Moi kaikki!
Nyt tarviin sit empaattisia ja asiallisia vastauksia trollit teille on omat kirjotukset jonne voitte mennä sekoilemaan.
Eli mulla on nyt ennen opintojen alkamista ollu ihan järkyttävä ahdistus. Sain yhdestä ryhmästä tosi paljon tukea ja nämä asiat on kuulemma ihan normaaleja. Palsta ei kuitenkaan ollut suomalainen, mutta siellä sanottiin, että on niitä, jotka oppii nopeammin ja ymmärtää nopeammin ja sitten on niitä, jotka eivät heti ymmärrä ja oppii hitaammin. Nämä sanat helpottivat kovasti, mutta sai ajattelemaan ehkä vain suomessa on niin tiukka ja ahdistava koulu maailma, että tunnen oloni tämmöiseksi, Minua ahdistaa, koska olen hidas oppia, minulla on hahmotuksessa välillä vaikeuksia ja tarvitsen aikaa miettiä ja kirjoittaa aihetta. AMK alkaa kohta ja ahdistaa kovasti ryhmä työ projektit, koska en tiedä miten ymmärtäviä muut ovat. Ollaanko ammattikorkeassa oppimassa vai pitääkö siellä jo tietää kaikesta kaikki? saako siellä ihan rauhassa omaan tahtiin oppia ilman, että joutuu muiden takia hosumaan. Olen ihminen, joka menee helposti lukkoon kysymysten edessä, mutta kun saan tilaa ja kärsivällisyyttä kaikki luonnistuu. Pelkään, että ryhmässäni on arvostelevia ihmisiä, jotka ovat yli sosiaalisia ja kuvittelee itse tietävänsä kaiken kaikesta, joka tekee muista vähän hiljaisemmista heidän silmissä nollan. Ehkä minulla on jäänyt työpaikka kiusaamisesta arvet, enkä oikein vieläkään luota ihmisiin. Minun oli pakko kertoa rehellisesti ajatuksistani, vain sillä tavalla ymmärätte mitä tunnen. Pahempaahan tästä tekee sen, että haluan aloittaa polkuopinnoilla ja pelkään, että polkuopiskelijoita katsottaisiin vinoon. Pelkään siis kaikenlaista kiusaamista ja edes katsetta todella paljon. Tuntuu, että viime koulussa oli niin ilkeitä ihmisiä, että sai elämän traumat. Ryhmä töissä minut jätettiin jostain syystä ulkopuolelle joka kerta. Sai tehdä paljon töitä niiden niin sanottujen neiti täydellisyyksien kanssa, jotka kokivat minun olevan heidän alapuolella. Miten voin olla itsevarmempi ja tiukempi? Nyt saa antaa vinkkejä. Olen muiden miellyttäjä ja haluan muuttua siitä.
Nyt tarviin sit empaattisia ja asiallisia vastauksia trollit teille on omat kirjotukset jonne voitte mennä sekoilemaan.
Eli mulla on nyt ennen opintojen alkamista ollu ihan järkyttävä ahdistus. Sain yhdestä ryhmästä tosi paljon tukea ja nämä asiat on kuulemma ihan normaaleja. Palsta ei kuitenkaan ollut suomalainen, mutta siellä sanottiin, että on niitä, jotka oppii nopeammin ja ymmärtää nopeammin ja sitten on niitä, jotka eivät heti ymmärrä ja oppii hitaammin. Nämä sanat helpottivat kovasti, mutta sai ajattelemaan ehkä vain suomessa on niin tiukka ja ahdistava koulu maailma, että tunnen oloni tämmöiseksi, Minua ahdistaa, koska olen hidas oppia, minulla on hahmotuksessa välillä vaikeuksia ja tarvitsen aikaa miettiä ja kirjoittaa aihetta. AMK alkaa kohta ja ahdistaa kovasti ryhmä työ projektit, koska en tiedä miten ymmärtäviä muut ovat. Ollaanko ammattikorkeassa oppimassa vai pitääkö siellä jo tietää kaikesta kaikki? saako siellä ihan rauhassa omaan tahtiin oppia ilman, että joutuu muiden takia hosumaan. Olen ihminen, joka menee helposti lukkoon kysymysten edessä, mutta kun saan tilaa ja kärsivällisyyttä kaikki luonnistuu. Pelkään, että ryhmässäni on arvostelevia ihmisiä, jotka ovat yli sosiaalisia ja kuvittelee itse tietävänsä kaiken kaikesta, joka tekee muista vähän hiljaisemmista heidän silmissä nollan. Ehkä minulla on jäänyt työpaikka kiusaamisesta arvet, enkä oikein vieläkään luota ihmisiin. Minun oli pakko kertoa rehellisesti ajatuksistani, vain sillä tavalla ymmärätte mitä tunnen. Pahempaahan tästä tekee sen, että haluan aloittaa polkuopinnoilla ja pelkään, että polkuopiskelijoita katsottaisiin vinoon. Pelkään siis kaikenlaista kiusaamista ja edes katsetta todella paljon. Tuntuu, että viime koulussa oli niin ilkeitä ihmisiä, että sai elämän traumat. Ryhmä töissä minut jätettiin jostain syystä ulkopuolelle joka kerta. Sai tehdä paljon töitä niiden niin sanottujen neiti täydellisyyksien kanssa, jotka kokivat minun olevan heidän alapuolella. Miten voin olla itsevarmempi ja tiukempi? Nyt saa antaa vinkkejä. Olen muiden miellyttäjä ja haluan muuttua siitä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joskus pitää olla paskiainen takas ei ne muute opi. Näytät niille ettei rupee vittuilee tai tulee nenään.
