijuttuun on nyt pakko soittaa Olavi Virta Arana de la Noche Sauvo Puhtilan huippusanoitus Yön hämähäkki
https://youtu.be/6jLAXhBVPQo
Kiva stoori, kiitos Paloma01
Kolumbialaiset ovat kunnostautuneet jo pitkään pyöräilijöinä, etenkin Ranskan mutta myös Italian ja Espanjan ympäriajoissa. "Los escarabajos" (koppakuoriaiset) ovat erityisen hyviä vuoristo-osuuksilla. Heillä on hyvä harjoittelumaasto siellä. Calin ja Buenaventuran välillä kiipeää tuon tuostakin letka kilpapyöräilijöitä yli Andien läntisen kordilleran ja sitten takaisin. Edesmennyt mieheni harrasti myös kilpapyöräilyä yliopistoaikoinaan.
Hellekelit jatkuvat , brittiläisessä Columbiassa yli 46 Celsiusta.
Olet toisessa maanosassa, Kanadan provinssissa, miten se liittyy aloitukseen ?
Joo ne muutti sinne ja kirjoitti sen kirjan Limu-ukko ja 46 Celsiusta
Hombre con gaseosa y los 46 Celsius
Suomalainen kirjallisuus on puutteellista kun kyse on venäläisten sotarikoksista Suomessa. Kun Hyrsylän mutkan suomalaisia vietiin oleellisesti keskitysleiriin Venäjälle, oli talvi ja lapset jäätyivät, ne heitettiin susille
https://www.seiska.fi/kotimaa/aira-samulin-tiedostaa-ikansa-valmistauduin-jo-kuolemaan/1160857
Stalin ja Hrushtshev Venäjän tunnetuimmista johtajista ovat sotarikollisia jotka olisi pitäny hirttää jos joku hirtetään, tietysti muitakin on sadoittain Venäjän johdossa
Kolumbiasta Brittiläiseen Kolumbiaan ja sitten Venäjälle.
Ainakin maantieteellisesti kovin rönsyilevä ketju.
Tuo viimeinen kommentti olisi ehkä tarvinnut oman aloituksen.
ja kirjallisuudesta polkupyöräilyyn......
:)
Näinhän se täällä menee, mutta on yksi yhteinen nimittäjä: Kolumbia
- - - huokaus - - -
Hyvin löydetty, jos kaikelle löytää yhteisen nimittäjän.
Stalin, Hrushtshev Seiska ja Aira Samulin ja Kolumbia.
Sellainen on että suomalaiset osaa kolumbiaa ja tietää että intiaaneja
kohdellaan /-tiin karseasti
Intiaanit ei osaa suomea ja luulee että suomalaiset oli mukana siinä kiusauksessa
eikä niitä kiinnosta
Eihän tästä mitään tulekaan yhteisymmärryksestä
:)
en löytänyt mitään yhteistä.
Mutta persuja ja maahanmuuttajia ei ole vielä käsitelty.
Suomessa ei espanja ole mikään suuri kieli, sehän on selvää. Mutta suurempi kuitenkin kuin suomi Kolumbiassa.
Suomalaiset noin keskimäärin (oman kokemukseni perusteella) tietävät hyvin vähän Kolumbiasta ja sekin mitä ne tietävät on väärää tietoa tai vaikka oikeaakin, pelkästään negatiivista. Uutiskynnys on 15-25 kuollutta ja jos on tapahtunut jotain niin voi olla että siitä kerrotaan uutisissa, mutta tapahtumaa ei seurata jälkeenpäin.
Tästä syystä kirjoitin kirjani 12 vuodestani Kolumbiassa, koska halusin antaa monipuolisemman, aidomman ja monivivahteisemman kuvan maasta.
Jos Suomessa tiedetään vähän Kolumbiasta, niin Kolumbiassa tiedetään aivan yhtä vähän Suomesta. Ja heitä kiinnostaa aivan yhtä vähän mitä suomalaiset ajattelevat heistä. Heillä on omat prioriteettinsa.
Miksi pitäisikään kiinnostua jostain kehitysmaasta siksi, että joku pohjoismainen nainen seikkailullaan jumittui sinne naimisiin?
Ploma tämä viimeinen kpl ei ollenkaan pidä paikkaansa ihan sen takia että latinoyliopistot ovat surkeita
Suomessa on yleistieto ihan hyvä
Et voi tietenkään omista asiantuntijalähtökohdistasi voi arvioida suomalaista latinotuntemusta siihen nähden vähäistä
Englanti ja Saksa ovat ( sukulais)maita joita suomalaisten PITÄISI tuntea enemmän
Jos lapsesi ja sinä ette olisi eläneet USAssa heillä olisi kamala tilanne espanjankielisinä, niin vähän mahdollisuuksia opiskella
Ei edes alkuperäistä oppikirjamateriaalia, kylläkin paljon käännettynä
Eli nuorelle espanjasta on myös haittaa esim. hollantibelgialaiseen verrattuna
joka puhuu englantia, saksaa ja ranskaa sujuvasti ja näillä löytyy oppimateriaalia alkuperäisenä
Aika vahvasti sanottu, että aidomman, monipuolisemman ja monivivahteisemman.
Maailmassa on monia maita ja kaikkia ei tarvitse tuntea eli naurettavaa sinulta nyt verrata näitä kahden maan kansalaisten tuntemuksia.
Jopa kerroit suuren asian Kolumbialaisista, että heillä on oikein omat prioriteettinsa.
Kyllä se tavoite on kahmia etuja ja avustuksia rikkailta mailta, tehdä huumekauppaa ja tuhota ihmisten elämä orjuuttamalla huumeisiin. Piti vaan laittomuus, moraalittomuus ja oman edun häikäilemätön tavoittelu naamioida prioriteetiksi.
Tuollaista skeidaa voi puhua vain ihminen jolla ei ole mitään käsitystä asiasta.
Eipäs revitä sanoja ja lauseita pois asiayhteyksistä. Täämä oli vastauksena anonyymille joka oli sitä mieltä että Suomessa kyllä tiedetään intiaaneista mutta että intiaanit ei tiedä Suomesta.
Kolumbian prioriteetit ovat suurelta osin samat kuin kaikkien muidenkin tällä maapallolla asuvien ihmisten; hyvin samat kuin suomalaisten tai ruotsalaisten. Ne "omat" prioriteetit, joiden kanssa he kamppailevat ovat yhteiskuntarauha, suuret tuloerot, pandemian suuri levinneisyys ja katuprotestit huonoa hallitusta vastaan. Aina välillä onkin sitten muitakin prioriteetteja kuten maanvyöryt, hurrikaanit, koleraepidemia, aseistetut sissit vuorilla, el Niño tai La Niña tai venezuelalaiset pakolaiset joita tulee yli rajan ja joita pitäisi auttaa kunrahat ei riitä omiensakaan auttamiseen.
En väitä ollenkaan etteikö Suomessa olisi ihmisiä jotka tietävät Kolumbiasta, mutta heitä on vähän ja harvassa. Toimittaja joka tekee reportaasin Kolumbiasta muutaman päivän vierailun ja muutaman haastattelun perusteella ei ole ekspertti. Hän ontekemässä skuuppia lehdelleen.
Pitkäaikainen asuminen maassa, siinä kulttuurissa ja sen yhteiskunnan ehdoilla, opiskelu ja maan tapahtumien tarkka seuraaminen tekee minusta yhden niistä harvoista suomalaisista jotka todella tuntevat maan olot ja elämän ruohonjuuritasolla.
Ei kaikkia maita tarvitse tuntea, mutta se mikä on naurettavaa on suoltaa julkisesti mielipiteitä ja olettamuksia asioista (maista, kansoista, kulttuureista) joista ei tiedä hölynpölyäkään. Se se vasta on naurettavaa tai siis suorastaan pateettista.
Sanoin että puhun vain omasta kokemuksestani. Olen törmännyt Suomessa vain täydellisiin ignoramuksiin, mitä tulee Kolumbiaan ja sen maan historiaan, kulttuuriin jne. Ainoa asia mitä useimmat suomalaiset ja monet muut eurooppalaiset tietävät on kokaiini, kartellit, Pablo Escobar ja Juan Valdez. (Joka on muuten kuubalainen). En tiedä miten hyvät yleistiedot keskivertosuomalaisella on yleensäkään Euroopan ulkopuolisista maista, mutta kun olin koulussa Suomessa niin kyllä se ei-eurooppalainen maantiede ja historia käsiteltiin aika nopeasti ja ymmärrettävistä syistä ei siihen syvennytty. Opiskelin aikuisen Latinalaisen Amerikan historiaa kaksi lukukautta collegessa USA:ssa täydentääkseni omaa vajaavaista tietoani.
En ymmärrä mitä tarkoitat että lapsilleni oli hyötyä (ja minulle myös ) siitä että asuimme USA:ssa. Ruotsiin muuton jälkeen lapseni oppivat nopeasti ruotsin ja ainoastaan ensimmäisten kahden vuoden aikana heille oli etua englanninkielen taidosta, joka nosti heidän statusta koulutovereiden silmissä ja helpotti kommunikointia siinä vaiheessa kun ruotsi ei ollut aivan vielä hallussa. Siinä mielessä heidän tilanteensa oli parempi kuin että he olisivat tulleet jostain Turkista tai Afganistanista tai vaikkapa Espanjasta.
Aivan niin, sinähän tiedät kyseisestä maasta enemmän, kun syntyperäinen Kolumbialainen.
Koska ja missä olen sellaista väittänyt?
Tällä palstalla.
Niin siis et ymmärrä. Englannin osaaminen on tärkeää ja vaikka espanja on laajasti puhuttu se on nuorelle surkea opiskelukieli
ja saksa ja ranska on paljon tärkeämpää Ruotsissa ja Euroopassa ja muuallakin
opiskelijoille kuin espanja
KYSYMYS SUOMALAISILLE (sanon etelä-Amerikka vaikka siis tarkoitan latinoita)
Mitkä espanjaa puhuvat valtiot ovat sivistyneimpiä maailmassa ESPANJAN jälkeen
niitä on noin kaksi kummastakin piste
jos tiedä miksi sivistyneitä piste lisää, näin saat maksimin 4
Valtiot ovat etelä-Amerikassa laajasti ymmärrettynä ei siis Filipiinit tms. ja kysymys tulee siksi, että monet suomalaiset luulevat etelä-Amerikkaa yhtenäiseksi blokiksi
vaikka siellä on jopa sivistystä ja ero on huikaiseva
Se voi olla tottakin, jollain tasolla, esim. mitä tulee historiaan, kirjallisuuteen, maantieteeseen jne. Minulla on ollut etuoikeus opiskella niitä asioita paljon enemmän kuinesim. jollain maassa syntyneellä joka on käynyt vainmuutaman luokan alakoulua.
Mutta kukaan ei tiedä yhtä paljoa Kolumbiasta kuin se joka on on siellä syntynyt, siellä kasvanut, siellä koulua käynyt. Se on vain erilaista tietoisuutta.