Uusi koulu. Uusi alku. Puhtaat lakanat. Kuntoile, voimistele ja liiku. Ole ryhdikäs.
Kannattaa valita pari-kolme asiaa joissa on todella hyvä. 80/20 sääntö pätee.
Kaikessa ei voi olla erinomainen. Hyvin harva on. On siis osattava valita missä näyttää kykynsä. Kun on muutamassa asiassa todella hyvä niin muut varmasti kysyvät apua. Miellyttäminen voi olla hyvää tai alistuvaa. Opi ymmärtämään miellyttämisen erot. Opiskelutaitojansa kannattaa jatkuvasti kehittää ja uudistaa Älä lukkiudu sellaiseen opiskelutapaan joka ei vie eteenpäin. https://www.youtube.com/c/Thomasfrank/videos
Mietit, miten ymmärtäviä muut ovat sinua kohtaan. Siihen vaikuttaa se, miten ymmärtävä itse olet muita kohtaan, miten hyväksyt muut ja itsesi. Mietipä sitä!
Ammattikorkeakoulussa tutkinnon opiskelu kestää 3 - 4 vuotta. Jos tässä ajassa ei valmistu, joustoa voi löytyä vielä vuosi lisää edellyttäen, että opinnoista puuttuu vain vähän. Hidasoppinenkin siis valmistuu. Omaan tahtiinsa jokainen oppii ja opiskelee. Ammattikorkeakoulussa ollaan oppimassa, mutta lukea, laskea ja kirjoittaa pitää osata jo sinne mennessä. Siinä ei taida isompaa ongelmaa olla, jos on päässyt niin pitkälle, että on kelvollinen hakemaan ammattikorkeakouluun eli on toisen asteen tutkinto valmis.
Aloitat polkuopinnoilla. Se on hyvä ajatus, siinä näet, millaista se opiskelu on. Alussa orientoivalla kurssilla kerrotaan ja selvitetään kaikki, mitä sinun pitää tietää opiskelusta. Koulussa on myös opinto-ohjaajia, joihin kannattaa turvautua, jos jokin asia on epäselvä tai tarvitset apua opintojen suunnittelussa.
Voisit mennä esim. jännittäjäkurssille? En tiedä vastaako juuri sinun tarpeisiisi? Sellainen ainakin oli ammattikorkeakoulussa. Sieltä saa harjoituksia ja henkisiä välineitä omien tunteiden ymmärtämiseen ja vertaistukea. Ihmiset on erilaisia monin eri tavoin. Yleensä ryhmät on pieniä, esim. 5 henkilöä. Lisäksi voit ladata YTHS:n opaskirjan netistä nytkin ilmaiseksi ja lukea sitä: "Jännittäminen osana elämää - opiskelijan opas". Siitä oppii näistä asioista ja saa järkevämpiä ajatustapoja kuin katastrofi-ajattelu, joka on ahdistuneilla tyypillistä.
Voit kysyä koulupsykologilta milloin sellainen kurssi järjestetään.
Lisäksi meditoinnista voi olla hyötyä koska se rauhoittaa kehoa ja mieltä ja selkeyttää mieltä. Tehokkain boosti arkisten asioiden hoitamiseen on että, aina ennen ulos tai asioille lähtöä, istuu lähtövaatteissa 5 minuuttia ympärilleen katsellen, tai vaikka silmät kiinnikin, ei ole väliä. Siinä muistaa esim. asioita mitä muuten unohtuisi kauppalistalta ;)
Mutta ei tuollaisten pienten ahdistusten tai jännitysten takia kannata missään tapauksessa olla käymättä koulua. Ota se haasteena. Et kai halua olla se joka ei koskaan päässyt ongelmiensa yli?
ahdistukseen, jännitykseen, ramppikuumeeseen on olemassa lääkehoitojakin. Jos pärjää ilman niin aina parempi.