Miksi helkatissa pitäis Suomessa tietää Kolumbiasta jotain ylimääräistä? Ei kuulu meille sen takapajulan asiat. Tuskin olivat sinustakaan mitenkään innoissaan.
Mene. jonnekkin Kolumbia palstalle vaahtoamaan. Onko se niin hienoa kun on ollut naimisissa kehitysmaalaisen kanssa?
Ei tarvitsekaan, mutta sitten voi pitää suunsa sievästi supussa, kun puhutaan Kolumbiasta. Ei omaa tietämättömyyttään ja kumallisia uskomuksiaan tarvitse levittää. Riittää kun on hiljaa ja ei sano mitään , vaan toteaa nöyrästi ettei tiedä mitään. Ja jos kiinnostaa niin voi kuunnella mitä siellä asuneilla on kerrottavaa, siis oikeaa tietoa.
Ketkä ei olleet minusta innoissaan?
Kolumbialaiset olivat minusta hyvin innoissaan.
Eikös perussuomalaisille, rasisteille ja etnonationalistisille kiihkoilijoille ole omat fooruminsa?
Ihanko erillaista tietoisuutta?
Sanot tuntevasi ihan ruohonjuuritasolla? Montako kertaa sinut ryöstettiin siellä ruohonjuuritasolla?
Pari taskuvarkautta, yksi keskikaupungilla ja toinen täydessä bussissa. Yksi murtovarkaus. Ei yhtään ryöstöä.
Kerran minut pysäytettiin ostoskadulla ja kysyttiin oliko kaulassani riippuva paraatiisilintu kultaa. Vastasin että ei, hopeaa vain, niin ei siitä sitten sen enempää.
Mutta tällaista pientä voi tapahtua melkeinmissä tahansa. Jopa Suomessa :)
"Mutta tällaista pientä voi tapahtua melkeinmissä tahansa. Jopa Suomessa :)"
ei ollut tuosta kysymys
"Ei tarvitsekaan, mutta sitten voi pitää suunsa sievästi supussa, kun puhutaan Kolumbiasta.
Ei omaa tietämättömyyttään ja kumallisia uskomuksiaan tarvitse levittää. Riittää kun on hiljaa ja ei sano mitään , vaan toteaa nöyrästi ettei tiedä mitään. Ja jos kiinnostaa niin voi kuunnella mitä siellä asuneilla on kerrottavaa, siis oikeaa tietoa."
Hohhoijaa taas. Kuka sinä olet kenellekään suosittelemaan/ehdottamaan TÄLLÄ YLEISELLÄ JA KAIKILLE AVOIMELLA KESKUSTELUPALSTALLA, että hän voisi "pitää suunsa sievästi supussa, kun puhutaan Kolumbiasta."?! Asia on tietenkin niin, että kuka tahansa saa täällä "puhua" melkein mistä tahansa, siis myös Kolumbiasta. Ja toisaalta kenen tahansa, myös sinun ja varsinkin ehkä juuri sinun, kannattaisi joskus "pitää suu sievästi supussa" (huoh) vaikka sana "Kolumbia" tai jotain läheltä liippaavaa silmiisi osuisikin...
" Ei omaa tietämättömyyttään ja kummallisia uskomuksiaan tarvitse levittää."
Ehkä joidenkin "tarvitsee"? Varmasti joillakin on suorastaan pakonomainen tarve levittää täällä "kummallisia uskomuksiaan", päätellen siitä että kerta toisensa jälkeen ja vuodesta toiseen niin tekevät.
Lähtökohtaisesti keskustelupalstalle ei tietenkään tulla pitämään suuta supussa. Typerää ehdottaakaan sellaista ja aivan erityisen typerältää on peräänkuuluttaa kanssakirjoittajilta nöyrää täydellisen Kolumbia-tietämättömyytensä tunnustamista ja neuvoa heitä kuuntelemaan siellä joskus asuneita saadakseen "oikeaa tietoa".
Jokainen voi kirjoittaa ajatuksiaan ja mielipiteitään asioista vaikka ei niistä niin kovin paljon tietäisikään. Ja Kolumbia muuten on suuri ja monimuotoinen maa, siellä asuneilla yksilöillä on paitsi yhteistä "oikeaa tietoa" Kolumbiasta myös jokaiselle siinä omassa paikallisessa elinympäristössään tai maata pitkin ja poikin esim. tutkijana ja 'luontoihmisenä' reissatessaan karttunutta yksilöllistä "oikeaa tietoa".
Bessie
Ei pidä tietää, mutta ei mikään tieto ole pahasta. Kaikki laajentaa yleissivistystä.
Mikä on sanan mercedes "mytologia" ?
kysyy Mercedes Benzo
Etymologiaa kyselet.
Jospa se tulee latinansta , kuten mercy, merced jne. Armo.
En viitsinyt guuglata
Nyt keittään kaurapuuroa.
Juuri näin eikä kukaan kiistä mielenkiintoisia tietojasi latinoista
se on vain se että jotkut eivät halua oppia enää mitään
ja jatkvat jankuttavaa kinaamista jostain pikkuasiasta
se on jako maailmassa yleensäkin
Harvoin on mahdollista edes vähän keskustella henkilön kanssa joka lukee
muutakin kuin suomalaisten päivälehtien otsikoita täällä
minulla on lähes absoluuttinen kasvotunniste
https://www.cbsnews.com/news/london-police-using-200-super-recognizers-what-makes-them-super/
Tiedän että Mercedes auton nimi tulee naisesta joka on kopio rouva Koivistosta
siis minun mielestäni Koivisto on tässä
https://suomenkuvalehti.fi/rouva-koiviston-paivakirja/wp-content/uploads/sites/46/2019/02/tellervo_koivisto_1970.jpg
Yhtä espanjalaista sarjaa katsellessa on tullut mieleen miettiä asiaa. Siinä Mercedes on naisen etunimi. Ajattelin, että sinähän tiedät lonkalta sen etymologiaa, koska puhut ja tunnet niin hyvin espanjan kieltä.