Useinhan+sitä+itsestä+tuntuu+että+muut+tarkkailevat+juuri+sua+ja+että+niitä+kiinnostaa+juuri+sun+osaamiset+ja+tietämiset,+mutta+ihan+oikeasti+99%+muista+oppilaista+ei+kiinnosta+pätkääkään+sun+hommat.
Jeps vaan. Asia on helppo todistaa. Monen vuoden opiskelujen lopussa jaetaan todistukset ja stipendit. Juhlitaan hetki kenties yhdessä tai ei ollenkaan. Sitten porukat hajaantuu. Kukin häipyy omille teillensä jatkamaan omaa polkuansa. Harva rupeaa miettimään miten niillä muilla menee. Opiskeluvuosilta jää korkeintansa muutama joiden kanssa satunnaisesti jutellaan tai lähetellään viestejä. Suurin osa ei tapaa enää koskaan. Elämä jaetaan ja arvotaan joka päivä uudestansa. Eilinen on mennyttä. Omassa elämässä on ihan riittävästi puhaa. Elä omaa elämääsi älä toisten. Yhden neuvon annan. Ketään ei tule katsoa nenänvartta pitkin alaspäin. Hantapulillakin on oikeus elää. https://www.youtube.com/watch?v=y8BEminEYe4
Siinä tuli asiaa!
On hyvin paradoksaalista, että heikolla itsetunnolla varustettu ihminen kuitenkin uskoo olevansa joku maailman napa, jonka ympärillä kaikki pyörii ja jota kaikki tarkkailevat. Tosiasiassa sen asiat eivät kiinnosta ketään. Muilla on oma elämänsä ja omat asiansa. En sitten tiedä, onko sekään hyvä, että sun asiat eivät muita kiinnosta. Hirveän yksin siinä ainakin jää.
Ryhmätyöt on varmasti kuormittava tilanne hyvin epävarmalle ihmiselle. Voisiko siinä kuitenkin nähdä tilaisuuden kehittyä ja saada itseluottamusta pikku hiljaa? Voisiko sallia itselleen oikeuden myös erehtyä? Kritiikkiäkin on vain opittava ottamaan vastaan, ja myös antamaan sitä oikein. Ei kaikkea pidä tulkita pahaksi arvosteluksi ja ilkeydeksi, vaikka sitäkin joskus on. Sen kanssa on vain elettävä.
Ihan kaiken kaikkiaan: Suhteellisuuden tajua nyt!
Kaikesta kaiken tietämisestä sen verran, että liioittelet rankasti.
Kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea eikä kukaan tule koskaan tietämään kaikesta kaikkea. Vaikka lukisit, oppisit ja tutkisit miten paljon tahansa, et koskaan saa tietää kaikkea edes muutamasta asiasta saati kaikesta. Tähän ymmärrykseen tosin päästään yleensä vasta yliopistossa, missä tietoa myös luodaan.
Mitä enemmän saat tietää, sitä selvemmin huomaat tietojesi rajallisuuden.
Sinun pitäisi kyllä päästä jonnekin psykoterapiaan. Asenteesi muihin ihmisiin ja suoranainen ihmispelkosi vaatisi sitä. Näet muut ihmiset vain kielteisinä arvostelijoina, alistajinasi, kiusaajinasi jne. Ei ole sinulla helppoa!
Pelkäät ryhmätöitä, etkä aiheetta. Tuollaisena olet varmasti taakka ryhmässäsi. Odotat silti ymmärtämystä muilta. Kun ryhmätyöt arvostellaan, kuka haluaa perässä vedettävän kivireen murentamaan hyvän arvosanan mahdollisuutta?
Näet myös polkuopinnot negatiivisesti, että niitä vieroksutaan, sinua katsotaan alaspäin. Mistä sinä tiedät, vaikka toiset katsoisivat jopa ylöspäin kadehtien polkuopiskelijaa?
Ajattelumaailmaasi täytyy tulla muutos! Hakeudu psykoterapiaan! Tai ainakin elävään keskusteluun jonkun kanssa! Tilanteesi ei ole korjaamaton, uskon, että sinua voidaan auttaa. Aloita yhteydenotolla terveydenhuoltoon, vaikka kuinka pelottaisi. Sinun on saatava apua ja saat sitä kyllä.