Mercedes Benzo
Mercedes on yleinen naisennimi Espanjassa ja myös Latinalaisessa Amerikassa.
niin sitten on nämä onnettomat runsaat naiset joiden etunimi on pylväs
https://es.wikipedia.org/wiki/Virgen_del_Pilar
Onko linkitys sinun mielestä keskustelua?
Kyllä linkkien liittäminen tekstiin lisää sen asiapitoisuutta ja mielenkiintoisuutta. Mutta luonnollisestikin linkkien on oltava asiaankuuluvia ja niillä on oltava oma tarkoituksensa valottaa ja laajentaa asiapitoisuutta tai tuoda uusia näkökulmia keskustelun aiheeseen.
Ai se olikin sinun puskaviestisi.
Miten linkittäjillä mahtanee sujua live-keskustelu?
Ei ollut.
Halusin vain sanoa mielipiteeni asiasta.
Linkit on hyviä. Niissä on taustoja asiasta. Linkit on palvelus lukijalle.
Ei tarvitse itse alkaa etsiä asiaanliittyvää tietoa.
Pitääkin ottaa linkit mukaan, kun menen tänään tapaamaan ystäviäni.
Varmaan pitäneen laittaa ne reppuun. :)
Et sitten pysty erottamaan live-kommunikointia virtuaalisesta?
Ethän tarvitse muuta kuin älypuhelimesi ja linkit ovat aina mukanasi. Ei siihen tarvitse edes reppua. Minulle riittää pikkuruinen pussukka joka on aina mukanani. (Kuvassakin näkyy sen remmi)
Oletko tosikko? Mites se ”kieli poskella” tai peräti metafora.
En ole niin moukka, että ystävieni seurassa räpläisin puhelintani.
Ymmärrän toki, että toisille nettimaailma on elämää suurempi juttu...
Linkittäjällä ajatus on elastista, joustavaa.
Espanjan alkeet näyttävät aika helpolta jos on pohjaksi vähän jotain kielen aikeita aikaisemmin lukenut.
Vilkaisin yhtä palstaa, jossa luki Marina toma sus vitaminas diariamente.
Arvatenkin se tarkoittaa Marina ottaa vitamiininsa päivittäin ?
Tai jotain sinne päin.
Espanja ei ole mitenkään vaikea kieli oppia puhumaan kohtalaisen ymmärrettävästi ja meille suomalaisille on etua siitä että kieli on etupäässä foneettinen elikkä kirjaimilla on sama foneettinen arvo/ ääntämisasu lähes joka sanassa. Muutamat konsonantit, kuten h, j, ch, z saattavat aiheuttaa kommelluksia, ja vokaalien painotus (joka ei kuitenkaan juurikaan pidennä niiden lausumista) voi olla hankala. Monet tekevät virheen venyttämälla painotettua vokaalia kunnes se muistuttaa suomenkielen kaksoisvokaalia ; espanjankielen puherytmi on melkein aina nopea ja vokaalit hyvin lyhyitä ja napakoita. On myös murteita, jotka ovat laahaavia ja nuotillisia, mutta perussääntö on nopea puherytmi, etenkin suomenkieleenverrattuna.
Ploma opettaa teille espanjaa saatte hyödyn ja huvin
Juuri niin kuin hän sanoo, kielessä ei ole kynnystä
Vaikeudet tulevat vasta kun luetta Marquezin matalakulttuuria ja sitten
korkeakulttuurissa
Kieleen kuuluu kulttuuri jonka Ploma tuo hyvin esille oheistuotteena
Se ärsyttää niitä, jotka eivät ymmärrä kielenopiskelun ideaa ja väärinkäsitystä
tukee kielivapauden puuttuminen Suomessa eli on vain pakkoruotsi ja englanti - Suomen kielipaletti on harhaanjohtaja suomalaiselle, englanti levällään ympäri maailmaa sekavakulttuuria ja pakkoruotsi lokaalista muumiruotsia, rantaruotsia, jossa ei ole kulttuuria, jotain nurkkasuomen hailia happamia
Espanjaksi
arenque fermentado
hapansilakka
Ehkä aloituksen kirja ei ole mitään "Elämää suurempaa", mutta odottelen sitä ihan mielenkiinnolla, näkee sitten kun sen kirjastosta joskus saa, onkohan se novellikokoelma tai sarja erillisiä kertomuksia Kolumbiasta.
Tilasin kirjan "Sade piiskaa asfalttia" Prismasta. Se tuli juuri. Siinä näyttää olevan 14 kertomusta/novellia "maaseudun ja kaupungin juurettomien ihmisten kohtaloista" (takakannen mukaan).
Kirjassa on kirjailija ja professori Marta Orriantian lyhyt esipuhe, jossa hän pohtii
kuka on kirjailija. Kuka voi kutsua itseään kirjailijaksi.
Seuraavana on "Suomentajan (lyhyt) alkusoitto".
Suomentaja on Einari Aaltonen, joka kuvaa kirjaa kolumbialaisittain maustetuksi
novellisovitukseksi rocknobelisti Bob Dylanin kappaleesta
"A Hard Rain's A-Gonna Fall"
ja jonka mielestä kirjan tunnelmia sopisi säestämään vaikka Los Diablitos-yhtyeen vallenato "Los caminos de la vida"
(Elämän tiet)
Elämän polulla/siellä on tarvottava, pysyttävä tiellä/
joka askel on ansaittava hiellä.
Huomenna on vasta tilaisuus lukea itse kirja, johon menee ehkä parisen tuntia.
Siinä on alkupuheineen 140 sivua, 14 tyhjää sivua joka novellin välissä.
PS. Mikä on vallenato ?
Tässä on Karibian salsa ja afrikkalainen nehkerimusiikki törmäyksessä
tanssimusiikki hanuri pataharjaraaputin ja kurkkupurkkirumpu joita hakataan ja tanssintaan ontuvaa salsaa
Kolumbian epävirallinen kansallislaulu on vallenato kummalinen tarina Ploma kertoo siistitty versio https://www.youtube.com/watch?v=7YgDi3J3W1c
Nyt mun on pakko linkittää youtubesta parempi versio tästä vallenatosta, itsensä jumalaisen komean Carlos Vivesin esittämänä.
https://www.youtube.com/watch?v=Nmb80HXWsFQ
Tarina ei ole kummonenkaan: klassillinen kilpalaulanta kahden paikallisen lahjakkuuden välillä, a la Väinämöinen joka laulaa suohon Joukahaisen.
Tämä on muuten paras vallenato minkä olen koskaan kuullut, mutta tuskin mikään epävirallinen kansanlaulu.
Vallenato on kansanmusiikinja modernin afrokaribialaisen musiikin fuusio ja tekstit kertovat lähes aina jonkun pienen tarinan paikkakuntalaisten elämästä: eräänlainen puskaradioefekti.
Laitetaan tähän nyt vielä yksi musiikkivideo
https://www.youtube.com/watch?v=6exx0sB_iOA
joka on kuin eräänlainen yhteenveto kolumbialaisesta matalakulttuurista, suuri konsertti rauhan edistämiseksi ennen rauhansopimuksen allekirjoittamista filmattu eri paikoissa ja jossa on pääteemana Carlos Vives ja hänen Unohduksen maa, Tierra del Olvido.
K o r j a u s: Yksi tyhjä sivu joka novellin välissä, yhteensä 13, koska novelleja on 14.
Ajatus ei helteellä kulje jos muutenkaan ......
Ps.
Kun olet lukenut kirjan palaathan asiaan ja kommentoit. Olen todella kiinnostunut.
Olen lukenut melkein loppuun Eläköön rumba (Andrés Caicedo) englanninkielisenä, mutta olen tilannut sen espanjankielisenä adlibrisistä, haluan lahjoittaa sen pojalleni; hän nimenomaan toivoi espanjankielistä koska englanti on se kieli mikä hänelle on helpoin ja tutuin ja halusi harjoittaa espanjankieltään, jonka hän hallitsee kohtuullisen hyvin puhuessaan, mutta on lukenut vähän sillä kielellä.
Päädyimme keskustelemaan senaikaisesta huumekulttuurista ja miten hänen syntymäkaupunkinsa on saanut niin paljon negatiivista huomiota siinä mielessä. Koko kirjahan on yksi pitkä trippi huumeidein ja musiikin ihannoimisessa. Tulimme yksimielisyyteen siitä miten vaarallista ja vahingollista on huumeiden käyttö ja miten suuri menetys yhteiskunnalle on kun osa yhteiskunnan lahjakkainta ja älykkäintä nuorisoa sortuu paheeseen joka keskittyy hedonistiseen itsensä ja omien nautintojensa palvontaan ja kaikki, koko heidän surullinen ja surkea elämänsä keskittyy vain omien halujen tyydyttämiseen. Siinä mielessä tarina, vaikka ei nyt aivan mestariteos olekaan ja kuvaa nuorisokulttuuria, mikä oli hyvin kapea ja pieni, on todella traaginen. Caicedo oli lahjakas kirjoittaja ja rakasti elokuvaa ja "matalakulttuuria", kirjoitti esseitä, oli yliopistolla jo 17- vuotiaana opettamassa sosiaalisen viestinnän osastolla miten järjestetään ja kootaan työpajoja "seitsemännessä taiteessa", perusti alan julkaisuja ja oli äärimmäisen verbaalisesti lahjakas,
Profesora Ploma, miten kolumbiaksi äännetään nimi Sergio ( joka siis on italiaa) rimmaako se sanan kahdeksan kanssa vai miten
Musiikkikappale voi olla vitsi la broma eli siis il scherzo, kun sinun on pakko ääntää tämä niin miten?
Ei rimmaa kahdeksan kanssa. /serhhio, kolumbian espanjaksi.
Koko ketju paloman kolumpiaa. Mikset nene muitten siinä kehitysmaassa naimisissa olleiden piireihin? Täällä mainostat vain espanjan taitojasiä.
Lo scherzo on italiaa mutta siis voit opiskella Ploman johdatuksella espanjaa
Se sopii vanhoille (esim. matkailuun) ei nuorille (esim. opiskeluun), koska englanti, saksa, ranska on paljon parempi paletti oppia jotakin
Mutta matkailu jos se pysyy pienimuotoisena turismina on globalisaation hyvä puoli
ja kauppa
mutta matujen maahantukenminen kehitysmaista on pohjasakkaa
Huomasitko aloituksen aiheen?
Minä olen asiassa, sinä menet henkilökohtaisuuksiin.
Minä kirjoitan monessa paikassa, monista asioista.
Tämä ketju nyt sattuu olemaan kolumbialaisesta kirjallisuudesta, joten koeta kestää. Tai mene jonnekin muualle.
Luin loppuun yhtä soittoa Sade piiskaa asfalttia-kirjan.
Koska kertomukset lomittuvat toisiinsa ja hyvä kirjoittaja haastaa lukijassa muutakin
kuin huonon muistin, paras tapa itselleni oli lukea se yhteen syssyyn.
Haluaisin sanoa kirjasta paljonkin, mutta en haluaisi ennakkoon vaikuttaa kenenkään lukukokemukseen.
Tässä vaiheessa totean:
Vähemmän on enemmän ja se koskee kertomisen tyyliä.
Kaikin puolin varsin erikoinen pieni teos, "kokoaan suurempi",
kun sisäistää sen, mitä ei kerrottu sanoin eli kirjan varsinaisen ytimen.
Perinteistä kerrontaa odottava lukija saattaa pettyä.
Itse pidän kirjailijasta, joka luottaa lukijaan.
Ei selitä.
Tilasin juuri kirjan adlibrikseltä, tulee parin viikon sisällä
Voimme verrata käsitystämme siitä mikä on kirjan ydin kunhan olen lukenut sen itse.
Harvinaista, kaunokirjallisuuden kysytyimmät kirjat ovat kaksi novellikokoelmaa.
Kaksi eniten uusia varauksia saanutta kirjaa kesäkuun lopulla Helmet-kirjastossa
ovat
1. Emma Cline:Daddy
https://otava.fi/kirjat/daddy/
2. Sergio Aurgusto Sanchez: Sade piiskaa asfalttia
"Tummia syövereitä, väkivaltaa. Daddy kuvaa hetkiä, jolloin tavanomainen järkkyy, päivittäinen arki pettää ja paljastaa pinnan alla piilevän kieroutuneisuuden ja väkivallan".
Voi olla erittäin hyvä kirja, mutta aiheet ovat raskaita. Ahdistaisi lukea
väkivallasta ja kieroutuneisuudesta ym. Sitä on ja näkee kaikkialla liikaakin.
Kolumbian helmi
Entinen rahoitusneuvoja jne sittemmin Kolumbian Santa Martan retriittiguru
https://www.youtube.com/watch?v=OOp6pBJoJTo
on nykyisin hyvin seksuaalinen vaikka omistaa vakiomiehiä mutta erityisesti on alastonuimari https://www.seiska.fi/kotimaa/kirsi-salo-osallistui-alastomana-festareille-ja-julkaisi-paljonkertovat-kuvat-olisitte
Onkohan Kirsi tutustunut Sanchezin kirjaan "Sade piiskaa asfalttia" tai maan sisäisten pakolaisten ja venezuelalaisen siirtoväen elämään? Olisi kiinnostavaa tietää mitä hän ajattelee yhteiskuntaa koskevista asioista.
Ayahuascarituaalit (Yagé) ovat myös hyvin terapeuttisia ja puhdistavia, kuulemma. Tiedän jonkun joka voisi toimia oppaana .
https://psychotravels.co/
Voi ei…,,
Miksi tämän Kirsi Salon pitäisi lukea tuo kirja tai tutustua siirtoväen elämään?
Josko hän elää vuotta 2021?
Vuonna 2021 Kolumbiassa on yli neljä miljoonaa oman maan kansalaista jotka olivat joutuneet pakenemaan kotoaan ja tämän vuoden aikana 2021 odotetaan neljää miljoonaa venezuelaista pakolaista, ennestään maassa olevien lähes kahden miljoonan venezuelalaisen irtoväen lisäksi. Kolumbiassa naapurimaankansalaiset saavat elää ja liikkua vapaasti ja he eivät yleensä asu leireissä, (rajalla on vastaanottoleirejä, joista he ovat vapaita lähtemään koska haluavat) vaan heitä näkee etenkin pohjois-ja koilisosassa maata kaduilla lähes kaikialla. Monet heistä tekevät tilapäistöitä ja osa on laillistanut siirtolaisstatuksensa ja löytänyt paikkansa, mutta ennen kuin he voivat saada esim tervydenhoitoa, covid19-rokotetta jne heidän asemansa tulisi laillistaa. Kolumbialaiset ja venezuelaiset pitävät toisiaan veljeskansoina ja vaikka kitkaa syntyykin, niin valtaosa väestöstä suhtautuu positiivisesti heidän siellä oloonsa. Valtaosa heistä on ns. ekonomisia pakolaisia.
Kirsia suuremmat kansainväliset tähdet, mm. Angelina Jolie ovat tutustuneet Kolumbian pakolaistilanteeseen hyväntahdon lähettiläinä.
https://www.looktothestars.org/news/19073-angelina-jolie-visits-colombia-with-unhcr
En ole tiennytkään, että tuo Kirsi Salo on joku tähti? En tosi tiedä julkimoista muutenkaan mitään.
Miten tämä sinun sepustuksesi, kera Angelina Jolie liittyy nyt tähän henkilöön, josta täällä on "puhe". Etkö hyväksy sitä, että hän elelee Kolumbiassa?
( tuollaiset hyväntahdon lähettiläät hakevat vain mainosta itselleen. Ei he voi mitään jonkun maan tilanteelle)
Katsoin Kirsin youtube-klipin ja oli kauniita maisemia. Tuli ihan ikävä. Ei minulla mitään sitä vastaan että hän vie varakkaita suomalaisdaameja sinne meditoimaan viidakkoon ja he saavat varmaan mielenkiintoisia ja upeita elämyksiä. Antaa mahdollisesti työtä joillekin paikallisille. Luin aikaisemmin jonkun artikkelin tämän saman henkilön avokadofarmista jossa työntekijät varastivat hänen hedelmäpuunsa tyhjiksi ja myivät niitä röykkiöinä kylätien varrella, kun K. oli itse Suomessa. Hänelle kerrottiinvain että kova kuivuus on vienyt kaikki avokadot.
Mietin vain kuinka on mahdollista ja onko se lainkaan mahdollista pohjoismaiselle naiselle asua ja pitää jonkinlaista bisnestä Kolumbian maaseudulla, elää jonkinlaisessa kuplassa ja olla näkemättä mitä ympärillä tapahtuu.
(Hyväntahdon lähettiläät levittävät ja tuovat suuren yleisön tietouteen maailman eri nurkkien epäkohdat ja heidän pr-arvonsa on näyttävä. Vähän kuin elokapinalliset. Asia on tärkeä ja he lainaavat omaa valovoimaansa sen esille tuomiseksi.)
Se mitä hän näkee tai ei näe, niin sitä tuskin sinä tiedät.
Miksi ihmeessä haluat vain riidellä kanssani?
Tämähän on vain spekulointia. Mistä kukaan tietää mitä joku toinen tietää tai edes mikä ketään kiinnostaa? Ellei se nyt tule keskusteluista tai tässä tapauksessa, haastatteluista, ilmi?
Jos asia ei kiinnosta, niin älä turhaan jatka.
"Mietin vain kuinka on mahdollista ja onko se lainkaan mahdollista pohjoismaiselle naiselle asua ja pitää jonkinlaista bisnestä Kolumbian maaseudulla, elää jonkinlaisessa kuplassa ja olla näkemättä mitä ympärillä tapahtuu."
Kun kyseenalaistan sinun kirjoituksesi, niin sinä näet siinä riidan. Miksi?
Et hyväksy eriävää kommenttia sinun tekstiisi, vaan toteat "älä jatka".
Mikäli et ole vielä ymmärtänyt, niin tämä on avoin keskustelupalsta ja sinulla EI ole oikeutta täällä määräillä, vaikka ei sinun kanssasi ole samaa mieltä jostakin asiasta.
Olen tottunut live-elämässä siihen, että eriävän mielipiteen saa sanoa, mutta näyttää siltä, että näillä palstoilla on muutama "omistaja".
Tämä olkoon tässä.
Kyllä minun kirjoituksiani saa kyseenalaistaa ja olla eri mieltäkin, sehän on selvää. Keskustelupalstan "sielu" on juuri eriävissä mielipiteissä.
Luultavimmin koen vain sinun tapasi sanoa mielipiteesi riidanhaluisena, haastavana ja suorastaan hieman vihamielisenä.
Tuo esille asioita jotka vahvistavat omaa mielipidettäsi keskustelussa olevasta aiheesta.
Tai sitten parempi ettemme jatka lainkaan.
"Ei tarvitsekaan, mutta sitten voi pitää suunsa sievästi supussa, kun puhutaan Kolumbiasta. Ei omaa tietämättömyyttään ja kumallisia uskomuksiaan tarvitse levittää. Riittää kun on hiljaa ja ei sano mitään , vaan toteaa nöyrästi ettei tiedä mitään."
Njaa .... hm ..... oliko sinulla kirjoista mitään sanomista . . . . . ?
Eikö kaikilla ole oikeutta rönsyillä ketjuissa?
Kyllä rönsyilla saa, mutta on hyvä että rönsyt jotenkuten liittyvät aiheeseen. Ei kirjoittajiin.
***
Katsoin muuten uudelleen tuon Kirsi Salon mainosvideon, kirjaa odotellessani. (Saan sen ensi viikolla).
"Löydän Kolumbiassa syvän sisäisen rauhan" sanoo elintapaguru. Kulissit ovat komeat ja viidakon äänet vielä syventävät kokemusta, terveellinen aamiainen oli katettu rouville, pelkkiä tropiikin hedelmiä ja maisemien silmää hivelevä kauneus toi paljon muistoja ja ajatuksia mieleen.
Henkilökohtaisesti, Kolumbia toi minulle enemmän kysymyksiä kuin vastauksia ja olin liian kiireinen pitempiin meditaatiosessioihin siellä, mutta piknikit purojen varsilla ja vuorten rinteillä olivat aistien lepoa suurkaupungin hälinästä.
Voisitko nyt ystävällisesti kertoa, kuka/mikä on se taho, joka on antanut sinulle luvan täällä
komennella ja ohjeistaa muita kirjoittajia.
Tässäkin ketjussa käsket kirjoittajia laittamaan suun suppuun, menemään muualle ym.
Ikävää että ystävälliset ehdotukseni ja toivomukseni koetaan "komenteluksi ja ohjeistukseksi".
Sananlaskukin sanoo että "tietämättömyys on röyhkeää" ja vaikka en ole samaa mieltä ja tietämättömyys on yleensä vain tiedon puutetta, asia jota voi korjata ja paikata, niin vaikeneminen on usein kultaa, puhuminen hopeaa, etenkin jos tiedot asiasta josta puhutaan ovat vähäiset tai olemattomat.
Kuka on antanut minulle luvan ohjeistaa tai suositella kannattaako jatkaa keskustelua, jos vastapuoli ei ole samalla lähtöviivalla tai ei halua sisäistää saamiansa tietoja? Tarvitsenko siihen luvan joltaikin taholta?
K Salo oli hyvä toimittaja/juontaja telesisiossa, jossain välissä löysi sisäisen tantransa, villiintyi parittelun variaatioista, mennäkseen Kolumbiaan avocadoja kasvattamaan, joutuen paikallisten höynäyttämäksi.
Sinä ehdotat, toivot, käsket poistumaan, laittamaan suuta suppuun.....Miksi yrität tehdä palstasta sinun palstaa? Eikös silloin kannattaisi perustaa ihan oma keskustelupalsta?
Ensisijaisesti hän työskenteli rahoitusalalla.
Varmaan hyvä toimittaja ja miellyttävän oloinen ihminen, videosta päätellen.
Kirsi joutui kyllä tyypillisen kolumbialaisen "papayakulttuurin" uhriksi. Sanonta kuuluu "Papaya encontrada, papaya partida" joka tarkoittaa että jokainen mahdollisuus hyötyä jostain tilanteesta on käytettävä hyväksi. Vaihtoehto olisi lähes rikollista.
Onko Kirsi Salo kirjoittanut kirjankin?
Vain plomalla.
Uusinta Alfa-TV:ssä tänään klo 12.00
Tapani Ruokanen haastattelee kirjailija Anneli Kantoa.
Anneli Kannolla on uskollinen ukijakuntansa. Itse en ole yhtään Anneli Kannon kirjaa lukenut, mutta hänen haastatteluaan kirjojen synnystä ynnä muusta oli kiinnostavaa kuunnella. Hän on symppiksen tuntuinen laajasti sivistynyt ihminen.
(Ruokasen haastattelut uusitaan monta kertaa viikossa eri kellonaikaan.)
"Kiinnostavin nykykirjallisuus näyttää usein tulevan Latinalaisesta Amerikasta",
kirjoittaa Silvia Hosseini arvioidessaan Suomen Kuvalehdessä Marina Enriques'in kirjaa "Mitä liekit meiltä veivät".
Novellikokoelma kuvaa argentiinalaista elämänmenoa runsaudessaan ja rujoudessaan.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/mita-liekit-meilta-veivat-9789510455296?gclid=EAIaIQobChMIoKG3wKjT8QIViwLmCh0v5AYAEAQYASABEgIl8PD_BwE
Suomentaja Sari Selander kertoo myös, että Enriquezin romaani "Yö kuuluu meille" tulee suomeksi ensi vuonna ja "Mitä liekit meiltä veivät" ansaitsee lämpimän suosituksen kaikille kauhukirjallisuuden ystäville.
Argentiinalaisen arkilämä ei toivottavasti ole sentään pelkkää kauhua vaan
fiktiotakin on mukana.
Lisää kirjavinkkejä, sekä kotimaista että ulkomaista
https://www.kirjavinkit.fi/kirjat/kaannos/
Ensimmäinen vastaantullut tuttu kirja kirjavinkkkien 205:llä sivulla
oli sivulla 3
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/vastavaitteita-rasisteille/
Too bad. Sääli. Rasistit, joitten se kannattaisi lukea, eivät koskaan tule lukemaan sitä.
Hyvää yleistietoa geeniperimästä kelle vain
Geenit ja atomit pitäisi poistaa, ne on vaarallisia ihmiselle
7.7. Huhtasaari: EU:ssa on kyse yhteisestä (kuvitellusta)edusta. Miksi kuitenkin laskun maksaa JOKA kerta suomalaiset?
On se myös heille tarkoitettu, luuletko suvakki omaavan yksinoikeuden haukkumiseen.
Persu ei pysty pysymään aiheessa. Persuilla ei ole mitään asiallista sanottavaa
ollut kirjoista, mutta alhainen luonne ja älykkyysosamäärä pakottaa tulemaan tänne jäkättämään muista aiheista. Ei oikeastaan mistään "aiheista". Persun kirjoituksissa ei ole mitään sisältöä.
Borgesin "Seitsemän iltaa" on hieno esseekokoelma.
Aha, täälläkin on moni kirja "käännetty väärin".
Niin huonoja niin huonoja on kaikki kääntäjät, voiko huonompia olla ?
"Helmetistä kopioidusta listasta kaikki kirjailijat ovat tuttuja; suomeksi en ole lukenut yhtään niistä joten en voi sanoa mielipdettäni suomennoksen laadusta"
Kysyikö joku mielipidettä "suomennoksen laadusta" henkilöltä, jonka omat tekstit
eivät anna mitään perustetta arvioida toisten kirjallisten töitten laatua ?
Kukaan ei tullut kertomaan lukeneensa kirjan, mutta ei sitä varmaan kannata lukeakaan
koska sen on kuitenkin pilannut joku kehno kääntäjä.
Olen lukenut kirjan, mutta miksi siitä mielipiteeni tänne laittaisin,
kun se on kohta todistettu "vääräksi".
Kaikkihan täällä ovat väärässä paitsi yli-ihminen.
Tunnetko tämän 10 vuotta sitten maailmanmaineeseen nousseen etelä-amerikkalaisen supertähden ?
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002547601.html
Etelä-amerikkalaisten maine ei kiiri Suomeen asti.
Mitä Aira on kirjoittanut ?
En tunne kumpaakaan, en Bolañoa enkä Airoa. En ole kuullutkaan,
mutta tunnen muutenkin vähän e-amerikkalaista kirjallisuutta,
joka on nyt melkein buumi. Entiseen verrattuna käännöksiä tulee usein
tuoreistakin kirjoista.
Latinofriikeille. Viikonloppuna alkaa Vuelta
Matkaile sohvalla läpi hispanisen kulttuurin. Selin selittää. Toimittaja. 21 päivää. On se urheiluakin, mutta ennen kaikkea matkailu- kulttuuri-maantietoa
Tulessa viikonloppuna aloittavat suosikkeina, huom. kaikkien paino alle 60 kg, mm.
Slovenia: Roglic
Espanja: Landa, Mas
Englanti Yates, Pidcock
Kolumbia: Bernal, Lopez
Ecuador: Carapaz
Suomi: Purra, ei aja pyörää vaan asiaa
Eikä Vueltaa